Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Ruokohelven varastointi energiakäyttöön

Show simple item record

dc.contributor.author Yrjölä, Heikki en
dc.contributor.other Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Agroteknologian laitos en
dc.date.accessioned 2009-02-18T12:59:14Z en
dc.date.accessioned 2009-09-01T08:04:56Z
dc.date.available 2009-02-18T12:59:14Z en
dc.date.available 2009-09-01T08:04:56Z
dc.date.issued 2009-02 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/1975/8528
dc.description Maatalousteknologia en
dc.description.abstract Ilmastonmuutos, fossiilisten polttoaineiden väheneminen sekä niiden hinnan nousu ovat aiheuttaneet sen, että kiinnostus uusiutuvia energiavaroja kohtaan on kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana. Peltobioenergian käyttö on ollut vähäistä Suomessa mutta sen käyttö on yleistymässä. Bioenergiakasveista ruokohelven viljely on lisääntynyt Suomessa merkittävästi, koska se on satoisin energiakäyttöön tarkoitetuista heinäkasveista. Ruokohelven pääasiallinen käyttötarkoitus on polttaminen voimalaitoksissa silputtuna ja sekoitettuna pääpolttoaineeseen eli esimerkiksi turpeeseen tai hakkeeseen. Jotta ruokohelven lämpöarvo tai muut ominaisuudet eivät heikentyisi, niin varastointi tulisi suorittaa oikein. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää optimaalisin varastointimuoto ruokohelpipaaleille. Työ aloitettiin perustamalla erilaisia koevarastoja pyörö- ja suurkanttipaaleille. Koevarastoinnin tarkoituksena oli kokeilla erilaisten kate- pohjamateriaalien sekä niiden yhdistelmien vaikutusta paalien kosteuspitoisuuksiin viiden kuukauden aikana sekä laskea varastointikustannukset eri varastotyypeille. Tutkimuksessa mukana olleet katemateriaalit olivat aumamuovi, kevytpeite, peitepaperi sekä peittämätön versio. Pohjamateriaaleina tutkimuksessa käytettiin aumamuovia, trukkilavoja sekä paljasta maata. Tavoitteena oli myös selvittää kolmen erilaisen kannettavan pikakosteusmittarin tarkkuus verrattuna uunikosteuteen. Vertailussa mukana olleet mittarit olivat: Wile 25 Digital, Haymatic Digital ja DICKEY-john. Katemateriaaleista parhaaksi ratkaisuksi osoittautui aumamuovi. Se ei päästänyt vettä lävitseen eikä myöskään kondensoitumista havaittu tutkimuksen aikana. Kustannuksia tarkasteltaessa aumamuovi oli ylivoimaisesti edullisin vaihtoehto vertailluista vaihtoehdoista. Pohjamateriaaleista trukkilavat olivat paras vaihtoehto ruokohelpipaalien varastointiin. Aumamuovi sekä paljas maa keräsivät vettä ja kastelivat paaleja alaosastaan. Mittarivertailussa tarkimmaksi kannettavaksi pikakosteusmittariksi osoittautui Wile 25 Digital paalien kosteuden ollessa alle 20 %. Mittarin tarkkuus ei kuitenkaan ollut riittävä tarkkojen mittausten suorittamiseen. Kestoltaan alle viiden kuukauden varastointiaikoina lappeelleen varastoituja pyöröpaalivarastoja ei ole taloudellisesti järkevää peittää eikä niiden alle tarvitse asettaa pohjamateriaalia. Sen sijaan suurkanttipaalivarastot tulisi peittää myös lyhytaikaisen varastoinnin aikana, koska suurkanttipaalit ovat huomattavasti herkempiä kastumaan kuin lappeelleen varastoidut pyöröpaalit. Varastointiajan ollessa yli viisi kuukautta molemmat varastotyypit tulisi peittää aumamuovilla sekä pohjustaa varastot trukkilavoilla tai muulla sellaisella materiaalilla joka pitää alimmat paalit pois märästä maasta. en
dc.language.iso fi en
dc.subject ruokohelpi en
dc.subject varastointi en
dc.subject reed canary grass en
dc.subject storage en
dc.title Ruokohelven varastointi energiakäyttöön en
dc.title.alternative Storage of reed canary grass for energy purpose en
dc.type Master's thesis en
dc.identifier.laitoskoodi 873 fi
dc.creator.corporateName Agroteknologian laitos fi
dc.creator.corporateName Department of Agrotechnology en
dc.creator.corporateName Agroteknologi, Institutionen för sv

Files in this item

Files Size Format View/Open
Gradu Heikki Yrjölä.pdf 2.461Mb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account