Asennon vaikutus hevosen sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaan halotaanianestesian aikana

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151442
Title: Asennon vaikutus hevosen sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaan halotaanianestesian aikana
Author: Lahdenvuo, Katja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Clinical Veterinary Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2002
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151442
http://hdl.handle.net/1975/1328
Abstract: Syventävien opintojeni tutkielma koostuu kirjallisuukatsauksesta sekä tutkimusosasta. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi verenkiertoelimistön toimintaa kuvaavat parametrit, verenpaineen säätelymekanismit, tutkimuksessa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset verenkiertoelimistön toimintaan ja anestesiaa seuraavia mahdollisia komplikaatioita, joista hevoselle tyypillisin on postanesteettinen myopatia. Postanesteettinen myopatia on ilmeisimmin seurausta anestesian aikana lihaksiin syntyvästä hapenpuutteesta. Anesteetit lamaavat verenkiertoelimistön toimintaa ja saavat näin aikaan hypoperfuusiota ja sen myötä myös hapen puutetta. Hevosen ruumiinpaino aiheuttaa kompressiota leikkausalustaa vasten oleviin lihaksiin ja pahentaa siten hypoperfuusiota sekä iskemiaa tällä alueella. Tutkimusosassa seurattiin sydänfrekvenssiä, systolista verenpainetta, keskiverenpainetta, veren laktaattipitoisuutta, kapillaarien täyttymisaikaa ja limakalvojen väriä yhteensä seitsemältätoista Helsingin Yliopistollisessa eläinsairaalassa nukutetulta hevoselta. Hevosista 10 oli anestesian aikana selällään ja 7 kyljellään. Kyljellään olleilla todettiin korkeampia systolisen verenpaineen ja keskiverenpaineen arvoja kuin selällään olleilla. Jo alle 70 mmHg:n keskiverenpaineen arvon on aiemmissa tutkimuksissa todettu altistavan hevosta postanesteettiselle myopatialle, vaikka leikkausalusta olisikin hyvin pehmustettu. Kummallakin ryhmällä verenpaineet todettiin huolestuttavan alhaisiksi anestesian ensimmäisten 20 minuutin aikana. Tällöin keskiverenpaineen keskiarvot olivat kyljellään olleilla 51,3-62,3 mmHg. Selällään olleilla keskiverenpaineen arvot vaihtelivat tällöin 41,5-42,75 mmHg. Kyljelleen nukutetuilla hevosilla keskiverenpaine nousi yli 70 mmHg:n 30 minuuttia anestesian induktion jälkeen. Selällään olleilla keskiverenpaine pysyi koko seuranta-ajan alle 70 mmHg. Aiemmissa anestesian aikaisia verenpaineita käsitelleissä tutkimuksissa on saatu meidän tutkimuksestamme poikkeavia tuloksia, joiden mukaan selällään olleilla todettiin korkeampia verenpaineiden arvoja kyljellään olleisiin verrattuna. Kummallakin ryhmällä veren laktaattipitoisuudet nousivat anestesian aikana pysyen kuitenkin kirjallisuudesta saatujen viitearvojen rajoissa. Kapillaarien täyttymisaika todettiin selällään olleilla hevosilla pidemmäksi verrattuna kyljellään olleisiin 20 minuuttia anestesian induktion jälkeen. Limakalvojen värissä todettiin muutoksia yksittäisillä hevosilla, mutta varsinaisia eroja ryhmien välillä ei havaittu. Sydänfrekvenssi todettiin korkeammaksi selällään olleilla hevosilla. Kolme kyljellään ollutta hevosta oli esilääkitysten yhteydessä saanut muista poiketen detomidiinia ja sen vaikutus tuloksiin arvioitiin erikseen. Detomidiinin todettiin vaikuttavan mitatuista parametreista ainoastaan sydänfrekvensiin. Detomidiinia saaneiden hevosten poistaminen lähdeaineistosta kavensi eroa sydänfrekvensseissä verrokkiryhmien välillä.
Subject: halotaanianestesia
anestesia
asento
sydänfrekvenssi
Discipline: Surgery
Kirurgia
Kirurgi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record