What is A Virtual Service?- Broadening the Perspective on Technology-Based Services
Pysyväisosoite
http://urn.fi/URN:ISBN:951-555-651-1| Julkaisun nimi: | What is A Virtual Service?- Broadening the Perspective on Technology-Based Services |
| Tekijä: | Isoniemi, Kristina; Snellman, Kaisa |
| Muu tekijä: |
Svenska handelshögskolan, Institutionen för marknadsföring och företagsgeografi, marknadsföring
Swedish School of Economics and Business Administration, Department of Marketing and Corporate Geography, Marketing |
| Julkaisija: | Svenska handelshögskolan |
| Päiväys: | 2000 |
| Kieli: | eng |
| Sivumäärä: | 1837 bytes |
| Kuuluu julkaisusarjaan: | Working Papers - 431 |
| ISBN: | 951-555-651-1 |
| ISSN: | 0357-4598 |
| URI: |
http://hdl.handle.net/10227/136
http://urn.fi/URN:ISBN:951-555-651-1 |
| Tiivistelmä: | This article expands the discussion of the impact of technology on services and contributes to a broader comprehension of the nature of virtual services. This is done by discovering dimensions that distinguish physical services from virtual services, i.e. services that are distributed by electronic means and where the customer has no direct human interaction with the service provider. Differences in the core characteristics of services, servicescape and service delivery are discussed. Moreover, dimensions that differentiate between virtual services are analysed. A classification scheme for virtual services is proposed, including the origin of the service, the element of the service offering, the customisation process, stage of the service process performed, and the degree of mobility of the service. |
| Avainsanat: |
virtual services
technology service marketing Internet services |
| Tekijänoikeustiedot: | Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. |
Tiedostot
Latausmäärä yhteensä: Ladataan...
| Tiedosto(t) | Koko | Formaatti | Näytä |
|---|---|---|---|
| 431-951-555-651-1.pdf | 66.58KB | Avaa tiedosto |
Viite kuuluu kokoelmiin:
-
Marketing [35]
Samankaltaiset kohteet
Näytetään samankaltaiset kohteet (nimike, tekijä tai aihe).
-
(2020)JOHDANTO. Kuvaamme, millaisena lasten mielenterveyspalvelujärjestelmä Suomessa näyttäytyy koulu- ja neuvolalääkäreiden näkökulmasta. MENETELMÄT. Laadullisessa poikittaistutkimuksessa 17 eri sairaanhoitopiirin 17 kunnan neuvola- ja koululääkäriä vastasi puolistrukturoidussa haastattelussa lasten mielenterveyspalvelujärjestelmää koskeviin kysymyksiin. Vastausten sisältö koodattiin sisällönanalyyttisellä menetelmällä ja järjesteltiin teemoittain. TULOKSET. Perustasolla tehty yhteistyö ja lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon jalkautuva toiminta koettiin useimmin myönteisiksi. Perustason kykyä hoitaa tarvetta vastaavasti ja yhdenvertaisesti lasten lieviä ja keskivaikeita psyykkisiä häiriöitä ei pidetty riittävänä. PÄÄTELMÄT. Palvelujärjestelmän valmiutta lasten psyykkisten häiriöiden tunnistamiseen on kehitetty tuloksellisesti. Kehittämistyötä tulisi jatkaa edistämällä perustason hoitomahdollisuuksia ja näyttöön perustuvien hoitomenetelmien käyttöönottoa.
-
(Elsevier Inc, 2016)Many businesses today recognize the increased significance of service and the transition toward service orientation. Nonetheless, organizational practitioners frequently encounter problems managing this shift and seizing service-related business opportunities. This practical relevance, together with many still-unanswered service research questions, has inspired the preparation of this special section that advances the extant literatures on business services. We finish by providing a research agenda. First, more research is needed on the buyer perspective. Second, researchers need to keep in mind financial issues related to business services. Third, more researchers could tap into management, leadership, and decision-making in business service companies. Finally, sustainability, social responsibility, and environmental considerations are important topics for further exploration.
-
(Helsingfors universitet, 2013)Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten asiakkaat suhtautuvat teknologiavälitteisten itsepalveluiden lisääntymiseen. Aihetta lähestyttiin pohtimalla, miten määritellään itsepalvelu sekä palvelun laatu. Tämän lisäksi selvitettiin, miten asiakkaiden odotukset muodostuvat ja mikä heidän roolinsa on palvelussa. Näiden jälkeen pyrittiin vastaamaan tutkimuksen alakysymyksiin, eli miten asiakkaiden asenteet itsepalveluihin muodostuvat sekä mitkä tilannetekijät asenteiden lisäksi vaikuttavat heidän itsepalveluiden käyttöaikomukseensa. Empiirinen aineisto kerättiin sähköisesti pääosallisesti verkostoitumispalvelu Facebookin avulla. Alkuperäistä tutkimusjoukkoa pyydettiin osallistumaan kyselyyn ja lähettämään kutsua eteenpäin oman verkostonsa jäsenille. Tällä tavalla saavutettiin vastaajajoukko, joka koostui 348 täysi-ikäisestä suomalaisesta henkilöstä. Tutkimusaineistoa analysointiin varianssianalyysia, pääkomponenttianalyysia sekä regressioanalyysia hyödyntäen sekä erilaisia taulukoita ja kuvioita käyttäen. Tutkimustulokseksi saatiin, että asiakkaat suhtautuvat positiivisesti itsepalveluihin sekä niiden lisääntymiseen. Positiivinen asenne ei kuitenkaan tarkoita, että he kokisivat palvelun laadun parantuvan itsepalveluiden myötä. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että itsepalvelut voidaan lisätä osaksi palvelua, mutta niillä ei voi korvata perinteistä asiakaspalvelua. Asiakkaiden asenteeseen vaikuttavat merkittävissä määrin demografiset tekijät, itsepalveluiden ominaisuudet, asiakkaiden henkilökohtaiset ominaisuudet sekä aikaisemmat kokemukset itsepalveluista. Asiakkaiden ominaisuuksista erityisesti heidän vastustuksensa itsepalveluita kohtaan, heidän vuorovaikutuksen tarve sekä uskomus omasta kyvykkyydestä käyttää itsepalveluita määrittävät aikomusta käyttää uusia itsepalveluita. Näiden lisäksi tilannetekijät, erityisesti hinta ja aika, ovat käyttöaikomusta muuttavia tekijöitä. Itsepalveluita kehittäessä tulee muistaa palvelun tärkein osa, asiakaskokemus. Tästä johtuen yrityksien tulee keskittyä kehittämään itsepalveluita niin, että ne soveltuvat erillisille väestöryhmille ja asiakkaille, sekä korostaa niiden tuomia hyötyjä.