Elintarviketurvallisuusvirasto - Evira

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toiminnan päämääränä on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus, edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia, huolehtia kasvin- ja eläintuotannon edellytyksistä sekä kasvinterveydestä. Eviran tieteellinen tutkimus on keskittynyt elintarviketurvallisuuteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Tieteellinen tutkimus ja riskinarviointi luo perustaa valvonnan oikealle kohdentamiselle ja riskinhallinnalle.

Målet med Livsmedelssäkerhetsverket Eviras verksamhet är att säkerställa att livsmedlen är säkra, främja djurens hälsa och välfärd, och sörja för förutsättningarna för växt- och djurproduktion och växtsundhet. Eviras vetenskapliga forskning har koncentrerat sig på livsmedelssäkerheten och djurens hälsa och välfärd. Den vetenskapliga forskningen och riskvärderingen bildar grunden för en rätt inriktad tillsyn och riskhantering.

The role of Finnish Food Safety Authority Evira is to ensure food safety, promote the health and welfare of animals, to be responsible for the requirements for plant and animal production and for plant health. Evira’s scientific research is concentrated on food safety and animal health and welfare. Scientific research and risk assessment creates the foundation for the correct targeting of supervision and for risk management.

Collections

Recent Submissions

  • Hannunen, Salla; Parkkima, Tiina; Vuorinen, Katariina; Heikkilä, Jaakko; Koikkalainen, Kauko (Evira, 2014)
    Selvityksessä koottiin yhteen eri kasvilajeihin ja tuotannonaloihin liittyvien kasvinterveysriskien arvioinnissa tarvittavaa tietoa a) kasvintuhoojien leviämisväylien volyymistä ja b) eri tuotannonaloilla uhattuna olevan tuotannon arvosta. Selvityksessä katettiin mahdollisimman laajasti kaikki tavara, jonka mukana kasvintuhoojat voivat levitä Suomeen. Lisäksi selvitettiin Suomeen suuntautuvan liikenteen määrät. Suomeen tuotavan tavaran määriä arvioitiin pääasiassa virallisista tilastoista saatujen tietojen avulla. Tuotannon arvoa kuvattiin tuotannon määrän ja tuottajahinnan tulolla. Selvityksessä katettuja tuotteita hankittiin ulkomailta vuosittain yhteensä noin 12 miljardia kg, mistä noin 92 % oli puutavaraa, 7 % elintarvikkeita tai elintarviketeollisuuden raaka-aineita ja 0,2 % lisäysaineistoa. Lisäysaineistoa arvioitiin hankittavan ulkomailta vuosittain noin 2 900 miljardia kappaletta, josta noin 99,7 % oli peltokasvien siemeniä. Selvityksessä arvioitiin yhteensä noin 130 kasvilajin tai -suvun kaupan määrä. Kasvintuotannon arvon arvioitiin olevan yhteensä noin 3,5 miljardia euroa vuodessa. Tästä metsätaloustuotannon arvo oli noin 54 %, peltokasvituotannon noin 31 % ja puutarhatuotannon noin 11 %.
