Economic Incentives and Labour Market Transitions of the Aged Finnish Workforce

Abstract

Suomen eläkejärjestelmä perustuu laajalti jakojärjestelmään. Sen mukaan työssä käyvät maksavat jo eläkkeelle jääneiden eläkkeet. Jos työssä käyvien ja eläkeläisten lukumäärien suhde muuttuu merkittävästi, eläkkeiden rahoitus vaikeutuu. Siksi eläkkeelle siirtymisen ajankohdalla (tai keskimääräisellä eläkkeelle siirtymisiällä) on merkitystä.

Eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat sekä taloudelliset että muut seikat. Väitöskirjassa keskitytään taloudellisiin kannustimiin siirtyä eläkkeelle. Väitöskirjassa muodostetaan taloudellisia kannustimia suomalaiselle väestölle käyttäen laajoja paneeliaineistoja. Väitöskirjan tavoitteena on arvioida, paljonko kannustimet vaikuttavat eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyteen.

Ensimmäisessä esseessä eläkkeet jaetaan työkyvyttömyyseläkkeeseen, työttömyyseläkkeeseen ja vanhuuseläkkeeseen. Korkeampi korvaussuhde kohottaa eläkkeelle siirtymisen ehdollista todennäköisyyttä, mutta korvaussuhteen ja ehdollisen eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyden välinen suhde on ei-lineaarinen. Selkeimmin korvaussuhde korottaa työttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä. Vastaavasti riippuvuussuhdetta ei havaittu todennäköisyydessä siirtyä vanhuuseläkkeelle.

Toisessa esseessä näytetään se, että ellei työkyvyttömyyseläkkeelle hakemisen todennäköisyyttä eroteta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyydestä, saadut tulokset ovat näiden kahden erillistulosten puolesta välistä. Esseessä testataan erilaisten elinkaarikannustimien vaikutuksia. Suoraviivaiset elinkaarivaikutusten tulokset olivat odotusten vastaisia, kun taas optioarvoon perustuvat tulokset olivat odotusten mukaisia.

Kolmannessa esseessä käsitellään osa-aikaeläkkeitä. Siinä arvioidaan taloudellista korvausta henkilölle, jos hän on kokoaikatyössä, osa-aikaeläkkeellä ja täydellä eläkkeellä. Tulosten mukaan osa-aikaeläke on rahallisesti paras vaihtoehto niille, jotka ovat osa-aikaeläkkeellä. Esseessä arvioidaan lisäksi, että puolet osa-aikaeläkeläisistä olisi valinnut täyden eläkkeen, jos heillä ei olisi ollut osa-aikaeläkevaihtoehtoa.

Neljännessä esseessä otetaan huomioon myös työnantajaan kohdistuvat kannustimet. Esseessä testataan implisiittisten sopimusten mallia yhdistetyllä työnantaja-työntekijä –paneelilla. Tulosten mukaan yhteiskannustimilla (sekä työnantajan että työntekijän) on eniten väliä, silloin kun taloudellinen tilanne on vaikein. Esseessä myös näytetään, että firmoihin kohdistetuilla eläkekustannuksilla on vaikutusta yritysten irtisanomiskäyttäytymiseen.

The Finnish pension system is structured mainly with a pay-as-you-go –principle. Accordingly, the working population pays the pensions of the already retired population. If there is a change in the worker-retiree –ratio, financing of the pension system can become problematic. Therefore, the timing of retirement or the average retirement age matters.

The decision to retire is influenced by a number of economic and non-economic factors. This thesis focuses on the economic incentives of retirement. The thesis uses large panel data sets to construct these incentives for the Finnish population. The aim of the study is to assess how much these incentives affect the probability of retirement.

The first essay divides retirement into retirement with the disability pension, with the unemployment pension and with the old-age pension. Higher replacement rate increases the conditional probability of retirement, but this relationship is non-monotonic. Most clearly the replacement rate increases the probability of retirement through the unemployment pension, and it has no effect on the timing of the old-age retirement.

The second essay shows that ignoring the difference between disability application and transition probability produces results that are halfway between the two. The essay also tests the impact of a number of different life-cycle incentives. Results on the pure life-cycle incentives are counter-intuitive, whereas the option value results are of the expected sign.

The third essay considers part-time retirement. Financial compensation is estimated for each individual in full-time work, part-time work and in full-time retirement. Results show that the part-time pension has been financially most advantageous to those who chose this option. The essay also estimates that fifty per cent of the partially retired would have chosen full-time retirement, had they not had the part-time option.

The fourth essay takes also the employer incentives into account. It tests an implicit contracts model on a linked employer-employee panel data. Results show that joint incentives of early retirement matter more when the economic conditions are bad. The essay also shows that experience-rating of the displacements affects the firm behaviour.