Elintarviketurvallisuusvirasto - Evira

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toiminnan päämääränä on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus, edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia, huolehtia kasvin- ja eläintuotannon edellytyksistä sekä kasvinterveydestä. Eviran tieteellinen tutkimus on keskittynyt elintarviketurvallisuuteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Tieteellinen tutkimus ja riskinarviointi luo perustaa valvonnan oikealle kohdentamiselle ja riskinhallinnalle.

Målet med Livsmedelssäkerhetsverket Eviras verksamhet är att säkerställa att livsmedlen är säkra, främja djurens hälsa och välfärd, och sörja för förutsättningarna för växt- och djurproduktion och växtsundhet. Eviras vetenskapliga forskning har koncentrerat sig på livsmedelssäkerheten och djurens hälsa och välfärd. Den vetenskapliga forskningen och riskvärderingen bildar grunden för en rätt inriktad tillsyn och riskhantering.

The role of Finnish Food Safety Authority Evira is to ensure food safety, promote the health and welfare of animals, to be responsible for the requirements for plant and animal production and for plant health. Evira’s scientific research is concentrated on food safety and animal health and welfare. Scientific research and risk assessment creates the foundation for the correct targeting of supervision and for risk management.

Collections

Recent Submissions

  • Taponen, Suvi; Nykäsenoja, Suvi; Pohjanvirta, Tarja; Pitkälä, Anna; Pyörälä, Satu (BioMed Central, 2016)
    Background: Coagulase-negative staphylococci (CoNS) are the most common bovine mastitis causing bacteria in many countries. It is known that resistance for antimicrobials is in general more common in CoNS than in Staphylococcus aureus but little is known about the antimicrobial resistance of specific CoNS species. In this study, 400 CoNS isolates from bovine mastitic milk samples were identified to species level using ribotyping and MALDI-TOF MS, and their antimicrobial susceptibility was determined using a commercially available microdilution system. The results were interpreted according to the epidemiological cut-off values by the European Committee on Antimicrobial Susceptibility testing. Results: The most common CoNS species were S. simulans, S. epidermidis, S. chromogenes and S. haemolyticus. Penicillin resistance was the most common type of antimicrobial resistance. Staphylococcus epidermidis was the most resistant among the four major species. Almost one-third of our S. epidermidis isolates were resistant to >2 antimicrobials and close to 7 % were multidrug resistant. The majority of S. epidermidis isolates were resistant to benzylpenicillin. On the contrary, only few S. simulans isolates were penicillin-resistant. Phenotypic oxacillin resistance was found in all four main species, and 34 % of the isolates were oxacillin resistant. However, only 21 isolates (5 %) were positive for the mecA gene. Of these, 20 were S. epidermidis and one S. sciuri. mecC positive isolates were not found. Conclusion: Staphylococcus epidermidis differed from the three other major CoNS species as resistance to the tested antimicrobials was common, several isolates were multidrug resistant, and 19 % of the isolates carried the mecA gene encoding methicillin resistance.
  • Holma-Suutari, A.; Ruokojärvi, P.; Komarov, A.A.; Makarov, D.A.; Ovcharenko, V.V.; Panin, A.N.; Kiviranta, H.; Laaksonen, S.; Nieminen, M.; Viluksela, M.; Hallikainen, A. (Springer, 2016)
    Background: The Finnish and Russian animal species (semi-domesticated reindeer, Finnish wild moose, Baltic grey seal and Baltic herring) samples were biomonitored in terrestrial and aquatic environments for polychlorinated dibenzo-p-dioxins and dibenzofurans (PCDD/Fs), polychlorinated biphenyls (PCBs) and polybrominated diphenylethers (PBDEs). Results: Grey seal (Halichoerus grypus) was clearly the most contaminated species. The mean PBDE concentration in grey seal was 115 ng/g fat, and the highest WHO-PCDD/F-PCB-TEQ (toxic equivalent set by WHO) was 327 pg/g fat. In Finnish, reindeer WHO-PCDD/F-TEQ varied from 0.92 pg/g fat in muscle to 90.8 pg/g fat in liver. WHO-PCDD/F-TEQ in moose liver samples was in the range of 0.7–4.26 pg/g fat, and WHO-PCB-TEQ in the range of 0.42–3.34 pg/g fat. Overall moose had clearly lower PCDD/F and DL-PCB concentrations in their liver than reindeer. Conclusions: Terrestrial animals generally had low POP concentrations, but in reindeer liver dioxin levels were quite high. All Finnish and Russian reindeer liver.