  • Simon, Gaëlle; Larsen, Lars E.; Dürrwald, Ralf; Foni, Emanuela; Harder, Timm; Van Reeth, Kristien; Markowska-Daniel, Iwona; Reid, Scott M.; Dan, Adam; Maldonado, Jaime; Huovilainen, Anita; Billinis, Charalambos; Davidson, Irit; Agüero, Montserrat; Vila, Thaïs; Hervé, Séverine; Østergaard Breum, Solvej; Chiapponi, Chiara; Urbaniak, Kinga; Kyriakis, Constantinos S.; ESNIP3 consortium; Brown, Ian H.; Loeffen, Willien (2014)
  • Rintala, Eeva-Maria; Ekholm, Päivi; Koivisto, Pertti; Peltonen, Kimmo; Venäläinen, Eija-Riitta (2014)
  • Revez, Joana; Llarena, Ann-Katrin; Schott, Thomas; Kuusi, Markku; Hakkinen, Marjaana; Kivistö, Rauni; Hänninen, Marja-Liisa; Rossi, Mirko (2014)
  • Nordgren, Heli; Aaltonen, Kirsi; Sironen, Tarja; Kinnunen, Paula M.; Kivistö, Ilkka; Raunio-Saarnisto, Mirja; Moisander-Jylhä, Anna-Maria; Korpela, Johanna; Kokkonen, Ulla-Maija; Hetzel, Udo; Sukura, Antti; Vapalahti, Olli (2014)
  • Karkamo, Veera; Kaistinen, Anu; Näreaho, Anu; Dillard, Kati; Vainio-Siukola, Katri; Vidgrén, Gabriele; Tuoresmäki, Niina; Anttila, Marjukka (2014)
  • Grönthal, Thomas; Moodley, Arshnee; Nykäsenoja, Suvi; Junnila, Jouni; Guardabassi, Luca; Thomson, Katariina; Rantala, Merja (2014)
  • Garcia-Alvarez, Alicia; Egan, Bernadette; de Klein, Simone; Dima, Lorena; Maggi, Franco M.; Isoniemi, Merja; Ribas-Barba, Lourdes; Raats, Monique M.; Meissner, Eva Melanie; Badea, Mihaela; Bruno, Flavia; Salmenhaara, Maija; Milà-Villarroel, Raimon; Knaze, Viktoria; Hodgkins, Charo; Marculescu, Angela; Uusitalo, Liisa; Restani, Patrizia; Serra-Majem, Lluís (2014)
  • Schulman, Kitty; Sahlström, Leena; Heikkilä, Jaakko (Evira, 2014)
    Ur djursjukdomsfaro- och smittsskyddssynvinkel är utegångskravet för ekologisk kalkon den största skillnaden mellan ekologisk och konventionell kalkonuppfödning. Smittspärrar mellan omgivningen och produktionsutrymmena kan inte tillämpas lika heltäckande utomhus som i konventionella produktionsanläggningar. Utegående kalkoner kan därför i högre grad utsättas för smittämnen från vildfåglar och gnagare samt för markburna smittämnen. Smittor påverkar kalkonernas hälsa och kan också spridas till konsumenterna via kalkonkött. Uppfödning av ängskalkoner erbjuder en mellanform mellan ekologisk och konventionell uppfödning. Smittrisker förknippade med utomhusvistelse gäller även ängskalkoner. Djursjukdomsriskerna vid betesgång kan begränsas genom kontrollåtgärder såsom skadedjursbekämpning, betesrotation och vaccination mot rödsjuka. Smittskyddet medför naturligtvis extra kostnader för producenten men dess andel av de totala rörliga kostnaderna för ekologisk produktion är ändå förhållandevis liten. Andra smittskyddsrisker inom ekologisk kalkonuppfödning är förknippade med djurstallar, utfodring och djurmaterial. Utomhusvistelse för också med sig många positiva effekter, bland annat ökad motion, lägre beläggningsgrad och bättre luftkvalitet. Med god planering och genom att tillämpa smittskyddsåtgärder kan smittriskerna minskas.
