Spermatogonioiden siirto - tekniikat ja ongelmat

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Clinical Veterinary Sciences en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen eläinlääketieteen laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Veterinärmedicinska fakulteten, Institutionen för klinisk veterinärmedicin sv
dc.contributor.author Aakkula, Annika
dc.date.accessioned 2007-02-08T10:40:40Z en
dc.date.accessioned 2009-09-01T08:00:58Z
dc.date.available 2007-02-08T10:40:40Z en
dc.date.available 2009-09-01T08:00:58Z
dc.date.issued 2006
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/1975/973
dc.description Vain tiivistelmä. Koko työ lainattavissa Viikin tiedekirjastosta. fi
dc.description.abstract Ensimmäinen spermatogonioiden siirto tehtiin hiirillä vuonna 1994. Luovuttajan kiveksistä eristettyjä spermatogonioita siirrettiin mikroinjektiotekniikalla vastaanottajan siementiehyisiin, missä ne läpikävivät spermatogeneesin. Samana vuonna onnistuttiin tuottamaan vastaanottajan siittiöillä jälkeläinen, jolla oli luovuttajan genotyyppi. Lajinsisäisiä spermatogonioiden siirtoja on tehty hiirten lisäksi myös rotilla, vuohilla, sioilla, naudoilla, apinoilla sekä ihmisillä. Suuremmilla nisäkkäillä siirrot on tehty ruiskuttamalla spermatogoniot ultraääniohjauksessa rete testikseen. Helsingin yliopiston Saaren klinikalla tehdyssä tutkimuksessa saatiin onnistuneesti aikaiseksi lajinsisäinen spermatogonioiden siirto ja täydellinen luovuttajalähtöinen spermatogeneesi sialla. Lisäksi yhden vastaanottajakarjun ejakulaatissa oli luovuttajalähtöisiä eläviä siittiöitä. Tutkimuksessa käytettiin vastaanottajina synnynnäisesti steriilejä karjuja, joilla oli perinnöllinen puolihäntäsiittiövika. Karjuille annettiin ennen siirtoa sytotoksista busulfaania endogeenisen siittiötuotannon lopettamiseksi. Tämän tutkimuksen pohjalta voisi päätellä, että puolihäntäsiittiövikaisella karjulla kehityshäiriö tapahtuu nimenomaan itusolulinjassa kivesten tukisolujen toimiessa normaalisti. Tähän johtopäätökseen täytyy kuitenkin suhtautua pienellä varauksella, sillä ei pystytä osoittamaan, että siirretyssä solususpensiossa olisi ollut pelkästään spermatogonioita, eikä lainkaan luovuttajan sertolin soluja. Spermatogoniatutkimuksista voi olla tulevaisuudessa merkittävää hyötyä useilla tutkimusaloilla. Spermatogonioiden eristys ja siirto tarjoaa uusia menetelmiä analysoida itusolujen kehitystä ja spermatogonioita voitaisiin mahdollisesti käyttää kantasolututkimuksissa alkioiden sijaan. Spermatogonioita pakastamalla myöhempää takaisinsiirtoa varten voitaisiin turvata syöpäpotilaiden fertiliteetti syöpähoitojen jälkeen. Lisäksi spermatogonioiden avulla voidaan siirtää transgeenejä itusolulinjaan. Eri eläinlajien välisistä siirroista voisi olla tulevaisuudessa käytännön hyötyä uhanalaisten eläinlajien säilymisen turvaamiseksi sekä tutkittaessa geneettistä eroavaisuutta eri eläinlajien välillä. fi
dc.format.extent 10527219 bytes en
dc.format.mimetype image/jpeg en
dc.language.iso fi
dc.subject spermatogonia fi
dc.subject spermatogoniasiirto fi
dc.subject spermatogeneesi fi
dc.subject mikroinjektio fi
dc.subject siementiehyt fi
dc.subject rete testis
dc.title Spermatogonioiden siirto - tekniikat ja ongelmat fi
dc.type Thesis en
dc.identifier.laitoskoodi E9000
dc.type.dcmitype Text
dc.subject.discipline Kotieläinten lisääntymistiede fi
dc.subject.discipline Husdjurens reproduktion sv
dc.subject.discipline Reproduction of Domestic Animals en

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record