Kestävä kehitys yhteiskunnallisen konfliktin kohteena: Segura-joen tapaus

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Järä, Taina
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:22:30Z
dc.date.available 2009-09-08T09:22:30Z
dc.date.issued 2003-01-28
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/9982
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin kestävän kehityksen politiikan toimeenpano-ongelmia alueellispaikallisesta näkökulmasta kaakkoisespanjalaisen Segura-joen tapauksen valossa. Tutkimuksessa pureudutaan Segura-joen kestävää kehitystä koskevaan alue- ja paikallistason yhteiskunnallispoliittiseen konfliktiin, toimijoiden väliseen intressien ristiriitaan, ja se perustuu alue- ja paikallistason toimijoiden Segura-joen kestävään kehitykseen liittyvien politiikan, näkemysten ja asenteiden analyysiin. Tutkimuksen tarkoituksena on Segura-joen tapauksen syvällisen tarkastelun pohjalta selvittää, mitä yhteiskunnallispoliittisia eli toimijoiden välisiin suhteisiin perustuvia edellytyksiä yleisesti hyväksytyn ja virallisesti tunnustetun mutta hyvin monitulkintaisen ja vain yleisluontoisesti määritellyn kestävän kehityksen käytännön toteutumiseen liittyy. Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymyksiin Segura-joen laakson yhteiskunnallispoliittisista kestävän kehityksen edellytyksistä ja Euroopan unionin vaikutuksista alue- ja paikallisyhteisöjen, kuten Segura-joen laakson, kestävään kehitykseen. Tutkimuksen perusteella pyritään vetämään myös ylikansalliselle tasolle ulottuvia johtopäätöksiä Euroopan unionin merkityksestä kestävän kehityksen toteuttajana unionissa ja sitä kautta laajemminkin kansainvälisessä yhteisössä. Tutkimusta voidaan luonnehtia Segura-jokea tarkastelevaksi tapaustutkimukseksi, mutta siinä on aineksia myös vertailevasta tutkimuksesta, sillä toimijoiden politiikkaa, näkemyksiä ja asenteita tarkasteltaessa tehdään jatkuvaa vertailua toimijoiden ja heidän näkemystensä välillä. Vertaileva analyysi tukee siten monin tavoin tapaustutkimusta ja sen pohjalta tehtäviä päätelmiä. Tutkimuksen perusteella havaitaan Segura-joen kestävää kehitystä koskevan konfliktin olevan osa laajempaa yhteiskunnallispoliittista konfliktia, jossa intressien välistä taistelua käydään abstraktien ja monitulkintaisten mutta demokraattisille yhteiskunnille perustavanlaatuisten käsitteiden, kuten demokratian, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, solidaarisuuden ja totuuden, mutta myös kestävän kehityksen, määritelmistä. Myös abstrakteja arvoja puolustava, monitulkintaisia tavoitteita ajava ja olemukseltaan moniselitteinen Euroopan unioni näyttää aiheuttavan eturistiriitoja unionin merkitystä eri tavoin tulkitsevien toimijoiden välillä. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että kestävän kehityksen käytännön toteutuminen edellyttää abstraktien käsitteiden jättämien merkitystyhjiöiden täyttämistä alue- ja paikallistason yhteiskunnallispoliittisella aktiivisuudella, joka tällä hetkellä näyttää tukahdutetun poliittisesta prosessista. Se puolestaan edellyttää kansalaisten yhteiskunnallispoliittisten osallistumismahdollisuuksien laajentamista sekä alue- ja paikallisyhteisöjen ja kansalaisten yhteenliittymien tunnustamista legitiimeiksi yhteiskunnallispoliittisiksi toimijoiksi alueellispaikallisen, kansallisen ja ylikansallisen hallinnon rinnalle sekä valtioiden sisällä että Euroopan unionissa ja kansainvälisessä politiikassa. Tutkimuksen primääriaineisto koostuu haastatteluista, sähköpostikeskusteluista, yhteiskunnallisten liikkeiden kannanotoista Segura-joen tapaukseen sekä alue- ja paikallishallinnon, keskushallinnon ja Euroopan unionin kestävään kehitykseen liittyvistä poliittishallinnollisista dokumenteista. Sekundaarilähteistä tärkeimpiä ovat Euroopan unionin ympäristöpolitiikkaa ja kestävän kehityksen periaatetta käsittelevä kirjallisuus, Segura-joen tapausta valottavat artikkelit ja tutkimusraportit, sanomalehtiartikkelit, internetuutiset ja –artikkelit, kestävän kehityksen käsiteanalyyttinen kirjallisuus sekä tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavia kestävän kehityksen tikapuumallia ja ekologisen modernisaation teoriaa koskeva teoreettinen keskustelu. en
dc.language.iso fi
dc.subject kestävä kehitys fi
dc.subject modernisaatio fi
dc.subject ekologia fi
dc.subject yhteiskunta fi
dc.subject konfliktit fi
dc.subject toimeenpanovaje fi
dc.title Kestävä kehitys yhteiskunnallisen konfliktin kohteena: Segura-joen tapaus fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.38Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record