38  Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 ARTIKKELIT  ArƟ kkelissa analysoidaan Rakennusliiton ja Palvelualojen ammaƫ liiton (PAM) maahanmuuƩ o- ja maahanmuuƩ ajastrategioita. Sekä RakennusliiƩ o eƩ ä PAM toteuƩ avat protekƟ onisƟ sta maahanmuuƩ ostrategiaa vastustamalla työvoiman maahanmuuton rajoitusten höllentämistä. MaahanmuuƩ ostrategioita lähestytään arƟ kkelissa Max Weberin sulkeuma-käsiƩ een avulla. Molemmilla am- maƫ liitoilla on myös inklusiivisia maahanmuuƩ ajastrategioita, joilla ne pyrkivät saamaan maahanmuuƩ ajia jäseniksi. Näitä strategioita lähestytään trade union renewal -teorian näkökulmasta. Strategioiden onnistuminen tai epäonnistuminen heijastuu ammaƫ liiƩ ojen valtaresursseihin ja sitä kauƩ a niiden tulevaisuuden näkymiin. Tutkimusaineisto koostuu ammaƫ liiƩ ojen edustajien haastaƩ eluista, Rakennusliiton ja PAMin jäsenlehƟ en pääkirjoituksista ja muista julkisista kan- nanotoista sekä ammaƫ liiƩ ojen Ɵ laisuuksissa käydyistä keskusteluista ja niissä tehdyistä havainnoista. AbstrakƟ Rolle Alho Rakennusliiton ja Palvelualojen ammattiliiton maahanmuutto- ja maahanmuuttajastrategiat Johdanto Usein esitetään, että ammattiyhdistysliike yrittää torjua tai vähintäänkin säännellä maahanmuuttoa. Tätä selitetään sillä, että ammattiyhdistysliike pelkää maahanmuut- tajien lisäävän työvoiman tarjontaa ja sitä kautta työntekijöiden välistä kilpailua työ- paikoista (Penninx & Roosblad 2000; Haus 2002; Marino 2009). Ulkomaisen työvoi- man asemaa Suomessa 1980- ja 1990-lu- kujen vaihteessa tutkineen Seppo Paanasen (1993, 67) mukaan ”kaikkialla läntisessä maailmassa ammattiyhdistysliike on suh- tautunut nuivasti siirtolaisiin”. Useissa tut- kimuksissa (Vranken 1990; Martens 1999; Milkman, Bloom & Narro 2010) on kuiten- kin esitetty myös tulkintoja siitä, miten ay- liikkeet ovat toimineet maahanmuuttajien aseman kohentamiseksi, ja siten on virheel- listä kuvata ay-liikkeen historiallista suhtau- tumista maahanmuuttoon ja maahanmuut- tajiin yksinomaan torjuvaksi (Lundh 1995; Haus 2002). Ruotsin ammattiyhdistysliiket- tä tutkineen Lundhin (1995, 151–184) mu- kaan maahanmuuton sääntelyä 1960-luvun lopulla vaatinut ruotsalainen ay-liike esite- tään usein ei-ansaitusti kielteisessä valossa. Kriitikot keskittyvät ainoastaan ay-liikkeen maahanmuuttopolitiikan sääntelyvaatimuk- siin sivuuttaen ay-liikkeen toimet maahan- muuttajien aseman kohentamiseksi. Lundh korostaa (1995, 151–184), että on syytä erottaa toisistaan ay-liikkeen maahan-  39 ARTIKKELIT Rolle Alho Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 muuttopolitiikka ja maahanmuuttajapolitiik- ka. Maahanmuuttopolitiikat ovat maahan- muuton sääntelyyn liittyviä politiikkoja, kun taas maahanmuuttajapolitiikat viittaavat jo maassa oleviin maahanmuuttajiin liittyviin politiikkoihin. Tässä artikkelissa keskeise- nä lähtökohtana on vastaava jaottelu, mut- ta politiikka korvataan sanalla strategia, sil- lä se viittaa paremmin liittojen konkreettisiin käytäntöihin. Artikkelissa eritellään ja verra- taan Rakennusliiton ja Palvelualojen ammat- tiliiton (vastaisuudessa PAM) strategioita maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Strategialla tarkoitetaan suhteellisen vakiin- tuneita käytännön toimintamalleja. Strategiaa ei siis käsitetä tässä tutkimuksessa – niin kuin se usein ymmärretään – yksinomaan viralli- seksi julkilausutuksi toimintasuunnitelmak- si tai kannanotoksi. Tutkimuksessa vastataan kysymyksiin miten liitot tulkitsevat maahan- muuton ja ulkomaisen tilapäistyövoiman li- sääntymisen vaikuttavan niiden toimintaym- päristöön, minkälaisia maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyviä strategioita lii- toilla on sekä minkälaisia yhteneväisyyksiä ja poikkeavaisuuksia liittojen strategioilla on? Lopuksi pohditaan, miksi liitot käyttä- vät valitsemiaan strategioita sekä arvioidaan strategioiden toimivuutta. Artikkelin teesi on, että sekä Rakennusliitto että PAM pyrkivät ylläpitämään eksklusiivista (poissulkevaa) maahanmuuttostrategiaa vastustamalla työ- voiman maahanmuuton rajoitusten höllen- tämistä, mutta molemmilla liitoilla on myös inklusiivisia (sisään sulkevia) maahanmuut- tajastrategioita, joilla ne pyrkivät saamaan maahanmuuttajia ammattiliittojen jäseniksi ja kohentamaan heidän asemaansa työmark- kinoilla. Eksklusiivisia strategioita lähesty- tään Max Weberin sulkeuma-käsitteen avul- la, inklusiivisia strategioita trade union rene- wal1 -teorian (mikä tässä artikkelissa kään- netään uudistamisteoriaksi) näkökulmasta. Artikkelissa anlysoidaan myös, miten maa- 1 Vaihtoehtoisesti englanninkielessä käytetään trade/la- bor union-revitalization -käsitettä. hanmuutto- ja maahanmuuttostrategiat liit- tyvät yhteen ammattiliittojen valtaresurssei- hin, joita lähestytään Walter Korven (1978, 1998) valtaresurssiteorian pohjalta. Rakennusliitto ja PAM on valittu tutkimus- kohteiksi, koska rakennus- että yksityiset pal- velualat ovat keskeisiä maahanmuuttajia ja Suomessa tilapäisesti työskenteleviä ulko- maalaisia työllistäviä aloja. PAMin edustajan arvion mukaan Suomessa yksityisillä palvelu- aloilla työskenteli vuonna 2010 palkattuna 16 000–20 000 maahanmuuttajaa (sähköposti- vastaus 16.6.2010). Ulkomaalaisilla työnteki- jöillä on merkittävä rooli siivous- ja ravintola- alalla (Könönen 2011, 53–67). Rakennusliitto arvioi, että vuonna 2010 Suomessa työskente- li 20 000–30 000 ulkomaista rakennustyönte- kijää, jotka muodostivat 10–20 prosenttia työ- voiman kokonaismäärästä. Järjestäytyneitä rakennusteollisuuden työnantajia edusta- van Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan ul- komaisten rakennustyöntekijöiden määrä on kaksinkertaistunut vuosien 2006 ja 2010 vä- lisenä aikana (Rakennusmedia 29.11.2010). MaahanmuuƩ o ja maahanmuuƩ ajat – uhka vai mahdollisuus ammaƫ liitoille? Ammattiliitot ovat kollektiivisia työpolitii- kan ja työelämän toimijoita, joiden on jat- ku vasti tarkasteltava toimintaansa ja toi- mintaympäristönsä muutoksia. Toi min ta- mahdollisuuksien näkökulmasta keskeisiä voimavaroja ovat järjestäytymisaste sekä tehokkaat keinot torjua työnantajien mah- dollisuuksia olla noudattamatta työehtoja. Käsitteellistän tällaiset voimavarat Walter Korven (1978, 1998) teorian mukaisina valta- resursseina. Kuten edellä todettiin, ammatti- liitoilla on vakiintuneita toimintatapoja, stra- tegioita, joita ne hyödyntävät edunvalvon- nassaan. Ymmärrän strategiat valtaresurs- sien ylläpitämisen näkökulmasta. Strategiat edellyttävät valtaresursseja ja toisaalta niil- lä pyritään myös ylläpitämään valtaresurs- seja. Tässä teoreettisessa osiossa tarkaste- 40  AR TI KK EL IT Rakennusliiton ja Palvelualojen ammaƫ liiton maahanmuuƩ o- ja maahanmuuƩ ajastrategiat Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 len seuraavaksi ensin dynamiikaltaan erilai- sia strategioita ja lopuksi esittelen tarkemmin Korven valtaresurssiteoriaa. Sulkeumastrategiat Weber (1978, 43–44) viittaa sulkeuma-käsit- teellä (engl. closure) yhteiskunnallisten ryh- mien taipumukseen rajata ulkopuolisten si- säänpääsyä ryhmään omien etujensa maksi- moimiseksi. Sulkeuma-käsite soveltuu myös maahanmuuttoon liittyvään tutkimukseen, sillä historiassa on esimerkkejä ammattiyh- distysten käyttämistä sulkeuma-strategiois- ta suhteessa maahanmuuttoon ja maahan- muuttajiin (esim. Penninx & Roosblad 2000). Työelämä- ja työmarkkinatutkimuksissa sul- keumalla tarkoitetaan yleisesti niitä keino- ja, joilla eri ammattikunnat yrittävät suoja- ta omaa asemaansa ulkopuoliselta kilpailulta (Murphy 1988). Maahanmuutto lisää työvoi- man tarjontaa, mikä – ainakin periaatteessa – saattaa heikentää ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluasemaa suhteessa työnantajiin. Näin ollen ammattiyhdistysliikkeet ovat