  • Suomi, Johanna; Ranta, Jukka; Tuominen, Pirkko; Hallikainen, Anja; Putkonen, Tiina; Bäckman, Christina; Ovaskainen, Marja-Leena; Virtanen, Suvi; Savela, Kirsti (Evira, 2013)
    Nitraattia esiintyy luonnostaan monissa kasviksissa ja talousvedessä. Osa syödystä nitraatista muuttuu elimistössä nitriitiksi. Nitraattia ja nitriittiä käytetään myös elintarvikelisäaineina, koska ne hillitsevät haitallisten mikrobien kasvua. Toisaalta niiden suuren saannin katsotaan aiheuttavan terveyshaittoja. Esitetty probabilistinen riskinarviointi perustuu vuosina 2004 – 2012 tutkittuihin valvonta- ja tutkimusprojektinäytteisiin sekä kirjallisuustietoihin. Lisäksi käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta saatuja Finravinto 2007- ja DIPP-ravintotutkimuksen tuottamia aikuisten ja lasten ruoankulutustietoja. Nitraattialtistus lisäainelähteistä on vähäistä. Valtaosa nitraattialtistuksesta saadaan luontaisista lähteistä: vihanneksista, hedelmistä ja vedestä. Kasvisten käsittely ja hyvä viljelykäytäntö vähentävät saantia. Paljon nitraattia sisältävien kasvisten suurkuluttajien altistus voi ylittää nitraatin hyväksyttävän päivittäissaannin (ADI). Nitriittialtistus elintarvikkeista ja talousvedestä voi ylittää ADI-arvon noin 14 %:lla 3-vuotiaista ja 11 %:lla 6-vuotiaista suomalaislapsista. Suurin altistuslähde ovat ruokamakkarat. Toisaalta jos nitriittipitoisuuksia alennettaisiin nykytasosta, hygieniavaatimuksia ja kylmäketjuhallintaa olisi tehostettava.
  • Suutari, Anniina; Hallikainen, Anja; Ruokojärvi, Päivi; Kiviranta, Hannu; Nieminen, Mauri; Laaksonen, Sauli (2012)
    Background: The aim of this study was to determine 17 Polychlorinated Dibenzo-p-dioxin and Dibenzofuran (PCDD/F) and 12 Dioxin-like Polychlorinated Biphenyl (DL-PCB) concentrations in the tissues of Finnish terrestrial herbivore species, semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus L.), and wild moose (Alces alces), investigate transfer and accumulation of PCDD/Fs and DL-PCBs in milk of the lactating reindeer hinds, and explore contaminant concentrations in stillborn reindeer calves exposed via placental transfer to PCDD/Fs and DL-PCBs. Methods: Reindeer and moose tissue sampling was focused in Finnish reindeer herding region. Reindeer milk samples were sampled in summer and autumn from reindeer hinds in experimental reindeer station in northern Finland. PCDD/Fs and DL-PCBs were analyzed using HRGC/HRMS method. The results are reported here as WHOTEQ upper bound concentrations and congener-specific lower bound concentrations. Results: WHO-PCDD/F- and PCB-TEQs in reindeer muscle and liver were generally higher in the calves than in adults. Concentrations in moose calves were lower than in reindeer calves, while in adult reindeer and moose the levels were equal. General PCDD/F congeners in reindeer muscle and liver were 23478-PeCDF, 123678-HxCDD and OCDD. In reindeer milk, the highest PCDD/F detected was OCDD, and it was common also in the moose muscle samples. A strong contribution of non-ortho-PCBs to WHO-TEQ was detected in all studied samples. The most dominating non-ortho-DL-PCB congener was PCB-126 in reindeer muscle, liver and milk. In moose muscle samples PCB-77 was the most abundant congener. Species-, individual- and tissue-specific accumulation of PCDD/Fs and DL-PCBs may be the result from varying extent and quality of exposure, and to some extent from different metabolic potential. Conclusions: PCDD/Fs showed partly similar profiles in reindeer and moose muscle, reindeer liver and milk samples - indicating equal mode of bioaccumulation. A strong contribution of non-ortho-PCBs to WHO-TEQ was detected, although there were some differences in frequency of particular congeners in these species. Due to the harmonized sampling method the study offers the way to determine and compare the levels of PCDD/Fs and DLPCBs in reindeer and moose tissues and examine the transfer and dynamics of dioxins and dioxin-like compounds in northern terrestrial food web.
