"Tienkäyttäjän asialla, yhteiskunnan hyväksi": Tiehallinnon tulkintoja tienpidon sosiaalisista vaikutuksista

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Lampinen, Seppo
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:22:01Z
dc.date.available 2009-09-08T09:22:01Z
dc.date.issued 2003-05-05
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/9941
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkimuksessa käsitellään Tiehallinnon tulkintoja tienpidon sosiaalisista vaikutuksista sellaisena kuin ne ilmenevät Tiehallinnon omista strategista suunnitelmista. Tutkimuksen näkökulma tienpidon strategisiin suunnitelmiin on perustelemisen ja vakuuttamisen näkökulma. Strategisia suunnitelmia on tarkasteltu konstruktioina, joiden tarkoitus on vakuuttaa yleisönsä siitä, että suunnitelmissa esitetyt kannanotot, toiminnan strategiset linjaukset, ovat oikeita, perusteltuja ja myös välttämättömiä. Tutkimuksen viitekehys sijoittuu pragmaattiseen sosiaaliseen konstruktionismiin, jonka mukaan toimintaan vaikuttavat myös todelliset fysikaaliset ilmiöt. Niiden arviointi on kuitenkin aina subjektiivisesti välittynyttä. Strategisten suunnitelmien vaikutusten arvioinnissa ei ole kyse todellisista, suunnitelman pohjalta toteutuvista ympäristövaikutuksista, vaan käsityksistä siitä, minkälaisia vaikutuksia esitetty strategia tuottaisi. Aineiston muodostaa Tiehallinnon neljää viimeisintä strategista suunnitelmaa, joista vanhin on vuodelta 1987, uusin vuodelta 2000. Niiden analysoinnissa on käytetty hyväksi myös eräitä niiden taustalla vaikuttaneita suunnitelmia, joista keskeisimpiä ovat liikenne- ja viestintäministeriön koko liikennejärjestelmää koskevat strategiat. Tutkimusmenetelmänä on Perelmanin argumentaatioteoria. Sen mukaan argumentaatiossa seuraamuksia ei pyritä johtamaan premisseistä, vaan hankkimaan tai vahvistamaan yleisön hyväksyntää tai kannatusta esitetyille väitteille. Argumentaation tarkoituksena on usein toiminta tai toiminta-alttiuden luominen, joka on tienpidon strategisten suunnitelmien yhtenä keskeisenä tarkoituksena, tavoitteista riippuen joko Tiehallinnon omassa organisaatiossa tai sen rahoituksesta päättävässä organisaatiossa. Tienpidon strategisista suunnitelmista ilmenee selvästi sosiaalisia vaikutuksia koskevan käsittelyn laajentuminen ja käsityksen syventyminenkin. Vuoden 1987 suunnitelman liikenneturvallisuusvaikutuksista on edetty meluhaittojen lähtien tienpidon vaikutusten kattavampaan tunnistamiseen aina tasa-arvonäkökulmaan saakka. Vaikutusten arviointiin liittyvät epävarmuudet ovat nousseet esiin viimeisimmässä suunnitelmassa. Sosiaalisia vaikutuksia koskevien tavoitteiden määrittelyssä on kyse suunnittelujärjestelmän sisällä tapahtuvista jatkuvista määrittelykamppailuista. Tienpito on kiinteässä yhteydessä talouskasvun ideologiaan. Tienpidon tavoitteissa ja perusteluissa on aina esiintynyt ensisijaisena taloudellisen kasvun ja tehokkuuden näkökulma. Sen vuoksi suunnitelmissa toistuu suunnitelmien perusteluina ”yhteiskunnan odotukset”, ”tienkäyttäjien odotukset”, ”yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttaminen” jne. Tutkimuksessa on tunnistettu suunnitelmissa esiintyviä retorisia teemoja, keskeisimpinä yhteiskunnan tarpeet, tienkäyttäjien/yhteiskunnan odotukset, tieverkon kunto ja ruuhkautuminen ja viime vaiheissa myös kestävä kehitys. Yhteiskunnan tarpeet on liitetty lähinnä yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn tai yleisesti yritysten toimintaedellytyksiin. Tienkäyttäjien odotukset ovat voineet toimia lähes minkä tahansa liikenteen palvelutasoa kohottavan toimenpiteen perusteluna. Suunnitelmien perustelut ovat muuttuneet selkeän kvantitatiivisista kvalitatiivisiksi. Tienpidon strategisissa suunnitelmissa esiintyvät argumentit ovat luonteeltaan Perelmanin mukaan todellisuuden rakenteeseen perustuvia. Tarkastelluissa suunnitelmissa tällaisia argumentteja ovat olleet toistuvasti liikenneturvallisuuden parantuminen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantuminen, kahdessa viimeisessä suunnitelmassa myös kestävä kehitys, jonka voi tulkita myös retoriseksi teemaksi. en
dc.language.iso fi
dc.subject argumentointi fi
dc.subject sosiaalinen konstruktionismi fi
dc.subject sosiaaliset vaikutukset fi
dc.subject strateginen suunnittelu fi
dc.subject tienpito fi
dc.subject Tiehallinto fi
dc.title "Tienkäyttäjän asialla, yhteiskunnan hyväksi": Tiehallinnon tulkintoja tienpidon sosiaalisista vaikutuksista fi
dc.identifier.laitoskoodi 705
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.43Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record