ajoit- tain eri maissa turvautuneet sulkeumastrate- gioihin suhteessa maahanmuuttoon (Penninx & Roosblad 2000; Haus 2002; Watts 2002). Jotkin ammattiyhdistysten käyttämät sulkeumastrategiat ovat olleet suoranaises- ti syrjiviä, ja esimerkiksi osassa yhdysvalta- laista ay-liikettä ilmeni vielä 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa avoimen vihamielistä suhtautumista maahanmuuttajiin (Milkman 2006, 114–144). Mulinari ja Neergaard (2004) ovat nostaneet esille ruotsalaisessa ammatillisessa keskusjärjestö LO:ssa ilmen- neitä etnisen syrjinnän muotoja, jotka ovat estäneet maahanmuuttajia osallistumasta täysipainoisesti ammattiyhdistystoimintaan. Ongelmana on ollut esimerkiksi se, että maa- hanmuuttajat määritellään ruotsalaisessa ay- liikkeessä usein heidän maahanmuuttajuu- tensa kautta, eikä heidän ulkomailla hankki- maansa ammattiyhdistyskokemusta aina ar- vosteta (emt.). Paanasen (1993, 68) mukaan suomalainen ay-liike vaikutti tehokkaasti sekä viranomai- siin että työnantajiin 1980-luvun loppupuo- lella ja ”kykeni osittain estämään ulkomaisen työvoiman maihinnousun”. Suomen lähihisto- riassa esimerkki sulkeumastrategian käytös- tä on SAK:n kannattama, vuosina 2004–2006 voimassa ollut siirtymäaikalaki, joka rajoit- ti uusien EU-maiden kansalaisten mahdolli- suutta työskennellä Suomessa. SAK:n mukaan Virosta kohdistui tuolloin Suomeen työmark- kinoita uhkaava työvoiman muuttopaine, jota vastaan tarvittiin työvoiman maahanmuut- toa rajoittava siirtymäaikalaki (Nylund 2008, 189–204). Inkluusiostrategiat Ammattiyhdistyshistorian tutkimuksen klas- sikot Sidney ja Beatrice Webb totesivat jo vuonna 1897, että ammattiyhdistysten stra- tegiat eivät voi koskaan perustua yksinomaan sulkeumien käyttöön (Webb & Webb 1926 [1897], 560–561). Ammattiyhdistysten tulee myös kyetä vetoamaan työntekijöihin sekä saada heitä liittymään jäseniksi. Tämän ta- kia tässä tutkimuksessa tutkimusongelmaa lähestytään sulkeumastrategian lisäksi uu- distamisteorian avulla. Uudistamisteoria pe- rustuu näkemykseen siitä, että ay-liike on useimmissa maissa jonkinasteisessa kriisis- sä ja sen on löydettävä uusia ratkaisuja sel- vitäkseen globalisaatioon liittyvistä ammat- tiyhdistysliikkeiden vaikutusvaltaa uhkaa- vista haasteista (esim. Behrens, Hamann & Hurd 2006, 12–29). Teoria pohjautuu pit- kälti niihin kokemuksiin niistä inklusiivisis- ta ja innovatiivisista strategioista, joita pää- asiassa yhdysvaltalaiset ammattiliitot – eten- kin Kaliforniassa – ovat onnistuneesti käyt- täneet laajentaakseen jäsenpohjaansa vas- taamaan työvoiman koostumuksen etnistä muutosta muun muassa palvelu- ja raken- nusalalla. Uudistamisstrategioita ovat lisäk- si allianssien rakentaminen maahanmuutta- jien omiin järjestöihin ja yhteisöihin. (Esim.  41 ARTIKKELIT Rolle Alho Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 Milkman 2010, 7–11.) Allianssien tarkoituk- sena on nostaa maahanmuuttajien kohtaamia erityisongelmia poliittiselle agendalle sekä maahanmuuttajien inkluusion kautta vahvis- taa ay-liikkeen valtaresursseja. Vertaileva ammattiyhdistystutkimus on perinteisesti perustunut maakohtaisiin ver- tailuihin, joissa ammattiliittojen strategisia valintoja on selitetty eri maiden institutio- naalisilla eroilla. Näissä institutionaalisis- sa tutkimuksissa ammattiliittojen strategiat on nähty kansallisten työmarkkinasuhteiden johdannaisina eikä ammattiliittokohtaisille strategioiden erottelulle ole juuri jäänyt sijaa. Perinteisissä vertailevissa tutkimuksissa on kiinnitetty vain vähän huomiota ammattiliit- tojen mahdollisuuteen tehdä toisistaan poik- keavia strategisia valintoja kansallisella tasol- la. Uudistamisteoria ei sulje pois kansallisten työmarkkinasuhteiden merkitystä (kuten am- mattiliiton suhdetta valtioon ja työnantajiin), mutta se painottaa ammattiliittojen mahdol- lisuutta tehdä toisistaan poikkeavia strategi- sia valintoja (Marino 2009, 23; ks. myös Frege & Kelly 2004, 31–32.) Esimerkiksi maahan- muuttajien määrän lisäännyttyä rakennus- alalla 1990-luvulla Yhdysvalloissa rakennus- alan ay-aktiivit käyttivät vastakkaisia strate- gioita: toiset pyrkivät saamaan maahanmuut- tajat ammattiliiton jäseniksi, toiset yrittivät estää heidän jäsenyyttään (Haus 2002, 91). Suomessa ammatillinen järjestäytymisas- te on laskenut laskutavasta riippuen 1990-lu- vun alun ”ennätyslukemista” lähes 80 prosen- tista 62 ja 67 prosentin välille vuonna 2009 (Ahtiainen 2011). Lisäksi maahanmuuttaji- en ja ulkomaalaisten tilapäistyöntekijöiden järjestäytyminen ammattiliittoihin on kan- taväestöä vähäisempää (Alho 2008; 2010; Lillie & Sippola 2010). Näin ollen myös suo- malaisissa ammattiliitoissa maahanmuutta- jien inkluusio muodostaa niiden tulevaisuu- den kannalta strategisen kysymyksen. Pauli Kettunen (2010, 49) toteaa suomalaisen ay- liikkeen globalisaatioon liittyvistä nykyhaas- teista, että ”jälleen ajankohtaistuvat tehtävät, jotka ammattiyhdistysliikkeen varhaisina vuosikymmeninä hallitsivat päiväjärjestystä: järjestäytymisagitaatio sekä laaja-alaisempaa solidaarisuutta luovien järjestömuotojen et- sintä”. Uudistamisteoriassa keskeistä on ni- menomaan Kettusen mainitsemien laaja-alai- sempaa solidaarisuutta luovien järjestömuo- tojen etsintä, joita uusien työntekijäryhmien, kuten maahanmuuttajien, inkluusio vaatii. Valtaresurssinäkökulma Strategiat eivät ole itsetarkoitus. Viime kä- dessä niiden toimivuus tai toimimattomuus heijastuu ay-liikkeen valtaresursseihin. Onnistuneet strategiat vahvistavat valtare- sursseja ja epäonnistuneet heikentävät niitä. Ammattiliittojen menestys niiden vallan in- stitutionalisoimisessa puolestaan vahvistaa niiden neuvotteluasemaa suhteessa työnan- tajiin (ja valtiovaltaan). Korpi (1998, 37–69) määrittelee valtaresurssit sellaisiksi piirteik- si – kyvyiksi ja keinoiksi – joiden avulla toi- mijat voivat palkita tai rangaista toisia toi- mijoita. Ammattiyhdistykset ovat palkan- saajien tärkeimpiä valtaresursseja ja niiden keskeisin tehtävä on palkansaajien etujen ajaminen työmarkkinoilla ja yhteiskunnas- sa. Ammattiyhdistysten valtaresursseja ovat palkansaajien korkea järjestäytymisaste, po- liittinen työväenliike ja ay-liikkeen tunnus- tettu asema neuvottelijaosapuolena suhtees- sa työnantajaan sekä mahdollisuus käyttää lakkoa työtaistelukeinona. Valtaresurssien jakautuminen vaikuttaa eri osapuolten mah- dollisuuksiin vaatia etuoikeuksia ja etuja. (Korpi 1978.) Valtaresurssien avulla ammattiliitot pyr- kivät ajamaan läpi niiden perimmäisiä tavoit- teita, kuten korkeampia palkkoja, työsuhde- turvaa, hyviä työehtoja ja rajoituksia työnan- tajan valtaan suhteessa työntekijään (Martin & Ross 1999, 3). Valtaresurssinäkökulmasta katsottuna ammattiliittojen intressissä on, että maahanmuuttajat liittyvät jäseniksi ja että työehdot eivät eriydy etnisin perustein. Maahanmuutto- ja maahanmuuttajastrategi- 42  AR TI KK EL IT Rakennusliiton ja Palvelualojen ammaƫ liiton maahanmuuƩ o- ja maahanmuuƩ ajastrategiat Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 oiden onnistuminen tai epäonnistuminen liit- tyy ammattiliittojen valtaresursseihin ja sitä kautta liittojen valtasuhteisiin työnantajiin sekä valtiovaltaan. Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tämä artikkeli on tapaustutkimus, joka kos- tuu kahdesta tapauksesta eli Rakennusliitosta ja Palvelualojen ammattiliitosta, PAMista. Tapaustutkimukset ovat arvokkaita, sillä yk- sittäisiin tapauksiin keskittymällä voidaan saavuttaa konkreettista kontekstiin sidottua tietoa (Flyvbjerg 2004, 309–404). Kyseisellä tutkimustyypillä tuotetaan ”intensiivistä tietoa yksittäisestä tapauksesta tai pienes- tä joukosta toisiinsa suhteessa olevia tapa- uksia” (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 134). Tapaustutkimukselle ominaiseen ta- paan tutkimusongelmaan pureudutaan hyö- dyntäen useita eri aineistoja ja menetelmiä. Metodologisesti kyseessä on siis menetel- mällinen ja aineistollinen triangulaatio (emt. 233). Aineistoa on kerätty haastattelemal- la, havainnoimalla ja käymällä läpi ammatti- liittojen tekstejä. Triangulaation vahvuutena on, että käyttämällä useita menetelmiä ja ai- neistoja saadaan syvempi ja laajempi ymmär- rys tutkittavasta ilmiöstä (esim. Flick 2002). Tutkimusaineisto koostuu pääasiallisesti vuo- sina 2005–2011 tekemistäni Rakennusliiton ja PAMin edustajien kvalitatiivisista teema- haastatteluista (Rakennusliitto 15, PAM 16 haastattelua). Kaksi Rakennusliiton edusta- jan haastattelua olen suorittanut sähköpos- titse. Haastateltujen joukossa on molempien liittojen ylintä johtoa, mutta myös päivittäi- sessä työssään maahanmuuttoon ja maahan- muuttajiin liittyvien asioiden kanssa työsken- televiä liittojen palkattuja työntekijöitä. Tutkimusaineisto koostuu lisäksi kahdek- salta ammattiliittojen edustajalta sähköpostit- se pyytämistäni tiedonannoista liittyen tutki- musaiheeseen. Olen myös haastatellut kolmea Uudenmaan työsuojelupiirin ulkomaisen työ- voiman työehtojen tarkastajaa työehtokysy- myksistä. Mediaseuranta koostuu liittojen jä- senlehdistä vuosilta 2005–2010, joiden pää- kirjoitukset olen kategorisoinut temaattisesti sen mukaan, miten niissä suhtaudutaan maa- hanmuuttoon ja ulkomaiseen tilapäistyövoi- maan. Tätä aineistoa olen käsitellyt kvantitatii- visesti. Lisäksi olen käyttänyt tutkimusaineis- tona liittojen internet-sivuja ja muita julkisia kannanottoja. Olen myös tehnyt havaintoja tilaisuuksissa, joissa liittojen edustajat ovat esitelleet tutkimukseni kannalta olennaisia ai- heita. Näissä tilaisuuksissa käymäni keskuste- lut sekä tekemäni äänitykset ja muistiinpanot ovat osa tutkimusaineistoa. Haastattelemalla ja havainnoimalla on ollut mahdollista saa- da syvempää ja yksityiskohtaisempaa tietoa tutkittavasta ilmiöstä kuin pelkästään analy- soimalla liittojen virallisia kannanottoja olisi ollut mahdollista. Havainnoinnin suurin etu on, että sen avulla voidaan saada välitöntä, suoraa tietoa yksilöiden, ryhmien tai organi- saatioiden toiminnasta ja käyttäytymisestä (Hirsjärvi ym. 2009, 213). Tutkimuksen aineiston analyysi perustuu teoriasidonnaiselle teema-analyysille. Olen tulkinnut aineistoa hahmottamalla ja jäsen- tämällä sitä teoreettisesta viitekehyksestä muodostettujen teemojen avulla. Näistä läh- tökohdista olen etsinyt aineistosta puhetta sulkeuman käytöstä, inkluusiosta sekä val- taresurssien hyödyntämisestä ja ylläpitä- misestä. Eri aineistoja olen käsitellyt eri ta- voin. Haastattelujen ja liittojen kannanotto- jen teema-analyysin toteutin laadullisin tut- kimusmenetelmin. Hyödynsin tähän analyy- siin laadullista sisällönanalyysiä, jossa kuva- taan puhutun ja kirjoitetun kielen muotoa ja sisältöä kirjoittamalla aineistosta yhteenve- toja. Aineistoa on analyysivaiheessa jäsen- nelty mainittujen teoreettisten lähtökohtien mukaan, mutta aineistoa kerätessä haasta- telluille annettiin mahdollisuus kertoa koko- naisvaltaisesti tutkittavaan ilmiöön liittyvis- tä kysymyksistä haastateltavan oman tietova- rannon ja aikaisemman kokemuksen pohjal- ta (esim. Helander 2004; Hirsjärvi ym. 2009). Aineistosta ei ole ainoastaan analysoitu liit-  43 ARTIKKELIT Rolle Alho Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 tojen strategioita, vaan myös liitojen laajem- paa tilanteenmäärittelyä suhteessa maahan- muuttoon, maahanmuuttajiin ja ulkomaiseen tilapäistyövoimaan, koska liittojen tilanteen- määrittely on suhteessa niiden strategioihin. Rakennusliiton maahanmuuƩ ostrategia Rakennusliiton historiassa taistelut työeh- doista ovat olleet yleisiä, ja liiton toiminta on usein ollut militanttia verrattuna moneen muuhun suomalaiseen ammattiliittoon (esim. Helin 2004; Bergholm 2007; Lillie & Sippola 2010). Liiton jäsenistä 94 prosenttia on mie- hiä. Arvioitu järjestäytymisaste rakennusalal- la vuonna 2009 oli 71 prosenttia (Ahtiainen 2011). Taulukosta 1 ilmenee Rakennusliiton jäsenmäärän kehitys vuosina 2002–2010. Rakennusliitossa maahanmuuttajajäseniksi määritellään muut kuin suomen tai ruotsin äidinkielekseen ilmoittaneet jäsenet. Vieraskielisten jäsenten osuus on nous- sut Rakennusliitossa suhteellisen nopeas- ti. Luottamusmiehistä ja työsuojeluvaltuu- tetuista arviolta noin 60 eli 1,7 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia (Rakennusliiton edustajan sähköpostivastaus 31.8.2011). Rakennusliiton liittovaltuustossa ei ole maa- hanmuuttajia. Määrittelystä riippuen yksi tai kaksi Rakennusliiton palkatuista työntekijöis- tä on maahanmuuttajataustainen. Rakennusliiton edustajat sijoittavat ulko- maiseen työvoimaan liittyvien kysymysten ajankohtaistumisen 2000-luvun ensimmäi- sille vuosille. Heidän puheessaan termillä ul- komainen työntekijä viitattiin käytännössä Suomessa tilapäisesti työskentelevään työn- tekijään. Maassa pysyvästi asuvat rakennus- alalla työskentelevät maahanmuuttajat eivät ole liiton mukaan ongelma, sillä he liittyvät Rakennusliittoon ”siinä missä suomalaiset- kin” (Rakennusliiton 2. pj. SAK:n seminaa- rissa 10.12.2008). On kuitenkin painotet- tava, että kategorioiden tilapäinen ja pysy- vä ero on käytännössä häilyvä. Ongelmaksi Rakennusliitossa määritellään ulkomais- ten tilapäistyöntekijöiden työehdot, jot- ka ovat usein Suomessa työsopimuslain vastaisesti heikommat kuin kantaväestön. Seuraavaan haastattelusitaattiin kiteytyvät Rakennusliiton keskeiset ongelmat suhtees- sa ulkomaiseen tilapäistyövoimaan. Meille [Rakennusliitolle] on kyllä todella iso haaste, että saadaan nämä porukat [ulko- maiset työntekijät] liittymään liittoon. Siinä [liittymättömyydessä] on varmasti monta syytä. Yksi on tietysti se, että nämä eivät ole pysyvästi täällä, että ne on vaan keikalla. Sitten tämä elintasokuilu on kuitenkin ole- massa, eli ne palkat mitkä niille mielletään heikoksi, he mieltävät hyviksi. Että he itse asiassa hyvin pitkälti tyytyy niihin olosuh- teisiin mitä tarjotaan, ne pitävät niitä hyvi- nä. Ne haluavat vaan rauhassa tehdä työnsä eikä välitä siitä kokonaisuudesta miten tämä sitten vaikuttaa meidän [Suomen] työmark- kinoihin. Sitten tietysti varmaan, kun sitä järjestäytymisen perinnettä ei varmaan ole kotimaassa olemassa. (Rakennusliiton edus- tajan haastattelu) Sitaatista ilmenee, että ulkomainen rakennus- alan työntekijä on Suomessa yleensä tilapäi- sesti eikä siksi ole kiinnostunut ammattilii- ton jäsenyydestä. Toiseksi hän tulee Suomeen hyödyntääkseen Suomen lähtömaata korke- Taulukko 1. Rakennusliiton jäsenmäärän kehitys vuosina 2002–2010 Vuosi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Jäsenmäärä 80 870 80 212 80 659 80 922 82 096 84 954 83 526 88 031 86 821 Vieraskielisiä jäseniä 376 465 601 657 816 1 251 1 788 1 441 1 926 Vieraskielisten jäsenten osuus 0,5 % 0,6 % 0,7 % 0,8 % 1,0 % 1,5 % 2,1 % 1,6 % 2,2 % Lähde: Rakennusliiton jäsenrekisteri 44  AR TI KK EL IT Rakennusliiton ja Palvelualojen ammaƫ liiton maahanmuuƩ o- ja maahanmuuƩ ajastrategiat Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 ampaa palkkatasoa ja saattaa sen takia tyytyä suomalaista työntekijää matalampaan palk- kaan. Kolmanneksi työntekijän henkilökoh- taista ansaintastrategiaa ei ohjaa sen mah- dollinen vaikutus Suomen työmarkkinoihin. Lisäksi liiton edustajat kokevat, että jäsen- hankintaa vaikeuttaa se, että ulkomaiset työn- tekijät tulevat usein maista, joissa ay-toiminta on historiallisesti ollut hyvin erilaista (esim. Viro tai Venäjä). Sama ongelmalähtöinen nä- kemys tulee esille Rakennusliiton jäsenlehti Rakentajan pääkirjoituksissa. Vuosina 2005– 2010 Rakentajassa oli 123 pääkirjoitusta, joista 24 käsitteli tai sivusi rakennusalan ul- komaista