Naudan täit (Haemotopinus eurysternus, Linognathus vituli, Solenoptes capillatus) ja nautaväive (Bovicola bovis) : kirjallisuuskatsaus sekä kartoitustutkimus näiden ulkoloisten esiintymisestä naudoilla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151784
Title: Naudan täit (Haemotopinus eurysternus, Linognathus vituli, Solenoptes capillatus) ja nautaväive (Bovicola bovis) : kirjallisuuskatsaus sekä kartoitustutkimus näiden ulkoloisten esiintymisestä naudoilla
Author: Karhula, Heli
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Clinical Veterinary Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2000
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151784
http://hdl.handle.net/1975/1211
Abstract: Nautaväive (Bovicola bovis) ja nautatäit (Haematopinus eurysternus, Linognathus vituli ja Solenoptes capillatus) ovat naudan ulkoloisia. Näiden ulkoloisten esiintymisestä Suomessa on vain vähän tietoa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää näiden ulkoloisten esiintyminen Saaren yksikön toiminta-alueen naudoilla. Väive- ja täi-infektiot aiheuttavat eläimelle kutinaa ja levottomuutta. Voimakkaat täi-infektiot nuorilla eläimillä voivat johtaa jopa anemiaan. Näillä ulkoloisilla on lisäksi vaikutuksia maidontuotantoon, kasvuun ja vuotien laatuun. Loisten aiheuttama kutina voi olla myös eläimen hyvinvointia häiritsevä ongelma. Täi- ja väivepopulaation suuruuteen vaikuttavat vuodenaika ja eläimen ikä. Karvapeitteen hoidolla ja eläimen elinympäristöllä on myös merkityksensä. Suomessa on valittavissa erilaisia lääkeaineita ulkoloistartuntojen hoitoon. Lääkkeitä on tarjoilla pesuainetyyppisinä, selkäänvaleluliuoksina sekä injektiovalmisteina. Joidenkin lääkkeiden käyttö lypsylehmille ei kuitenkaan ole mahdollista jäämien ja pitkien varoaikojen vuoksi. Naapurimaistamme Ruotsissa ja Norjassa on 90-luvulla kartoitettu täiden ja väiveiden esiintyminen nautapopulaatioissa. Suomessa ei vastaavia tutkimuksia ole tehty. Karvanäytteet kerättiin keväällä 1998. Näytteet otettiin helmi-toukokuun välisenä aikana, jolloin täi- ja väivepopulaatiot ovat suurimmillaan. Näytteitä otettiin kolmesta ikäryhmästä: vasikoilta, hiehoilta ja lehmiltä. Karvanäyte tutkittiin valomikroskoopilla. Näytteitä saatiin 24:ltä tilalta ja 90:ltä eläimeltä. Väiveinfektio löytyi kahdeksalta tilalta yhteensä kahdeltatoista eläimeltä. Infektoituneista eläimistä kahdeksan oli hiehoja. Otetuista karvanäytteistä ei todettu täitä. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että väive on suomalaisen naudan pääasiallinen ulkoloinen. Koska aineisto oli kerätty vain yhdeltä alueelta ja oli suhteellisen pieni, varmoja johtopäätöksiä ei voida tehdä.
Subject: Bovicola bovis
Linognathus vituli
Haematopinus eurysternus
Solenoptes capillatus
ulkoloinen
Discipline: Saaren yksikkö


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record