  • Siekkinen, Kirsi-Maarit; Heikkilä, Jaakko; Tammiranta, Niina; Rosengren, Heidi (2012)
    Background: Farm-level biosecurity provides the foundation for biosecurity along the entire production chain. Many risk management practices are constantly in place, regardless of whether there is a disease outbreak or not. Nonetheless, the farm-level costs of preventive biosecurity have rarely been assessed. We examined the costs incurred by preventive biosecurity for Finnish poultry farms. Methods: We used a semi-structured phone interview and obtained results from 17 broiler producers and from 5 hatching egg producers, corresponding to about 10% of all producers in Finland. Results: Our results indicate that the average cost of biosecurity is some 3.55 eurocent per bird for broiler producers (0.10 eurocent per bird per rearing day) and 75.7 eurocent per bird for hatching egg producers (0.27 eurocent per bird per rearing day). For a batch of 75,000 broilers, the total cost would be €2,700. The total costs per bird are dependent on the annual number of birds: the higher the number of birds, the lower the cost per bird. This impact is primarily due to decreasing labour costs rather than direct monetary costs. Larger farms seem to utilise less labour per bird for biosecurity actions. There are also differences relating to the processor with which the producer is associated, as well as to the gender of the producer, with female producers investing more in biosecurity. Bird density was found to be positively related to the labour costs of biosecurity. This suggests that when the bird density is higher, greater labour resources need to be invested in their health and welfare and hence disease prevention. The use of coccidiostats as a preventive measure to control coccidiosis was found to have the largest cost variance between the producers, contributing to the direct costs. Conclusions: The redesign of cost-sharing in animal diseases is currently ongoing in the European Union. Before we can assert how the risk should be shared or resort to the ‘polluter pays’ principle, we need to understand how the costs are currently distributed. The ongoing study contributes towards understanding these issues. The next challenge is to link the costs of preventive biosecurity to the benefits thus acquired.
  • Lyhs, Ulrike; Ikonen, Ilona; Pohjanvirta, Tarja; Raninen, Kaisa; Perko-Mäkelä, Päivikki; Pelkonen, Sinikka (2012)
    Background: Extraintestinal pathogenic Escherichia coli bacteria (ExPEC) exist as commensals in the human intestines and can infect extraintestinal sites and cause septicemia. The transfer of ExPEC from poultry to humans and the role of poultry meat as a source of ExPEC in human disease have been discussed previously. The aim of the present study was to provide insight into the properties of ExPEC in poultry meat products on the Finnish retail market with special attention to their prevalence, virulence and phylogenetic profiles. Furthermore, the isolates were screened for possible ESBL producers and their resistance to nalidixic acid and ciprofloxacin was tested. Methods: The presence of ExPEC in 219 marinated and non-marinated raw poultry meat products from retail shops has been analyzed. One E. coli strain per product was analyzed further for phylogenetic groups and possession of ten virulence genes associated with ExPEC bacteria (kpsMT K1, ibeA, astA, iss, irp2, papC, iucD, tsh, vat and cva/cv) using PCR methods. The E. coli strains were also screened phenotypically for the production of extended-spectrum β-lactamase (ESBL) and the susceptibility of 48 potential ExPEC isolates for nalidixic acid and ciprofloxacin was tested. Results: E. coli was isolated from 207 (94.5%) of 219 poultry meat products. The most common phylogenetic groups were D (50.7%), A (37.7%), and B2 (7.7%). Based on virulence factor gene PCR, 23.2% of the strains were classified as ExPEC. Two ExPEC strains (1%) belonged to [O1] B2 svg+ (specific for virulent subgroup) group, which has been implicated in multiple forms of ExPEC disease. None of the ExPEC strains was resistant to ciprofloxacin or cephalosporins. One isolate (2.1%) showed resistance to nalidixic acid. Conclusions: Potential ExPEC bacteria were found in 22% of marinated and non-marinated poultry meat products on the Finnish retail market and 0.9% were contaminated with E. coli [O1] B2 svg+ group. Marinades did not have an effect on the survival of ExPEC as strains from marinated and non-marinated meat products were equally often classified as ExPEC. Poultry meat products on the Finnish retail market may have zoonotic potential.