työvoimaa. Kaikissa näissä pääkir- joituksissa asiaa lähestyttiin ongelmakeskei- sesti. Rakennusliiton edustajien mukaan ul- komaisten työntekijöiden käyttö on tietois- ta työnantajastrategiaa, jolla pyritään alen- tamaan työn hintaa. Useissa haastatteluissa ulkomaisia esimerkkejä sääntelemättömästä vierasperäisen työvoiman käytöstä käytettiin varoittavana esimerkkinä: Me ei haluta mitään semmoisia halpatyö- markkinoita Suomeen, rakentamisen osalta, niin kuin joissakin Euroopan maissa esimer- kiksi on. (Rakennusliiton edustajan haastat- telu) Rakennusliitto vastusti Matti Vanhasen toi- sen hallituksen esitystä (HE 269/2009) vä- hentää kolmansien maiden (muut kuin EU- ja ETA-maat ja Sveitsi) sekä alueella lailli- sesti oleskelevien, työntekoon oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten rajoituksia päästä Suomen työmarkkinoille. Esitystä vas- tusti myös PAM (ja SAK). Rakennusliiton pe- rustelu vastustukselle oli, että rakennusalalla on työttömyyttä sekä puutteita ulkomaisten työntekijöiden työehtojen valvonnassa. Tämä kanta tuli esille esimerkiksi Rakennusliiton puheenjohtajien alustuksissa Suomen sosi- aalifoorumissa vuosina 2009, 2010 ja 2011. Työvoiman maahanmuuton rajoitusten pur- kamisen vastustaminen on sulkeuma-strate- giaa, jolla liitto pyrkii suojaamaan omien jä- sentensä etua ulkomaiselta kilpailulta työs- tä. Toinen sulkeumastrategia on työmaiden saartaminen. Rakennusliitolla on laillinen oikeus pysäyttää työnteko työmaalla, jos se epäilee tai tietää, että kyseisellä työmaalla ei noudateta työehtoja. Saarto puretaan, kun Rakennusliitto on saanut työmaalta sitä tyy- dyttävät tiedot ja / tai työehdot on korjattu la- kisääteiselle tasolle. Saarrot kohdistuvat pää- osin ulkomaille rekisteröityihin yrityksiin ja sen myötä myös niiden ulkomaisiin työnteki- jöihin. Rakennusliiton kotisivuilla 22.11.2010 oli 85 saarretun rakennusalan yrityksen ni- met. Nimistä päätellen 65 näistä 85 yrityk- sestä oli rekisteröity Viroon, loput Suomeen, Puolaan ja Ukrainaan. Aikaisemmassa (vuo- sia 2005 ja 2006 koskevassa) tutkimuksessa (Lillie & Greer 2007, 562) osoitetaan myös, että Rakennusliiton saarrot kohdistuvat pää- asiassa ulkomaille rekisteröityihin yrityksiin. Rakennusliiton edustaja pohtii saarron prob- lematiikkaa seuraavasti: Se [työmaan saarto] on varsin usein aika hankala selittää, koska hehän [ulkomai- set rakennustyöntekijät] kokevat, että onko tässä nyt sitten tarkoitus potkia työmie- hiä ja työnaisia ulos työmailta. Siinä tulee usein kommentteja Rakennusliiton toimin- nasta ulkomaisilta työntekijöiltä. Mutta kun he ovat jonkin aikaa työskennelleet täällä Suomessa, niin se ymmärrys kyllä kasvaa sii- tä, että mikä sen [työehto]sopimuksen mu- kaisen palkan merkitys on. Kyllä se liittyy sii- hen, että jos on pitempään katsonut suoma- laista kulttuuria ja suomalaista työelämää, niin se ymmärrys kasvaa. Mutta kyllä hyvin usein tulee sellaisia reaktioita, että liiton toi- mintaa jopa jossain mitassa pelätään, että ei haluta niitä asioita kertoa. Mutta suurin osa tiedoista jota me [Rakennusliitto] saa- daan alipalkkauksesta tulee kuitenkin ulko- maalaisilta työntekijöiltä itseltään. Kyllä he sitten kuitenkin vissillä tavalla ymmärtävät ja luottavatkin siihen että me kuitenkin ol- laan heidän asialla. (Rakennusliiton edusta- jan haastattelu)  45 ARTIKKELIT Rolle Alho Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 Saarrolla valvotaan työehtojen toteutumis- ta ja sitä kautta myös yhdenvertaisuuden to- teutumista kantaväestön ja ulkomaalaisten työntekijöiden välillä. Saartojen kääntöpuo- lena on, että ne saattavat loitontaa ulkomai- sia työntekijöitä ammattiliitosta sitaatissakin kuvatulla tavalla ja täten vaikeuttaa jäsenhan- kintaa tulevaisuudessa (vrt. Haus 2002, 145). Lyhyellä aikavälillä saarto saattaa näyttäytyä eksklusiivisena sulkeuma-strategiana. Sillä on kuitenkin myös inklusiivinen ulottuvuus, sillä se kohentaa ulkomaisten työntekijöi- den työehtojen tasoa vastaamaan suomalai- sia standardeja. Saarrolla on myös pelotevai- kutus, kuten Rakennusliiton edustaja kuvaa: Kyllä niillä on täällä Suomessa tämmöinen kaikista surkeimpia ϔirmoja siivoava vai- kutus. Varmaan on jonkinlainen pelotevai- kutus. Että se toimii kokolailla hyvin kyllä. (Rakennusliiton edustajan haastattelu) Rakennusliiton maahanmuuttostrategia pe- rustuu sulkeumaan (työperäisen maahan- muuton rajoitusten puoltamiseen). Saarto ei lähtökohtaisesti ole ulkomaalaisiin yrityksiin kohdistuva toimenpide, vaan keino taivuttaa työehtosopimusta rikkova yritys sitä noudat- tamaan. Mutta koska saarrot pääasiassa koh- distuvat ulkomaisiin yrityksiin ja sitä kaut- ta ulkomaisiin työntekijöihin, voidaan niitä pitää keskeisenä osana Rakennusliiton ul- komaisen työvoiman (väärin)käyttöön koh- distuvaa strategiaa. Toisaalta liiton maahan- muuttajastrategia rakentuu inklusiivisten keinovalikoimien pohjalle. Käsittelen niitä seuraavassa luvussa. Rakennusliiton maahanmuuƩ ajastrategia Rakennusliiton strategiat eivät perustu yk- sinomaan sulkeumien käyttöön. Liitolla on myös strategioita, joilla se pyrkii neuvomaan maahanmuuttajia ja ulkomaalaisia tilapäis- työntekijöitä työhön liittyvistä oikeuksis- ta sekä liiton jäsenyydestä. Rakennusliitto poikkeaa kahdella keskeisellä tavalla muista suomalaisista ammattiliitoista. Ensinnäkin se on perustanut vuonna 2009 toimipisteen Tallinnaan, jossa neuvotaan Virosta tule- via työntekijöitä suomalaisista työehdoista sekä Rakennusliiton jäsenyydestä. Tätä tut- kimusta varten haastatellun Tallinnan toimi- pisteen edustajan mukaan kesäkuuhun 2011 mennessä 150 virolaista rakennusalan työn- tekijää on liittynyt Rakennusliiton jäsenek- si. Lisäksi virolaisia on liittynyt jäseniksi toi- mipisteen internet-sivujen kautta. Toiseksi Rakennusliitto on ainoana suomalaisena ammattiliittona perustanut oman ammat- tiosaston maahanmuuttajille ja ulkomaisil- le tilapäistyöntekijöille – tosin jäsenet voi- vat halutessaan liittyä vaihtoehtoisesti myös ”kantaväestön” ammattiosastoihin. Osaston virallinen nimi on Rakennusalojen ulkomaa- laiset ammattilaiset ja kutsumanimi Osasto 7. Tähän pääkaupunkiseudulla toimivaan osas- toon kuului vuonna 2010 noin 1 500 pääasi- assa viroa tai venäjää äidinkielenään puhu- vaa jäsentä. Osastossa on 10–20 aktiivia, jot- ka osallistuvat ay-toimintaan (Rakennusliiton edustajan haastattelu). Tavoite on helpottaa näiden työntekijöiden toimimista ammatti- osastossa, sillä Osastossa 7 voi kommunikoi- da viron tai venäjän kielellä. Strategiana on lisäksi ollut kehittää toimintamuotoja, joiden puitteissa maahanmuuttajat ja ulkomaiset ti- lapäistyöntekijät saisivat tuoda esiin omaan asemaansa liittyviä erityisongelmia: Maahanmuuttajien ja lähetettyjen työnteki- jöiden ongelmat täällä Suomessa ovat omi- aan, ja ne helposti sitten hukkuvat jonkun 2000–2500 jäsentä omaavan osaston arki- rutiineihin. Olisi voinut kuvitella, että joku jaosto olisi sitten perustettu johonkin am- mattiosastoon, mutta tämä näyttää toimi- van hyvin kuitenkin näinkin. Todellakin on ongelmia, jotka ovat maahanmuuttajille ja lähetetyille työntekijöille tärkeitä. Tämä osasto [Osasto 7] voi huomattavasti keskit- tyä niihin asioihin ja rakentaa sitä verkos- toa. (Rakennusliiton edustajan haastattelu) 46  AR TI KK EL IT Rakennusliiton ja Palvelualojen ammaƫ liiton maahanmuuƩ o- ja maahanmuuƩ ajastrategiat Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 Maahanmuuttajastrategioihin kuuluu myös ai- neiston kääntäminen vieraille kielille. Liitto on palkannut venäjänkielisen toimitsijan, ja ve- näjänkieliselle väestölle on kohdennettu jon- kin verran mainontaa. Lisäksi Rakennusliitto on yhdessä Rakennusteollisuus RT ry:n kans- sa vuosina 2004, 2007 ja 2011 julkaissut op- paat, joiden avulla pyritään ”selventämään ul- komaalaisten Suomessa koskevia pelisääntöjä ja ehkäisemään häiriöitä työpaikoilla” (vuon- na 2011 oppaan julkaisuun osallistui myös ammattiliitto Pro). Vuonna 2006 liiton edus- tajat jalkautuivat Helsingin satamaan tiedot- tamaan Suomeen saapuville virolaisille raken- nusalan työntekijöille toiminnastaan. Tätä tut- kimusta varten haastateltujen Rakennusliiton luottamusmiesten mukaan keskeinen työpaik- katason ongelma on yhteisen kielen puuttu- minen. Kielivaikeudet koetaan maahanmuut- tajien ja ulkomaisten tilapäistyöntekijöi- den järjestäytymistä vaikeuttavaksi seikaksi. Rakennusliiton strategiana on tuoda valtame- dian kautta esiin liiton näkemystä ulkomais- ten tilapäistyöntekijöiden työehtoihin liitty- vistä ongelmista: Media on aivan ratkaiseva. On työnantajia, jotka ei pelkää oikeutta eikä syytteitä eikä mitään. Mutta se, että jos pörssiyhtiö jää ikä- västä pelistä kiinni, et sen työmaalla on jär- jestetty väärää peliä, niin sehän käytännössä tarkoittaa sitä, että pörssikurssille saattaa tapahtua jotakin. Kyllä osakkeenomistajat äänestää jaloillaan. Eli median teho on ai- van ratkaiseva. (Rakennusliiton edustajan haastattelu) Rakennusliiton edustajat painottivat, että heil lä ei ole mitään ulkomaisia työntekijöitä vas taan, mutta ulkomaisen työvoiman käyt- tö on tietoista työnantajien strategiaa, jol- la pyritään laskemaan palkkakustannuksia. Ongelmaan nivoutuvat rakenteelliset kysy- mykset, kuten pitkät alihankintaketjut, vuok- ratyö, työnantajien kansalliset rajat ylittävä toiminta sekä viranomaisten vajavaiset re- surssit valvoa työehtojen noudattamista (vrt. Lillie & Greer 2007; Lillie & Sippola 2010). Näitä Rakennusliiton esittämiä väitteitä tu- kevat haastatellut Uudenmaan työsuojelupii- rin ulkomaisen työvoiman yksikön edustaji- en näkemykset. Rakennusliitto on ehdottanut tiettyjä lakimuutoksia, joilla sen mukaan olisi vaikutus harmaan talouden torjuntaan ja sitä kautta ulkomaisen työvoiman työehtojen te- hokkaampaan valvontaan (muun muassa am- mattiliitojen kanneoikeus). Strategiaan ei sen sijaan kuulu yhteistyö maahanmuuttajayhdis- tysten kanssa. Olen edellä esittänyt Korven valtaresurssi- teoriaan tukeutuen, että ammattiyhdistysliik- keen valtaresurssit ovat riippuvaisia sen jäse- nistä eli järjestäytymisasteesta. Rakennusalan ulkomaisten tilapäistyöntekijöiden ammatil- linen järjestäytyminen on käytännössä hyvin vähäistä. Ulkomaiset työntekijät tekevät li- säksi joko ”omasta tahdostaan”, tiedon puut- teen tai heikon neuvotteluasemansa vuoksi työtä heikommin työehdoin kuin kantaväes- tö. Rakennusliitto pelkää, että tämä heijastuu negatiivisella tavalla rakennusalan työehtoi- hin Suomessa. Liiton on vaikea tavoittaa täl- laisia työntekijöitä, saati sitten houkutella heitä liittymään liittoon. Useimmiten heidän suhteensa ammattiliittoon jää käytännössä olemattomaksi. PAMin maahanmuuƩ ostrategia Yksityisillä palvelualoilla ei ole samanlaista vahvaa järjestäytymisen perinnettä kuin ra- kennusalalla (Ilmonen & Jokivuori 1998, 137– 163). Vuonna 2009 järjestäytymisaste PAMin edustamilla aloilla oli 50 prosenttia (Ahtiainen 2011). Keskusjärjestö SAK:hon kuuluva vuon- na 2000 perustettu Palvelualojen ammatti- liitto on pääasiassa matalapalkkaisia työn- tekijöitä edustava ammattiliitto. PAM perus- tettiin yhdistämällä Liikealan ammattiliit- to, Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan liitto, Kiinteistötyöntekijöitten liitto ja Teknisten erikoisammattien liitto. Liiton jäsenistä noin 80 prosenttia on naisia. Taulukosta 2 ilme-  47 ARTIKKELIT Rolle Alho Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 nee PAMin jäsenkehitys vuosina 2002–2010. PAMissa maahanmuuttajajäseniksi määritel- lään muut kuin suomen, ruotsin tai saamen äidinkielekseen ilmoittaneet jäsenet. Maahanmuuttajajäsenten määrä on nous- sut PAMissa suhteellisen nopeasti, joskin läh- tötaso on ollut huomattavan matala. Jäsen - määrän suhteellisen nopeasta kasvusta huolimatta PAMin jäsenrekisterin mukaan vuonna 2011 luottamushenkilöistä ainoas- taan 14 eli 0,4 prosenttia ilmoitti äidinkie- lekseen muun kuin suomen tai ruotsin kie- len. Luottamushenkilöinä toimivien maa- hanmuuttajien määrä ei ole lukumääräisesti juurikaan noussut 2000-luvulla, sillä PAMin edustajan mukaan heidän määränsä vaihte- li neljän ja kymmenen välillä vuosina 2002– 2007 (ks. Alho 2008, 319–320). Liittoon ei ole palkattu yhtään maahanmuuttajatyönte- kijää eikä liiton edustajistossa ole maahan- muuttajia. PAMin maahanmuuttopoliittises- sa ohjelmassa vuosille 2009–2015 todetaan seuraavasti: ”Palvelualoilla olevien jäsenten suvaitsevaisuuden edistämisellä ja rasismin vastustamisella parannetaan työpaikkojen ja koko suomalaisen yhteiskunnan ilmapiiriä ja turvallisuutta”. PAMin jäsenrekisterissä yleisimmät ”vie- raat” äidinkielet ovat venäjä, viro ja englan- ti (tarkemmat tiedot kielijakaumasta ks. Alho 2008). Maahanmuuttajien järjestäytymisas- te on yksityisillä palvelualoilla kantaväestöä alhaisempi. Vuonna 2010 se oli 28–29 pro- senttia mikäli PAMin edustajan arviota 20 000 PAMin alalla työskentelevästä maahan- muuttajatyöntekijästä pidetään lähtökohtana (ks. sivu 2), sillä samana vuonna PAMissa oli noin 5 700 maahanmuuttajajäsentä (5 700 / 20 000 = 0,285). Kaikkien tätä tutkimusta varten haastatte- lemieni PAMin edustajien mukaan työnanta- jat – sekä kantaväestöön kuuluvat että maa- hanmuuttajat – käyttävät maahanmuuttajien heikkoa neuvotteluasemaa hyväksi polkemal- la heidän työehtojaan. Tätä tutkimusta varten haastatellut työsuojeluviranomaiset vahvista- vat nämä väitteet. Varsinkin niin sanotut et- niset ravintolat ovat PAMin mukaan työeh- tojen toteutumisen suhteen ongelmallisia, ja ammatillinen järjestäytyminen on niissä käy- tännössä olematonta (Alho 2008; Alho 2010). PAM vastusti johdonmukaisesti Vanhasen II hallituksen esittämää EU- ja Eta-alueen ul- kopuolelta tulevan työvoiman maahanmuu- ton esteiden purkamista. Vastustus kävi ilmi esimerkiksi tämän tutkimuksen haastatte- luissa, PAMin maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa 2009–2015, PAMin puheenjohta- jan tiedotteessa 24.8.2010 sekä PAMin edus- tajan esitelmässä Sosiaalifoorumissa 2011. Perusteet olivat samat kuin Rakennusliitolla. Haastateltu PAMin edustaja totesi liikkuvuu- den rajoittamisen olevan solidaarisuuden periaatetta vastaan, mutta esitti rajoitusten olevan perusteltuja niin kauan kuin maahan- muuttajien työehtoja poljetaan yleisesti: Tietyssä mielessä siinä [työvoiman maahan- muuton rajoittamisessa] on ristiriitoja va- paan liikkuvuuden näkökulmasta. Toisaalta minun mielestä nykytilannekin on jo osoit- tanut sen, että meille syntyy aika hulluja ti- lanteita jos yhteiskunta ei voi millään tavalla säädellä, että ketkä, ja miten, töitä tehdään Suomessa. Ideaalimaailmassa tämmöistä [työvoiman] tarveharkintaa ei tarvittaisi, ja siinä kohtaa tämä suuri linja eli ay-liikkeen periaatteet ja kansainvälinen solidaarisuus Taulukk o 2. Palvelualojen ammaƫ liiton jäsenmäärän kehitys vuosina 2002–2010 Vuosi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Jäsenmäärä 200 219 195 689 199 148 205 757 207 007 209 557 213 380 221 274 225 185 Vieraskielisiä jäseniä 987 1 198 1 728 2 281 2 465 2 729 3 582 4 704 5 702 Vieraskielisten jäsenten osuus 0,5 % 0,6 % 0,9 % 1,1 % 1,2 % 1,3 % 1,7 % 2,1 % 2,5 % Lähde: PAMin jäsenrekisteri 48  AR TI KK EL IT Rakennusliiton ja Palvelualojen ammaƫ liiton maahanmuuƩ o- ja maahanmuuƩ ajastrategiat Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 yhtyy. Mutta tämmöisessä epätäydellisessä maailmassa, jossa on paljon haluja harjoit- taa sosiaalista dumppausta niiden ihmisten kautta, niin tässä tarvitaan säätelyä. RA: Eli ideaali on se vapaa liikkuvuus, mutta reaalipolitiikkaa on, että siihen ei vielä