Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden epäilyilmoitukset vuosina 2004 - 2008

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151836
Title: Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden epäilyilmoitukset vuosina 2004 - 2008
Author: Rahikainen, Taina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Food and Environmental Hygiene
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2009
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151836
http://hdl.handle.net/1975/9352
Thesis level:
Abstract: Since 1975, information on foodborne outbreaks has been collected systematically in Finland. In 1997, Finland introduced national reporting system on food and waterborne outbreaks. Working groups for foodborne outbreak investigation set up by municipalities are responsible of notifying The National Institute for Health and Welfare of suspected foodborne outbreaks. During 2004-2008, 359 notifications on food and waterborne outbreaks were sent to The National Institute for Health and Welfare. The notifications were analyzed according to time, geographical distribution, suspected source and cause, scene of the outbreak, authority responsible of the investigation and epidemiologic studies among others. Most of the notifications originated from suspected outbreaks in May. Outbreaks were most frequently reported from Hospital District of Helsinki and Uusimaa and most of the notifications were sent with a delay of 2-7 days. The most common microbiological agent was norovirus. Food was the suspected vehicle 65% of the notifications. Salad was the most common source of the outbreaks. Foodborne outbreaks were reported most frequently from restaurants (31%). Microbiological samples from people were collected in all outbreaks involving army and festivals and samples from foodstuff were collected most frequently in regional outbreaks. Questionnaires were carried out most frequently in camping centers and staff canteens. The unit of environmental health and food control was responsible for the investigation of most foodborne outbreaks, but the role of the public health service increased as the magnitude of the outbreak became larger. The National Institute for Health and Welfare was consulted most frequently in regional outbreaks. This study produced concrete information on the quality and contents of the notifications of suspected foodborne outbreaks in Finland. The results of this study can be exploited in the future research.Suomessa elintarvikevälitteisten ruokamyrkytysepidemioiden määristä on kerätty säännönmukaisesti tietoa vuodesta 1975 saakka. Yleisimmät elintarvikevälitteisten ruokamyrkytysepidemioiden aiheuttajat ovat viime vuosina Suomessa olleet Norovirus, Salmonella, Clostridium perfringens, Bacillus cereus sekä biogeeniset amiinit. Lihatuotteet ovat olleet aikaisemmin tärkein ruokamyrkytysten välittäjäelintarvike. Vuonna 2006 tuoreet kasvikset ohittivat lihatuotteet merkittävimpänä epidemioiden aiheuttajana. Vuonna 1997 Suomessa otettiin käyttöön ruokamyrkytysepidemioiden epäilyilmoitusjärjestelmä. Epäilyilmoitus tehdään heti epidemiaepäilyn ilmettyä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle ympäristöterveydenhuollon valvontayksikössä toimivan ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän toimesta. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin vuosina 2004–2008 Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle lähetettyjen 359:n elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden epäilyilmoitusten sisältämää tietoa. Epäilyilmoitusten sisältämä tieto koottiin, jäsennettiin ja analysoitiin Microsoft Office Excel 2003 – ohjelmalla. Jäsennetty tieto mallinnettiin ohjelman avulla kaavioiksi. Karttakuvat laadittiin ArcGIS 9.0–ohjelmistoversiolla. Ruoka- ja vesiperäisiä epidemioita raportoitiin eniten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä ja suurin osa epäilyilmoituksista lähetettiin 2-7 päivää kestäneellä viiveellä. Suurimmassa osassa epäilyilmoituksia epäilty mikrobiologinen aiheuttaja oli norovirus. Ruoka oli epäilty epidemianaiheuttaja suurimmassa osassa epidemiaepäilyjä ja epäilyilmoituksissa raportoitiin myös epidemioita, joiden lähteeksi epäiltiin kosketustartuntaa. Ruokamyrkytysten välittäjäelintarvikkeeksi epäiltiin useimmiten salaattia. Eniten raportoitiin ravintoloihin kohdistuvia ruokamyrkytysepidemiaepäilyjä. Henkilönäytteitä otettiin kaikissa armeijaa ja festivaaleja koskevissa epidemiaepäilyissä ja elintarvikenäytteitä otettiin eniten alueellisissa epidemiaepäilyissä. Kyselylomake laadittiin useimmiten leirikeskuksia ja työpaikkaruokaloita koskevissa epidemiaepäilyissä. Suurimmassa osassa ruokamyrkytysepidemioita selvitystyön vastuuhenkilö toimi ympäristöterveydenhuollon valvontayksikössä, mutta suuremman epidemian ollessa kyseessä, terveysviranomaisten rooli korostui. Tutkimus toi ensimmäisenä tiedettävänä kattavana tutkimuksena esille tietoa epäilyilmoitusten laadusta ja muodosta, raportointialueista sekä ilmoitusten sisällöstä. Epäilyilmoitusten analysointi antoi uutta tietoa muun muassa epidemiaepäilyjen vuodenaikaisvaihtelusta ja selvitystyön vastuuhenkilöistä sekä kartoitti pyydettyä konsultaatioapua eri tapahtumapaikoilla sekä epäilyilmoituksissa annettuja lisätietoja. Tutkimus antaa tulevaisuudessa hyvää pohjaa ympäristöterveydenhuollon valvonnan tutkimukselle sekä konkreettista tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle epäilyilmoitusten laadusta ja sisällöstä.
Subject: environmental health care
notifications
reporting system
foodborne outbreak
waterborne outbreak
epäilyilmoitus
ruokamyrkytysepidemia
vesivälitteinen epidemia
Discipline: Food Hygiene
Elintarvikehygienia
Livsmedelhygien


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Rahikainen_Taina_tutkielma.pdf 824.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record