  • Stjerna, Reetta; Sahlström, Leena; Lyytikäinen, Tapani (Evira, 2015)
    4/2015
    Riskiprofiilissa on tarkasteltu luokan 2 sivutuotteiden maahantuonnin aiheuttumaa nautoihin, sikoihin, lampaisiin, vuohiin ja vesiviljelylaitoksiin kohdistuvaa terveysvaaraa. Sivutuotteet saattavat sisältää tuotantoeläimille vaarallisia taudinaiheuttajia riippuen niiden alkuperästä. Tämän takia ne on käsiteltävä siten, ettei niiden käytöstä aiheudu vaaraa. Suomeen tuodaan luokan 2 sivutuotteita pääasiassa turkiseläinten rehuntuotannon raaka-aineeksi sekä lannoitevalmisteiksi. Vuonna 2013 luokan 2 sivutuotteita tuotiin Suomeen noin 4,6 miljoonaa kg. Todennäköisyys taudinaiheuttajien maahantuloon on suurin kesällä ja alkusyksystä, jolloin turkiseläinten rehuntarve ja siten myös raaka-aineiden tuonti on suurimmillaan. Raportissa selvitetään sivutuotteiden maahantuloa ja käyttöä Suomessa. Sivutuotteessa voi esiintyä taudinaiheuttajia, jos käsittelyprosessissa on puutteita, käsittely epäonnistuu tai sivutuote kontaminoituu käsittelyn jälkeen. Käsittelemättömiä luokan 2 sivutuotteita ei ole tuotu Suomeen selvityksen aikana. Ulkomailla tehdystä käsittelystä ei ole tarkempaa tietoa saatavilla. Suomalaisissa käsittelylaitoksissa on ilmennyt puutteita. Suoraa kontaktia sivutuotteesta tuotantoeläimiin saattaa selkeimmin syntyä sekatiloilla, joilla on sekä turkis- että tuotantoeläimiä. Sekatiloja on Suomessa kuitenkin hyvin vähän (30 kpl). Muussa tapauksessa tartunta voi tapahtua epäsuoran kontaktin kautta, pääasiassa vektorien, fomiittien, valumien tai tuulen välityksellä.
  • Lyytikäinen, Tapani; Niemi, Jarkko K.; Sahlström, Leena; Virtanen, Terhi; Rintakoski, Simo; Kyyrö, Jonna; Sinisalo, Alina; Lehtonen, Heikki (Evira, 2015)
    3/2015
    The structure of Finnish agricultural production has changed rapidly resulting in an increase in the average farm size and a reduction in the number of farms. Three animal diseases were used to illustrate the impacts of changing production structures and their consequences on the spread and control of disease: Foot-and-mouth disease (FMD), African Swine Fever (ASF) and Bluetongue (BT). The aim of this study was to assess how changes in the structure of animal production impact on animal disease risks and the economic consequences of diseases. The spread of diseases was simulated according to three predicted future production structure scenarios for 2033 and compared with reference simulations applying the production structure of the year 2009. FMD had the highest spread potential as the probability of spread and magnitude of an epidemic outbreak were the largest. ASF and BT had clearly lower spread potential and also structural change will affect them less. Spread potential is strongly dependent on how logistics will develop in relation with farm size increase. Economic losses due to FMD were similar in 2009 and 2033 simulations. Losses caused by ASF were smaller than those by FMD. In both cases distortions in the food exports were the main source of losses. Losses associated with BT were estimated to be smaller in the future.