voi- da mennä? Niin, kyllä minä näkisin, että ne ovat ne ideaalit, jotka on siellä taustalla olemassa. Mutta käytäntö, todellisuus, realiteetit on jo- tain toista. Ainakin tässä vaiheessa. (PAMin edustajan haastattelu) Sosiaalisella dumppauksella viitataan yleises- ti työnantajastrategiaan, jossa heikossa ase- massa olevia työntekijäryhmiä käytetään mi- nimoimaan tietyn alan työvoimakustannuk- sia työehtoja polkemalla. PAMin edustajat eivät kuitenkaan arvele maahanmuuttajien alipalkkauksen vaikuttaneen heikentävästi palkkakehitykseen PAMin edustamilla aloil- la (PAMin edustajien haastattelut). Tosin täs- tä poiketen SAK:n 28.10.2008 järjestämässä ”Maahanmuuttajien vaikutus työehtoihin” -seminaarissa PAMin edustaja arveli, että maahanmuuttajien kantaväestöä heikommat työehdot ovat hillinneet palkkojen nousua yk- sityisillä palvelualoilla. PAMin edustajan mu- kaan Rakennusliitolla on ollut vaikeampi ti- lanne ulkomaiseen työvoimaan liittyen: Rakennusliitolla on ollut hankalampi tilan- ne ylipäätänsä siinä suhteessa [liittyen ulko- maiseen työvoimaan]. He ovat aika voimak- kaasti tehneet sitä kenttätyötä, kun palkka- ukseen liittyvät ja muut työehdot ovat olleet huonolla tolalla. Meillä [PAMissa] ollaan tehty tätä normaalina edunvalvontatyönä täällä toimistoissa ja on pyritty esimerkik- si koulutuksen keinoin käymällä näissä op- pilaitoksissa [jossa opiskelee maahanmuut- tajia] kertomassa minkälainen suomalainen työmarkkinajärjestelmä on ja pyritty lisää- mään sitä tietoisuutta. (PAMin edustajan haastattelu) PAMin maahanmuuƩ ajastrategia Palvelualojen ammattiliiton edustajat hah- mottavat maahanmuuttoon ja maahanmuut- tajiin liittyvät kysymykset etupäässä kieli- ja kulttuurikysymyksinä, joihin tulee pyrkiä vai- kuttamaan yhteiskunnassa koulutuksen, tie- toisuuden ja asenteiden tasolla: Meidän [PAMin] fokus on niissä hyvien suhtei- den edistämisessä, ei erillisessä maahanmuut- tajatoiminnassa. Minä olen itsekin yrittänyt toimia sen puolesta, että meillä ei olisi jotain erillistä ”maahanmuuttajatoiminnan” otsik- koa jossakin. (PAMin edustajan haastattelu) PAMin maahanmuuttopoliittisessa ohjelmas- sa vuosille 2009–2015 todetaan, että ”PAM toimii ennakkoluulojen, syrjinnän ja rasis- min ehkäisemiseksi työpaikoilla, työelämäs- sä ja yhteiskunnassa”. Keskeisenä strategiana on osallistuminen maahanmuuttoon ja ”mo- nikulttuurisuuteen” liittyviin viranomaisten ja järjestäytyneen kolmannen sektorin yh- teistyöverkostoihin. Toisin kuin tietyt yhdys- valtalaiset ammattiliitot, PAM ei ole – kuten ei Rakennusliittokaan – solminut yhteyksiä maahanmuuttajayhteisöihin ja -järjestöihin. Tässä mielessä PAMin ja Rakennusliiton stra- tegiat poikkeavat aiemmin mainituista uudis- tamisstrategioista. PAMin maahanmuuttajastrategia poikkeaa keskeisellä tavalla Rakennusliiton vastaavasta maahanmuuttajajäsenille suunnatun ammat- tiosaston suhteen. PAMin edustaja kommen- toi kysymystä ”omasta” ammattiosastoista tie- tyille maahanmuuttajaryhmille seuraavasti: Minä en näe sitä kyllä hyvänä, että me [PAM] perustettaisiin erikseen jotain maahan- muuttajien osastoja, että me pantaisiin hei- dät johonkin ikiomaan lokeroon ja pidettäi- siin erillään, tärkeämpää olisi nimenomaan miettiä ne konstit, jolla me saadaan heidät mukaan tähän meidän normaaliin toimin- taan. (PAMin edustajan haastattelu, oma al- leviivaus)  49 ARTIKKELIT Rolle Alho Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 PAMin strategiana on integroida maahan- muuttajat jo olemassa oleviin rakenteisiin ja kehittää tiedottamista kääntämällä aineistoa, kuten työehtosopimuksia ja työelämäoppaita, vieraille kielelle. Lisäksi PAM on järjestänyt vieraskielisiä tiedotustilaisuuksia maahan- muuttajajäsenilleen sekä vuonna 2010 lähet- tänyt PAMia koskevaa informaatiota PAMiin kuulumattomille palvelualalla työskentelevil- le maahanmuuttajille. Liiton edustajat myön- tävät kielivaikeudet ammattiyhdistysedusta- jien – mukaan lukien luottamusmiehet – ja maahanmuuttajien välisessä kanssakäymi- sessä. Ongelmat eivät kuitenkaan rajoitu kie- livaikeuksiin. Useat SAK:hon kuuluvissa am- mattiliitoissa toimivat maahanmuuttajataus- taiset aktiivit esittivät SAK:n maahanmuut- tajafoorumeissa vuosina 2007 ja 2011, että kantaväestöön kuuluvien luottamusmiesten joukosta löytyy henkilöitä, joilla on negatii- visia asenteita maahanmuuttajia kohtaan. Tällaisten asenteiden esiintyminen heiken- tää inklusiivisten strategioiden onnistumista. Tutkimusaineiston mukaan tämä ei ole yksin- omaan PAMia tai Rakennusliittoa koskeva on- gelma, sillä vastaavia asenteita esiintyy myös muiden SAK:hon kuuluvien ammattiliitojen kentällä (ja suomalaisessa yhteiskunnassa laajemminkin). PAMin mukaan maahanmuuttajien koh- dalla työhön liittyvät oikeudet eivät toteudu yhtä hyvin kuin kantaväestön kohdalla. PAM on Rakennusliiton tavoin esittänyt, että am- mattiliittojen kanneoikeus osaltaan kohen- taisi tilannetta. Tämä seikka ilmenee esimer- kiksi PAMin maahanmuuttopoliittisesta oh- jelmasta. PAMin edustajat eivät – toisin kuin Rakennusliiton edustajat rakennusalan ulko- maalaisten työntekijöiden suhteen – tulkitse tilannetta suomalaisia työmarkkinoita uhkaa- vana seikkana. PAMilla ei ole strategiaa esi- merkiksi etnisten ravintoloiden kysymyksiin liittyen, vaikka niissä ilmenevät työehtorikko- mukset tiedostetaan. PAM ei pyri aktiivisesti saamaan näiden ravintoloiden työntekijöitä jäsenikseen. PAMin edustajat nostivat esille tätä tutkimusta varten tehdyissä haastatte- luissa maahanmuuttajien työehdoissa ilme- nevät epäkohdat. Tästä huolimatta saartoja ei käytetä osana strategiaa. PAM ei koe, että sen kannattaa kohdentaa resursseja yksittäisten etnisten ravintoloiden käytäntöjen tarkista- miseen: On nähty, että meillä [PAMilla] on suurem- piakin haasteita kuin se, että me lähdetään näitä yksittäisiä paikkoja [etnisiä ravinto- loita] ratsaamaan [tarkastamaan]. Luulen, että se [työsuhteissa ilmenevät puutteet] tie- dostetaan, mutta on ikään kuin nostettu kä- det pystyyn, ”että ei me oikein pystytä puut- tumaan tähän hommaan”. (PAMin edustajan haastattelu) PAMin edustajat kokevat jäsenhankinnan etnisissä ravintoloissa erittäin vaikeaksi. Aikaisemmissa tutkimuksissa (esim. Milkman 2000; 2006; 2010; Getman 2010, 115–137) on kuitenkin osoitettu, että oikeanlaisella kampanjoinnilla – kuten maahanmuuttajien hyödyntämisellä jäsenhankinnassa – myös ”vaikeasti tavoitettavien” maahanmuuttajien rekrytoiminen on mahdollista. Vuosina 2005– 2010 Rakennusliiton jäsenlehti Rakentajan joka viidennessä pääkirjoituksessa otettiin kantaa ulkomaiseen työvoimaan ja maahan- muuttoon liittyviin kysymyksiin. Vastaavasti PAM-lehden pääkirjoituksissa ainoastaan 5 prosentissa otettiin kantaa näihin kysymyk- siin. Ero heijastaa Rakennusliiton PAMia suu- rempaa huolta kansallisten työmarkkinoiden avautumisesta. Molemmat liitot esittävät, että valtiovallan tulisi ottaa nykyistä suurempi vastuu työehtojen valvonnasta. Tämä sääs- täisi liittojen resursseja sekä estäisi osaltaan työehtojen eriytymistä etnisin perustein. Rakennusliiton ja PAMin strategioiden vertailu Nykytilanteessa Rakennusliitto ja PAM vas- tustavat työperäisen maahanmuuton rajoi- tusten höllentämistä, koska niiden mukaan 50  AR TI KK EL IT Rakennusliiton ja Palvelualojen ammaƫ liiton maahanmuuƩ o- ja maahanmuuƩ ajastrategiat Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 Suomessa on riittävästi työvoimaa tarjolla ja työehtojen valvonta on puutteellista. Liittojen maahanmuuttostrategia perustuu sulkeuma- strategiaan. Niiden maahanmuuttostrategias- sa Suomen (tai muun EU- tai ETA-maan) kan- salaisen oikeus työhön menee potentiaalisen EU- / ETA-alueen ulkopuolelta tulevan maa- hanmuuttajan edelle. Molemmat liitot halua- vat rajoittaa heidän työskentelymahdollisuuk- sia