Drawing Borders of National Identity : Authoritarian Politics of Patriotic Education Campaigns and Student Nationalism in Chinese Universities

Abstract

Pro gradu -työni on teoriapohjainen empiirinen tutkimus kiinalaisten yliopisto-opiskelijoiden kansallisen identiteetin rakentumisesta. Materiaali on kerätty kolmesta yliopistosta Pekingistä vuonna 2007, ja se muodostuu kyselytutkimuksesta, johon osallistui 1346 opiskelijaa sekä kahdestatoista haastattelusta. Aineistoa analysoidaan kansallisen identiteetin dimensiomallin avulla, ja viitekehyksenä toimivat nationalismin tutkimuksen etnosymbolistinen suuntaus, identifikaatioteoria, sekä Kiinan hallituksen ajama isänmaallisten arvojen edistyskampanja osana epätraditionaalista turvallisuusdiskurssia. Kiinan tapaus on kiinnostava akateemisen tutkimuksen kohde, koska se osoittaa monia nationalismin tutkimuksen teoreettisia ongelmia. Nationalismi määritellään usein nojaamaan joko demokratiakeskeiseen kansallisuusaatteeseen tai etnisyyteen, joista kumpikaan ei ole merkitsevässä asemassa kiinalaisessa nationalismissa. Toinen nykytutkimuksen ongelma on teoreettisten ja empiiristen elementtien yhdistämisen puute. Kansallisen identiteetin dimensiomalli pyrkii parantamaan näitä puutteita. Monitieteisellä tutkimusotteella analysoin työssäni, millainen kansallinen identiteetti kiinalaisilla yliopisto-opiskelijoilla on. Lisäksi pohdin laajemmin, mikä on kansallisen identiteetin rooli kansainvälisessä politiikassa, sillä kansallinen identiteetti osallistuu keskusteluun kansallisista intresseistä, jotka määrittävät osaltaan millaista ulkopolitiikkaa hallitus voi toteuttaa. Tutkimusaineistoa valitessani olen noudattanut triangulaation periaatetta, joten aineisto koostuu sekä kvantitatiivisista että kvalitatiivisista lähteistä. Kyselytutkimusaineiston analyysissa pääasiallisina metodeina on käytetty faktorianalyysiä sekä tilastollisia testejä. Laadullinen aineisto tuo analyysiin mukaan opiskelijoiden subjektiivisen kokemusmaailman. Haastattelujen aikana osallistujat tekivät myös projektiivisen piirustustestin, jonka tarkoituksena oli saada sellaista tietoa, jota on vaikea tavoittaa suorilla kysymyksillä. Opiskelijoiden mielipiteet Kiinan perinteisestä kulttuurista, historiasta, sekä alueellisesta ja kansallisesta yhtenäisyydestä noudattivat hallituksen linjauksia. Kyseiset teemat ovat olleet keskiössä isänmaallisten arvojen edistyskampanjassa. Yli puolet opiskelijoista ilmoitti kuitenkin, ettei ole valmis tukemaan hallitusta jos sen toiminta koetaan vääräksi. Kiinan perinteinen kulttuuri nauttii arvostusta opiskelijoiden keskuudessa, ja kulttuurin arvostuksen havaittiin korreloivan positiivisesti kansallisen ylpeyden kanssa. Alueellisia ja poliittisia kysymyksiä koskevat mielipiteet olivat varsin yhteneviä: ”yhden Kiinan politiikka” ja patriotismin opetus saivat kannatusta. Käsitykset historiasta jakautuivat selvästi kahteen narratiiviin, toisaalta opiskelijat tiedostivat dynastisen historian loiston, toisaalta lähihistoriaa leimasivat nöyryytyksen ja häpeän tunteet. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät kysymykset jakoivat eniten mielipiteitä. Tunnetason kiinnittyminen Kiinaan oli voimakasta, ja suurinta osaa opiskelijoista voidaan kuvata kansallismielisiksi. Kovasta ulkokuoresta huolimatta kiinalaisten kansallisella identiteetillä näyttäisi kuitenkin olevan pehmeä sisus: alemmuuskompleksi suhteessa ulkoisiin ”toisiin” aiheuttaa voimakkaita reaktioita aina kun kansallinen identiteetti kokee kolauksen. Hallituksen ajama historiallinen nöyryytyskertomus vahvistaa hyökkäävää käyttäytymismallia.