  • Tuomisto, Jouni T.; Niittynen, Marjo; Turunen, Anu; Ung-Lanki, Sari; Kiviranta, Hannu; Harjunpää, Hannu; Vuorinen, Pekka J.; Rokka, Mervi; Ritvanen, Tiina; Hallikainen, Anja (Evira, 2015)
    Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko silakansyönnistä enemmän terveyshyötyä kuin -haittaa Suomessa ja millainen tilanne on eri ikäryhmissä. Aiemmat hyöty-riskiarviot ovat osoittaneet, että kalansyönti on yleensä terveellisempää kuin sen syömättä jättäminen. Tämä johtuu erityisesti kalan terveellisistä omega-3-rasvahapoista. Kuitenkin iso osa hyödyistä tulee aikuisille, joilla on suurentunut sydäntautiriski, ja osa mahdollisista haitoista tulee lapsille hammasvaurioiden ja muiden kehityshäiriöiden riskinä. Eviran toimeksiantona, yhteistyössä THL:n kanssa on vuoden 2014 aikana tehty hyöty-haitta-analyysi, jossa on tarkasteltu nimenomaan eri ikäryhmiä erikseen nykyisen kalankäytön mukaan. Tulokset perustuvat Taloustutkimuksen tekemän kyselyn aineistoon vuodelta 2013, jonka pohjalta on tehty varsinainen terveysvaikutusten tarkastelu. Tulokset ilmaistiin käyttäen haittapainotettuja elinvuosia (Disability Adjusted Life Year DALY) eli yksi DALY vastaa yhtä menetettyä tervettä elinvuotta. Hyödyllisistä ravintoaineista raportissa tarkasteltiin omega-3-rasvahappoja, eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA) sekä D-vitamiinia. Silakassa esiintyvistä terveydelle haitallisista ympäristömyrkyistä tarkasteltiin dioksiineihin luettavia yhdisteitä, joihin kuuluvat polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja polyklooratut furaanit sekä dioksiininkaltaiset polyklooratut bifenyylit (PCB:t). Tulosten mukaan silakansyönti aiheuttaa Suomessa noin 11 (95 % luottamusväli LV 0 – 54) DALY kehityshäiriöistä (hammasvaurio) johtuvaa haittapainotettua elinvuotta (DALY), jotka kaikki kohdistuvat lapsiin äidin välityksellä raskausajan ja imetyksen kautta. Lisäksi silakansyönti aiheuttaa noin 12 (95 % LV 1.7 – 56) DALY dioksiinien aiheuttaman syöpäriskin kautta koko väestössä. Yli 50-vuotiailla naisilla ja varsinkin miehillä silakansyönnin terveyshyödyt ovat selkeästi suuremmat kuin terveyshaitat. Suurimmat terveyshyödyt saadaan sydäntautia ja sydänkuolleisuutta vähentävästä vaikutuksesta, noin -688 (95 % LV -2126 – -41) DALY/vuosi. Tulosten mukaan silakan syönti on vähentynyt väestössä niin paljon, että nykyiset suomalaiset kalan yleiset syöntisuositukset ovat riittävät suojaamaan väestöä dioksiinien ja dioksiinien kaltaisten yhdisteiden aiheuttamilta terveyshaitoilta. Hyöty-haitta-analyysissä tulisi kuitenkin tulevaisuudessa arvioida myös muiden rasvaisten kalojen keräämien ympäristömyrkkyjen kumulatiivisia terveysvaikutuksia ja yleisten syöntisuositusten riittävyyttä.