Suomessa. Toisin kuin PAM, Rakennusliitto käyt- tää aktiivisesti saartoja ulkomaiseen työvoi- maan liittyvissä kysymyksissä. Tämä heijas- taa Rakennusliiton PAMia militantimpaa his- toriaa ja sen erilaista tilanteen tulkintaa (vrt. Helin 2004; Bergholm 2007; Lillie & Sippola 2010). Saartojen käytöllä on haittapuolensa, mutta rakennushankkeiden työehtoja olisi vaikea valvoa ilman tämänkaltaisia työtaiste- lutoimia. Rakennusliiton saarrot kohdistuvat pääasiassa ulkomaille rekisteröityihin yrityk- siin ja epäsuorasti myös niiden ulkomaisiin työntekijöihin. Saartoja ei kuitenkaan voi suo- ranaisesti määrittää maahanmuutto- tai maa- hanmuuttajastrategiaksi, vaan niiden käyttö nivoutuu vahvasti Suomessa tilapäisesti työs- kentelevän ulkomaisen työvoiman työehto- kysymyksiin. Saarroilla on paitsi eksklusiivi- nen myös inklusiivinen puolensa, sillä niiden käyttö voi osaltaan estää työehtojen eriytymi- sen etnisin perustein. Inklusiivisuuden / eks- klusiivisuuden suhteen voidaan myös kysyä, onko Rakennusliiton Osasto 7 inklusiivinen strategia, mikäli se pitkällä aikavälillä johtaa maahanmuuttajien eriytymiseen ay-liikkees- sä. Toisin sanoen strategia, joka on lyhyellä ai- kavälillä inklusiivinen, voi pitkällä aikavälillä tuottaa myös eksklusiivisia tuloksia. Tämän takia liittojen on jatkuvasti arvioitava strate- gioidensa tarkoituksenmukaisuutta. Molemmilla liitoilla on yksittäisiä kei- noja, joilla ne ovat pyrkineet rekrytoimaan maahanmuuttajia jäsenikseen. Maahan- muuttajajäsenten määrä on noussut molem- missa liitoissa 2000-luvulla, vaikka niillä ei ole varsinaista maahanmuuttajiin tai ulko- maisiin tilapäistyöntekijöihin kohdistuvaa jäsenhankintastrategiaa (vrt. Lillie & Sippola 2010). Maahanmuuttajien jäsenyys ei kuiten- kaan välttämättä ole osoitus kokonaisvaltai- sesta inkluusiosta, sillä molemmissa liitois- sa maahanmuuttajat (ja ulkomaiset tilapäis- työntekijät) ovat aliedustettuina liittojen hen- kilökunnassa ja luottamustehtävissä. Lisäksi tutkimusaineisto osoittaa, että maahanmuut- tajat ja ulkomaiset tilapäistyöntekijät muo- dostavat aiempaa suuremman osan kyseis- ten alojen työntekijöistä. Jäsenmäärän abso- luuttinen nousu ei sinänsä osoita aikaisem- paa korkeampaa järjestäytymisastetta. Rakennusliiton Tallinnan toimipistettä sekä Osasto 7 voidaan kuitenkin pitää erään- laisena yksittäisenä jäsenhankintastrategia- na. Maahanmuuttajat ovat molemmissa lii- toissa aliedustettuina kaikilla tasoilla, jos- kin Rakennusliitolla on työpaikkatason luot- tamushenkilöinä jonkin verran enemmän maahanmuuttajia kuin PAMilla. Toisaalta luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä PAMin tiedot perustuvat jäsenrekisteriin ja Rakennusliitosta saadut tiedot Rakennusliiton luottamusmiesten arvioihin. Liitot eivät kui- tenkaan näe maahanmuuttajien inkluusios- sa samanlaista strategista potentiaalia kuin ne yhdysvaltalaiset ammattiliitot, jotka ovat omaksuneet kattavia maahanmuuttajiin liit- tyviä uudistamisstrategioita. Kettusen (2010, 49) mainitsemat järjestäytymisagitaatiota ja laaja-alaisempaa solidaarisuutta luovien jär- jestömuotojen etsintä ei juurikaan kuulu liit- tojen strategiaan. Molempien liittojen maa- hanmuuttajastrategiat ovat kuitenkin jossain määrin aikaisempia vuosia systemaattisem- pia. Lisäksi niiden vaatimus yhtäläisistä työ- ehdoista riippumatta työntekijän etnisestä tai kansallisesta taustasta on inklusiivinen strate- gia. Taulukossa 3 hahmotetaan liittojen strate- gioiden yhtäläisyyksiä ja eroja. PAM edustaa strategiaa, jossa maahan- muuttajille ei ole, toisin kuin Rakennusliitolla, erityisjärjestelyjä. Liittojen toimintaympä- ristöt poikkeavat toisistaan. Rakennusalalla toimivan ulkomaisen työvoiman tilapäi- syys vaikeuttaa Rakennusliiton jäsenhan-  51 ARTIKKELIT Rolle Alho Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 kintaa, kun taas PAMin edustamilla aloil- la ulkomaalaistaustaiset työntekijät asu- vat Suomessa pysyvämmin ja ovat näin ol- len helpompi kohderyhmä jäsenhankinnan kannalta. Valtaresurssinäkökulmasta maa- hanmuuttokysymys on ongelmallisempi Rakennusliitolle, jonka jäseniksi ulkomaiset maassa tilapäisesti työskentelevät työnte- kijät hyvin harvoin liittyvät. Ylläpitääkseen valtaresurssejaan nopeasti muuttuvassa toi- mintaympäristössä Rakennusliitto on teh- nyt tiettyjä organisatorisia muutoksia. Se on esimerkiksi perustanut oman ammattiosas- ton vieraskielisille jäsenille, toisin kuin PAM, joka ei koe sen valtaresurssien olevan uhattu- na. PAMille maahanmuutto näyttäytyy pitkäl- ti kulttuurisena ja kielellisenä kysymyksenä, kun taas Rakennusliitto korostaa ulkomaa- laisten tilapäistyöntekijöiden työehtojen val- vontaan liittyviä ongelmia. Lopuksi Erottamalla Lundhin (1995) tavoin maahan- muutto- ja maahanmuuttajastrategiat toisis- taan on mahdollista hahmottaa tarkasteltu ilmiö kokonaisvaltaisemmin kuin keskitty- mällä pelkästään jompaan kumpaan strate- giaan. Tässä tutkimuksessa myös osoitetaan, että maahanmuutto- ja maahanmuuttajaky- symyksissä ammattiliitoilla on mahdollisuus tehdä toisistaan poikkeavia ratkaisuja. Tutkimuksen teoreettisista malleista sul- keuma kuvaa molempien liittojen maahan- muuttostrategiaa niiden vastustaessa työ- peräisen maahanmuuton rajoitusten pur- kamista. Sen sijaan sulkeuman-käsitteellä ei voida kuvata kummankaan liiton maahan- muuttajastrategiaa. Sekä Rakennusliitolla että PAMilla on inklusiivisia strategioita, joil- la ne pyrkivät tavoittamaan maahanmuuttajia (Rakennusliiton tapauksessa myös maassa ti- lapäisesti työskenteleviä ulkomaalaisia). Näitä strategioita ovat esimerkiksi tiedottaminen vierailla kielillä, ja Rakennusliiton kohdalla myös venäjänkielisen toimitsijan palkkaami- nen. Liittojen valtaresurssien kannalta on joh- donmukaista käyttää inklusiivisia strategioita suhteessa maahanmuuttajiin ja ulkomaisiin ti- lapäistyöntekijöihin, sillä liittojen intressissä on valtaresurssinäkökulmasta saada heidät jäseniksi. Sulkeumastrategian oikeutus maa- hanmuuttostrategiana on normatiivinen ky- symys. Rajoitusten hyödyllisyys valtaresurs- sinäkökulmasta on oma empiirinen kysymyk- sensä. Toisaalta tulee muistaa, että maissa, joi- hin kohdistuu suurta maahanmuuttopainetta (kuten Ranska, Italia, Espanja ja Yhdysvallat), ammattiliitot ovat alkaneet 1990-luvulta läh- Taul ukko 3. Rakennusliiton ja Palvelualojen ammaƫ liiton maahanmuuƩ o- ja maahanmuuƩ ajastrategiat Rakennusliitto Palvelualojen ammattiliitto Maahanmuutto- strategia – Vastustaa työperäisen maahanmuuton rajoitusten höllentämistä (sulkeumastrategia) – Vastustaa työperäisen maahanmuuton rajoitusten höllentämistä (sulkeumastrategia) Maahanmuuttaja- strategia – Erityisstrategioita: Osasto 7 ja Tallinnan toimipiste – Painotus työehtojen kontrollissa – Tiedottamista vierailla kielillä – Nostanut ulkomaalaisten tilapäistyöntekijöiden työehtoihin liittyviä ongelmia yhteiskunnalliseen keskusteluun – Vaatimus samapalkkaisuudesta etnisten ryhmien välillä – Lakimuutosten esittäminen: esim. ammattiliittojen kanneoikeus – Universalistinen strategia: ei maahanmuuttajiin liittyviä erityisstrategioita, mutta tiedottamista vierailla kielillä – Painotus koulutuksessa, kielikysymyksissä (ei niinkään kontrollitoimenpiteissä) – Nostanut maahanmuuttajien työehtoihin liittyvät ongelmia yhteiskunnalliseen keskusteluun – Vaatimus samapalkkaisuudesta etnisten ryhmien välillä – Lakimuutosten esittäminen: esim. ammattiliittojen kanneoikeus 52  AR TI KK EL IT Rakennusliiton ja Palvelualojen ammaƫ liiton maahanmuuƩ o- ja maahanmuuƩ ajastrategiat Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 tien kannattaa aikaisempaa avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Ammattiliitot kat- sovat, etteivät tiukat maahanmuuton rajoi- tukset ole hyödyllisiä