Suomen kansanedustuslaitos vuodesta 1945: kansanedustajien aseman professionalisoituminen

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Aaltonen, Pia
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:21:32Z
dc.date.available 2009-09-08T09:21:32Z
dc.date.issued 2003-05-02
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/9900
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko kansanedustajien asema professionalisoitunut vuosina 1945 - 1999.Tutkimuksessa haluttiin valottaa professionalisoitumista sekä ammattimaistumisnäkökulmasta että typologisesta, piirreteoreettisesta näkökulmasta. Jälkimmäisen näkökulman mukaan tutkittavaksi ominaisuudeksi valittiin koulutus. Koska professioteoreettisesta näkökulmasta katsottuna tutkintojen sisällöillä on erityistä merkitystä, tutkittaviksi koulutuksiksi valittiin yhteiskunta- ja oikeustieteellinen koulutus. Indikaattoreina käytettiin kansanedustajien koulutusta ja edustajakauden pituutta koskevia tietoja. Muina indikaattoreina käytettiin kansanedustajien kouliutumista, jolla vitataan kansanedustajan tehtäviin ja poliittiseen toimintaan sekä ennen uran alkua että sen aikana tapahtuvaa epävirallista kouluttautumista. Myös kansanedustajien palkkiokehityksen ja avustajajärjestelmän merkitystä arvioitiin professioteoreettisesta näkökulmasta. Tärkeimpänä lähteenä käytettiin Suomen eduskunnan sähköistä edustajamatrikkelia, josta kansanedustajia koskevat tiedot kerättiin. Tiedot kerättiin vaalivuosittain 16 eduskunnasta. Edustajaluettelot on saatu kunkin vaalikauden ensimmäisten valtiopäivien pöytäkirjoista. Koulutusluokituksena käytettiin Tilastokeskuksen sähköistä koulutusluokitusta. Muina lähteinä käytettiin Ilkka Ruostetsaaren professionalisoitumista koskevaa kahta tutkimusta, Susanne Sindan pro gradu -tutkielman tietoja kansanedustajien palkkiojärjestelmän kehityksestä sekä Taina Kaasalaisen pro gradu -tutkielmaa kansanedustajien avustajajärjestelmän merkityksestä. Tutkimuksessa todettiin, että kansanedustajien asema on käytetyillä indikaattoreilla tarkasteltuna professionalisoitunut. Yhteiskunta- ja oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneiden edustajien määrä on tarkastellulla ajanjaksolla selvästi kasvanut, ja heidän osuutensa kaikista kansanedustajista on noussut merkitsevästi. Myös yhteiskuntatieteilijöiden osuus kaikista kansanedustajista on kasvanut, ja heidän osuutensa on noussut oikeustieteilijöitäkin suuremmaksi. Uudelleenvalintojen määrä kuvaa sekä valintaprosesseissa että itse edustajatoimessa hankittua kokemuksen määrää. Vaalikauden pidennys vuonna 1954 on vaikuttanut kansanedustajien aseman professionalisoitumiseen, ja se näkyy myös uudelleenvalintojen määrän vähenemisessä. Vuosina 1945 – 1999 edustajista kuitenkin vähintään 40 prosenttia on jatkanut edustajantyötänsä tulemalla valituksi vähintään kolme kertaa kansanedustajaksi. Tätä voidaan pitää selkeänä merkkinä kansanedustajien aseman professionalisoitumisesta. Myös niiden kansanedustajien, joilla on yhteiskunta- tai oikeustieteellinen tutkinto ja joilla on sen lisäksi neljä tai useampi uudelleenvalintaa, määrä on ollut hienoisessa kasvussa. Vaikka ajanjakso, jolla kasvua on tapahtunut, onkin verrattain lyhyt, eikä sen perusteella voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, on todettava, että suuntausta voidaan pitää merkkinä kansanedustajien aseman professionalisoitumisesta. Kansanedustajien osuutta, jotka ovat kouliutuneet yhteiskunnallis-poliittisessa toiminnassa ennen eduskuntaan valituksi tuloaan, voidaan pitää merkkinä kansanedustajien aseman professionalisoitumisesta. Esimerkiksi kunnallisissa luottamustehtävissä hankittua kokemusta on vuosina 1945 - 1999 ollut vähintään 76 prosentilla kansanedustajista. Kiinteän ja verraten korkean palkkauksen järjestämistä on pidetty sitä tärkeämpänä, mitä enemmän kansanedustajat ovat muuttuneet luottamushenkilöistä ammattipoliitikoiksi. Myös kansanedustajien palkkiojärjestelmän kehittyminen on tutkimuksen tulosten perusteella vahvistanut kansanedustajien aseman professionalisoitumista. Aiemmassa tutkimuksessa on lisäksi osoitettu, että kansanedustajien avustajajärjestelmä on lisännyt kansanedustajien tietoperustaa, vahvistanut eduskunnan toimintaedellytyksiä ja asemaa sekä parantanut edustajien työn tasoa. Kansanedustajien avustajajärjestelmän luominen on merkinnyt myös kansanedustajien aseman professionalisoitumista. Kansaedustajien aseman professionalisoitumista selittävät monet eri tekijät. Työmäärän lisääntyminen on yksi tekijä, mutta ei suinkaan ainoa. Koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset ja yleinen yhteiskunnallinen kehitys edellyttää yhä enenevässä määrin erikoiskoulutusta ja -tutkintoja. Kansanedustajien professionalisoitumista voidaankin pitää seurauksena julkisella sektorilla tapahtuneista muutoksista, joiden seurauksena on luotu kokonaan uudet koulutusmarkkinat. Siten esimerkiksi yhteiskuntatieteellisen kulutuksen lisääntyminen näkyy selkeästi myös kansanedustajien koulutustaustassa. en
dc.language.iso fi
dc.subject kansanedustajien asema fi
dc.subject kansanedustuslaitos fi
dc.subject professionalisoituminen fi
dc.subject koulutus fi
dc.subject uudelleenvalinnat fi
dc.title Suomen kansanedustuslaitos vuodesta 1945: kansanedustajien aseman professionalisoituminen fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 50.04Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record