  • Hannunen, Salla; Parkkima, Tiina; Vuorinen, Katariina; Heikkilä, Jaakko; Koikkalainen, Kauko (Evira, 2014)
    Eviran tutkimuksia 1/2014
    Selvityksessä koottiin yhteen eri kasvilajeihin ja tuotannonaloihin liittyvien kasvinterveysriskien arvioinnissa tarvittavaa tietoa a) kasvintuhoojien leviämisväylien volyymistä ja b) eri tuotannonaloilla uhattuna olevan tuotannon arvosta. Selvityksessä katettiin mahdollisimman laajasti kaikki tavara, jonka mukana kasvintuhoojat voivat levitä Suomeen. Lisäksi selvitettiin Suomeen suuntautuvan liikenteen määrät. Suomeen tuotavan tavaran määriä arvioitiin pääasiassa virallisista tilastoista saatujen tietojen avulla. Tuotannon arvoa kuvattiin tuotannon määrän ja tuottajahinnan tulolla. Selvityksessä katettuja tuotteita hankittiin ulkomailta vuosittain yhteensä noin 12 miljardia kg, mistä noin 92 % oli puutavaraa, 7 % elintarvikkeita tai elintarviketeollisuuden raaka-aineita ja 0,2 % lisäysaineistoa. Lisäysaineistoa arvioitiin hankittavan ulkomailta vuosittain noin 2 900 miljardia kappaletta, josta noin 99,7 % oli peltokasvien siemeniä. Selvityksessä arvioitiin yhteensä noin 130 kasvilajin tai -suvun kaupan määrä. Kasvintuotannon arvon arvioitiin olevan yhteensä noin 3,5 miljardia euroa vuodessa. Tästä metsätaloustuotannon arvo oli noin 54 %, peltokasvituotannon noin 31 % ja puutarhatuotannon noin 11 %.
  • Simon, Gaëlle; Larsen, Lars E.; Dürrwald, Ralf; Foni, Emanuela; Harder, Timm; Van Reeth, Kristien; Markowska-Daniel, Iwona; Reid, Scott M.; Dan, Adam; Maldonado, Jaime; Huovilainen, Anita; Billinis, Charalambos; Davidson, Irit; Agüero, Montserrat; Vila, Thaïs; Hervé, Séverine; Østergaard Breum, Solvej; Chiapponi, Chiara; Urbaniak, Kinga; Kyriakis, Constantinos S.; ESNIP3 consortium; Brown, Ian H.; Loeffen, Willien (2014)
  • Rintala, Eeva-Maria; Ekholm, Päivi; Koivisto, Pertti; Peltonen, Kimmo; Venäläinen, Eija-Riitta (2014)
  • Revez, Joana; Llarena, Ann-Katrin; Schott, Thomas; Kuusi, Markku; Hakkinen, Marjaana; Kivistö, Rauni; Hänninen, Marja-Liisa; Rossi, Mirko (2014)
  • Nordgren, Heli; Aaltonen, Kirsi; Sironen, Tarja; Kinnunen, Paula M.; Kivistö, Ilkka; Raunio-Saarnisto, Mirja; Moisander-Jylhä, Anna-Maria; Korpela, Johanna; Kokkonen, Ulla-Maija; Hetzel, Udo; Sukura, Antti; Vapalahti, Olli (2014)
  • Karkamo, Veera; Kaistinen, Anu; Näreaho, Anu; Dillard, Kati; Vainio-Siukola, Katri; Vidgrén, Gabriele; Tuoresmäki, Niina; Anttila, Marjukka (2014)
  • Grönthal, Thomas; Moodley, Arshnee; Nykäsenoja, Suvi; Junnila, Jouni; Guardabassi, Luca; Thomson, Katariina; Rantala, Merja (2014)
  • Garcia-Alvarez, Alicia; Egan, Bernadette; de Klein, Simone; Dima, Lorena; Maggi, Franco M.; Isoniemi, Merja; Ribas-Barba, Lourdes; Raats, Monique M.; Meissner, Eva Melanie; Badea, Mihaela; Bruno, Flavia; Salmenhaara, Maija; Milà-Villarroel, Raimon; Knaze, Viktoria; Hodgkins, Charo; Marculescu, Angela; Uusitalo, Liisa; Restani, Patrizia; Serra-Majem, Lluís (2014)