Ympäristömykobakteerien esiintyminen puhdistamolietteessä

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Basic Veterinary Sciences en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Peruseläinlääketieteen laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Veterinärmedicinska fakulteten, Institutionen för basveterinärmedicin sv
dc.contributor.author Lepistö, Outi
dc.date.accessioned 2007-02-27T05:40:36Z en
dc.date.accessioned 2009-09-01T08:03:38Z
dc.date.available 2007-02-27T05:40:36Z en
dc.date.available 2009-09-01T08:03:38Z
dc.date.issued 2001
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/1975/1358
dc.description Vain tiivistelmä. Koko työ lainattavissa Viikin tiedekirjastosta. fi
dc.description.abstract Ympäristöstä peräisin olevien mykobakteerien eristykset ihmisten keuhkoista ovat lisääntyneet länsimaissa huomattavasti. Suomessa löytyy vuosittain n. 400 ympäristömykobakteerin aiheuttamaa humaanimykobakterioosia. Eläinten mykobakteeritartunnat ovat yleisimpiä sioilla; vuosittain teurastamoissa Suomessa löytyy n. 6000 ympäristömykobakteeritartuntaa. Jätevedenpuhdistamoissa syntyneeseen lietteeseen mykobakteereja pääsee ihmisten ja eläinten ulosteista. Aiemmin liete on loppusijoitettu kaatopaikoille, mutta lainsäädännön muuttuessa lietteen loppusijoittaminen kaatopaikalle tulee kielletyksi. Tämän vuoksi lietteen käyttö kompostoituna tulee todennäköisesti lisääntymään maataloudessa ja viherrakentamisessa. Lietteelle on kehitettävä sijoitusvaihtoehtoja, joissa terveysriski on mahdollisimman vähäinen. Puhdistamoliete voi aiheuttaa suoran tai epäsuoran terveysriskin, mikäli lietteenkäsittely jätevedenpuhdistamoissa jää jostain syystä epätäydelliseksi. Lannoitteena käytettävän lietteen ihmisille ja eläimille aiheuttamat terveysriskit tunnetaan huonosti. Mykobakteerien säilymistä lietteen kompostointikäsittelyssä ei tiedetä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää mykobakteerien säilymistä suomalaisissa kompostointikäsittelyissä Tutkimukseen osallistui 22 puhdistamoa ympäri Suomea, joiden tuottamasta lietteestä otettiin näytteitä käsittelyn eri vaiheissa. Käytetty menetelmä on ensimmäinen julkaistu menetelmä mykobakteerien eristämiselle lietteestä. Esikäsittelyn ja dekontaminaatiokäsittelyn jälkeen näytteet viljeltiin mykobakteeri-selektiivisille maljoille ja putkiin. Mykobakteereiksi epäillyt pesäkkeet puhdistettiin ja värjättiin Ziehl-Neelsen -happovärjäyksellä. Eristetyt kannat pakastettiin ja tunnistetaan lajitasolle saakka 16S rDNA -sekvenoinnilla. Tutkituista näytteistä 88,6% (93 kpl) sisälsi mykobakteereja. Mykobakteerit säilyivät hengissä kaikissa muissa lietteenkäsittelymenetelmissä paitsi niissä, jotka käyttivät termistä kuivausta. Muiden lietteenkäsittelymenetelmien teho mykobakteereiden poistamisessa jäi epävarmaksi. Lisätietoa tarvitaan säilyvien mykobakteerien pitoisuuksista ja lajeista. Työn kirjallisuusosassa on käsitelty mykobakteerien rakennetta, kasvuvaatimuksia sekä taudinaiheutusta ihmisillä ja eläimillä. Puhdistamoiden käyttämät käsittelymenetelmät on esitelty lyhyesti. fi
dc.format.extent 24 bytes en
dc.format.mimetype text/plain en
dc.language.iso fi
dc.subject ympäristömykobakteerit fi
dc.subject mykobakterioosi fi
dc.subject puhdistamoliete fi
dc.title Ympäristömykobakteerien esiintyminen puhdistamolietteessä fi
dc.type Thesis en
dc.identifier.laitoskoodi E9000
dc.subject.ysa terveysriskit fi
dc.type.dcmitype Text
dc.subject.discipline Mikrobiologia fi
dc.subject.discipline Mikrobiologi sv
dc.subject.discipline Microbiology en

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record