Asiantuntijan sosiaalinen representaatio - tietäjä vai taitaja

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalipsykologian laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Socialpsykologiska institutionen sv
dc.contributor.author Lähteenoja, Susanna
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:22:41Z
dc.date.available 2009-09-08T09:22:41Z
dc.date.issued 2001-01-10
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/9998
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielmassa tarkastellaan sitä, keitä suomalaiset haastateltavat pitävät asiantuntijoina, kuinka he määrittelevät asiantuntijan ja ketkä heidän mielestään eivät ole asiantuntijoita. Näitä teemoja tarkastelemalla on pyritty selvittämään, onko asiantuntijoista olemassa yhteistä sosiaalista representaatiota. Tutkielma on osa Anna-Maija Pirttilä-Backmanin laajempaa haastattelu- ja kyselytutkimusta "Episteemisten ja asiantuntijoita koskevien representaatioiden kehittyminen aikuisiässä", jossa selvitetään 149 suomalaisen tietoon ja asiantuntemukseen liittyviä käsityksiä ja oletuksia. Tässä käytetyt haastattelut on tehty vuosina 1986-1988. Tutkimuksen haastateltavat edustavat kolmea eri koulutustasoa (ammattikoulu, opisto, korkeakoulu) siten, että 59 haastateltavaa oli opiskelijoita ja 59 kymmenen vuotta aiemmin valmistuneita. Lopuilla 31 haastateltavalla ei ollut ammatillista koulutusta eikä erikoistunutta työkokemusta ja iältään he vastasivat ammattikoulusta ja opistosta valmistuneita. Korkeakoulutasolta haastateltavat olivat teknillisestä korkeakoulusta, lääketieteellisestä sekä valtiotieteellisestä tiedekunnasta; opistotasolta teknillisestä opistosta sekä sairaanhoito-opistosta ja ammattikoulutasolta teknillisestä ammattikoulusta sekä apuhoitajakoulusta. Aineisto on analysoitu fenomenografista menetelmää noudattaen. Muodostetuille kuvauskategorioille on lisäksi tehty tyypillisyys-, korrespondenssi- ja klusterianalyysi SPAD-T ohjelmaa apuna käyttäen, jotta vastausten tarkempi rakenne ja erot eri vastaajaryhmien välillä paljastuisivat. Suurin osa haastateltavista ankkuroi käsityksensä asiantuntijasta lääkäriin. Myös erilaiset tieteentekijät olivat yleisiä vastauksia. Määritelmissä haastateltavat korostivat eniten kokemuksen, eritasoisen tietämisen ja perehtymisen merkitystä. Asiantuntijan negaatiota käsitellyt teema nosti esiin vahvan eetoksen kaikkien ihmisten asiantuntijuudesta. Tärkeimpänä lähdeaineistona on tutkielmassa ollut Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoria sekä Billigin argumentatiivinen sosiaalipsykologia. en
dc.language.iso fi
dc.title Asiantuntijan sosiaalinen representaatio - tietäjä vai taitaja fi
dc.identifier.laitoskoodi 706
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 48.70Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record