Luonnonvaroihin liittyvän systemaattisen edun tavoittelun ja instituutioiden laadun vaikutus hyvinvointiin

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää syitä siihen, miksi luonnonvaroiltaan rikkaat valtiot ovat perinteisesti kärsineet vaatimattomasta talouskasvusta. Tutkimuksen pääpaino on systemaattisen edun tavoittelun vaikutuksissa talouskasvuun, sekä instituutioiden laadun merkityksessä. Tutkimukseen sisältyy sekä teoreettinen osio että empiiristä tilastotietoa. Tutkielman teoreettisessa osassa esitellään kaksi alan keskeistä tutkimusta. Ensimmäinen malli käsittelee luonnonvaroihin liittyvän systemaattisen edun tavoittelun vaikutusta valtion talouskasvuun ja hyvinvointiin. Mallin on esitellyt Ragnar Torvik (2002). Mallin mukaan yhteiskunnassa toimii ryhmittymiä, jotka tavoittelevat etua mittavista luonnonvaroista juuri systemaattista etua tavoittelemalla. He eivät osallistu pitkäkestoiseen tuotantoon. Malli osoittaa, että luonnonvarojen lisääntyessä osa modernin tuotantotekniikan yrittäjistä siirtyy systemaattisen edun tavoitteluun. Tämä laskee kokonaistuloa ja hyvinvointia. Mallin laajennuksissa käsitellään asia myös avoimen talouden kannalta, sekä endogeenisen veroasteen kannalta. Tutkielman toinen päämalli käsittelee instituutioiden laadun vaikutusta luonnonvaroista saatavien tulojen jakautumiseen. Mallin ovat laatineet Mehlum, Moene ja Torvik (2006). Keskeisenä ajatuksena on, että instituutiot voivat olla joko yritystoimintaa tukevia, tai tukea systemaattisen edun tavoittelua. Ensimmäisessä tapauksessa valtion saa maksimaalisen hyödyn luonnonvaroistaan, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa valtion talouskasvu on hidasta ja luonnonvarojen kirous pääsee vallalle. Mehlumin ym. (2006) tutkimuksessa asiaa tutkittiin myös empiirisesti. Tutkimus osoitti, että resurssien kirousta esiintyy vähemmän valtioissa, joiden instituutiot ovat tasoltaan laadukkaita. Tutkielmassa käsitellään myös muita alan tutkimuksia, kuten Ola Olssonin tutkimusta luonnonvarojen aiheuttamista sosiaalisista jännitteistä (2007). Pääpaino on kuitenkin yllä mainituissa tutkimuksissa. Käytännön esimerkkeinä tutkielmassa esitellään Nigerian ja Persianlahden yhteistyöalueen (GCC) maiden talouskasvua viime vuosina. Ym. teorioita pyritään näin soveltamaan käytännössä. Luonnonvarojen kiroukseen on olemassa useita syitä. Tutkielman lopputulos on, että systemaattisen edun tavoittelu ja instituutioiden laatu on yksi erittäin keskeinen tekijä. Tälle argumentille löytyy tukea myös empiirisestä tutkimuksesta. Tärkeimmät lähteet: Torvik, R., (2002): Natural Resources, Rent Seeking and Welfare. Journal of Development Economics vol. 67, 455–470. Mehlum, H., Moene, K., Torvik, R. (2006: Institutions and the Resource Curse. The Economic Journal 116, 1–20.