niiden valtaresurssien kannalta esimerkiksi sen takia, että rajoituk- silla on taipumus tuottaa dokumentoimatonta maahanmuuttoa lieveilmiöineen (Haus 2002; Watts 2002.) Myös suomalaisessa tutkimuk- sessa (Könönen 2011, 52–67) on esitetty, että Suomen nykyinen työlupajärjestelmä itse asi- assa heikentää maahanmuuttajien mahdolli- suuksia vaikuttaa omiin työehtoihinsa. Matti Vanhasen toisen hallituksen esitys liittyen työperäisen maahanmuuton rajoitusten lie- ventämiseen ei edennyt eduskuntakaudella 2007–2011 lakimuutokseksi. Lisäksi hallitus- ohjelmassa vuosille 2011–2015 todetaan, että kyseistä höllennystä ei tulla tekemään. Tämän tutkimuksen aineiston ja aiempien tutkimus- ten (Paananen 1993; Salmenhaara 2008) mu- kaan on selvää, että ammattiliitot (ja työnan- tajajärjestöt) vaikuttavat poliittiseen päätök- sentekoon myös maahanmuuttopoliittisissa kysymyksissä. Rakennusliiton ja PAMin sekä niiden keskusjärjestö SAK:n – jonka näkemys- tä lakimuutoksesta kuultiin eduskunnassa – kielteinen kanta vaikutti todennäköisesti asi- aan. Maahanmuuttajien suhteellisen pie- ni määrä Suomessa verrattuna esimerkik- si Yhdysvaltoihin saattaa selittää sen, että Rakennusliitto ja PAM eivät ole ottaneet käyttöön kokonaisvaltaisia maahanmuutta- jiin liittyviä uudistamisstrategioita aiemmin mainittujen yhdysvaltalaisten ammattiliitto- jen tapaan. Toinen strategioita selittävää teki- jä saattaa olla suomalaisten ammattiliittojen kansainvälisesti verraten vahvat valtaresurs- sit. Vahvassa institutionaalisessa asemassa olevat ammattiliitot eivät hanakasti tee orga- nisatorisia muutoksia (Lillie & Sippola 2010, 108). Esimerkiksi Yhdysvalloissa maahan- muuttoon liittyvien ammattiliittojen uudis- tamisstrategioiden käyttöönottoa on edeltä- nyt huomattava jäsenmäärien lasku (Milkman 2010). Sekä Rakennusliiton että PAMin abso- luuttiset jäsenmäärät ovat kasvaneet 2000-lu- vulla. Kuvaavaa molempien liittojen toimin- nalle on, että ne suuntaavat valtaresurssejaan suomalaisen yhteiskunnan perinteisiin insti- tuutioihin (lainsäädäntöprosessiin, työnanta- jiin, viranomaisiin ja valtamediaan) eikä uusia alliansseja ja suoria yhteyksiä maahanmuut- tajaväestöön juurikaan haeta. Strategisten valintojen kääntöpuolena on innovatiivisten strategioiden puute, joita uusien työntekijä- ryhmien – kuten maahanmuuttajien – nykyis- tä kokonaisvaltaisempi inkluusio edellyttäisi. Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset vievät ay-liikkeen perimmäisten kysymysten äärelle, kuten kenen etua ajaa, mitä on solidaarisuus, onko solidaarisuudella rajoja ja keitä ovat ”me”? Sekä PAMissa että Rakennusliitossa nämä kysymykset ovat asialistalla, mutta var- sinkin Rakennusliitolle kansallisten työmark- kinoiden avautuminen tuottaa ongelmia. Kirjallisuus Ahtiainen, L. (2011) Palkansaajien järjestäytymi- nen Suomessa vuonna 2009. Työ- ja elinkein- oministeriön julkaisuja 27/2011. Alho, R. (2008) Maahanmuuttajat suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä: tapaus PAM. Teok- sessa M. Helander (toim.) Going Global ay-liik- keen menestysresepti globaalissa ajassa? Hel- sinki: Minerva kustannus Oy, 283–329. Alho, R. (2010) Maahanmuuttajien kokemukset ja ammattiliittojen näkemykset työehtojen pol- kemisesta Suomessa. Teoksessa S. Wrede & C. Nordberg (toim.) Vieraita työssä: työelämän et- nistyvä eriarvoisuus. Helsinki: Gaudeamus, 93– 121. Behrens, M. , Hamann, K. & Hurd, R. (2006) Con- ceptualizing Labour Union Revitalization. Teok- sessa C. Frege & J. Kelly (toim.) Varieties of Un- ionism: Strategies for Union Revitalization in a Globalizing Economy. Oxford: Oxford University Press, 11–29.  53 ARTIKKELIT Rolle Alho Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 Bergholm, T. (2007) Sopimusyhteiskunnan syn- ty II. Hajaannuksesta tulopolitiikkaan. Keuruu: Otava. Flick, U. (2002) An Introduction to Qualitative Re- search. London: Sage. Flyvbjerg, B. (2004) Five Misunderstanding about Case-Study Research. Teoksessa C. Seale, G. Gobo, J. F. Gubrium & D. Silverman (toim.) Quali- tative Research Practice: Concise Paperback Edi- tion. London: Sage, 390–404. Getman, J.G. (2010) Restoring the Power of Unions: it takes a movement. New Haven & London: Yale University Press. Hallituksen esitys 2009/269. [online] . Luettu 28.2.2012. Hallitusohjelma 2011–2015. [online] . Luettu 28.2.2012. Haus, L. (2002) Unions, Immigration, and Inter- nationalization: new challenges and changing coalitions in the United States and France. New York: Palgrave MacMillan. Helander, M. (2004) Fenomenologisk globalise- ring. Vardaglig nationalism bland transnatio- nellt aktiva svenska och ϐinländska företagsleda- re som globala epokens ofullbordan. Doktorsav- handling. Helsingfors: Svenska social- och kom- munalhögskolan vid Helsingfors Universitet. Helin, J. (1998) Rakentajien liitto. Rakennusalan työläisten järjestötoiminta Suomessa 1880-lu- vulta vuoteen 1995. Helsinki: Rakennusliitto. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009) Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Ilmonen, K. & Jokivuori, P. (1998) ”Kypsän” vai- heen liikejälkiteollisessa yhteiskunnassa. Suo- malaisen ay-liikkeen sisäinen jakautuminen 1990-luvulla. Teoksessa K. Ilmonen & M. Siisi- äinen (toim.) Uudet ja vanhat liikkeet. Tampere: Vastapaino, 137–163. Kettunen, P. (2010) Onko elinkeinoelämästä osa- puoleksi? Teoksessa A. Suoranta & A.-H. Antti- la (toim.) Yksin sovittu. Osapuolet, luottamus ja työmarkkinalogiikka. Tampere: Vastapaino, 29–51. Korpi, W. (1978) Arbetarklassen i välfärdskapita- lismen: arbete, fackförening och politik i Sverige. Bokförlaget Prisma i samarbete med Institutet för social forskning. Tampere: Vastapaino. Korpi, W. (1998) Power Resources Approach vs. Action and Conϐlict: On Causal and Intentional Explanations in the Study of Power. Teoksessa J.S. O’Connor & G.M. Olsen (toim.) Power Re- source Theory and the Welfare State: A Critical Approach. Toronto: University of Toronto Press, 37–65. Könönen, J. (2011) Palvelualan työnantajat ja jous- tavat ulkomaalaiset työntekijät. Maahanmuutto- hallinnon merkitys prekaarin työvoiman tuotta- misessa. Janus 19 (1), 52–67. Lillie, N. & Greer, I. (2007) Industrial relations, mi- gration and neo-liberal politics: the case of Eu- ropean construction sector. Politics & Society 35 (4), 551–582. Lillie, N. & Sippola, M. (2010) Ylikansallinen työ rakennusalalla. Suomalainen työmarkkinamalli koetuksella Olkiluoto 3: n ydinvoimalaitostyö- maalla. Sosiologia 47 (2), 97–111. Lundh, C. (1995) Invandrarna i den svenska model- len. Teoksessa P. Kettunen & T. Rissanen (toim.) Arbete och nordisk samhällsmodell. Tammer- fors: Tammerfors universitet, 151–184. Marino, S. (2009) Trade Union Representation of Migrant Workers. A Comparison between the Dutch and Italian cases. Väitöskirja. Universita’ degli studi di Milano. Martin, A. & Ross, G. (1999) European Unions Face the Millennium. Teoksessa A. Martin & G. Ross (toim.) Brave New World of European Labour: European Trade Unions at the Millennium. New York: Berghahn Books. 1–25. Murphy, R. (1988) Social Closure. The Theory of Monopolization and Exclusion. Oxford: Oxford University Press. Milkman, R. (2000) Introduction. Teoksesssa R. Milkman (toim.) Organizing Immigrants: The Challenge for Unions in Contemporary America. Ithaca: Cornell University Press, 1–24. Milkman, R. (2006) L.A. Story: Immigrant Workers and the Future of the U.S. Labor Movement. New York: Russell Sage Foundation. Milkman, R. (2010) Introduction. Teoksessa R. Milkman, J. Bloom & V. Narro (toim.) Working for Justice. The L.A. Model of Organizing and Ad- vocacy. Ithaca: Cornell University Press, 1–19. Nylund, M. (2008) Erään uhkakuvan anatomia: Virolainen vierastyövoima, uutisvälitys ja SAK. Teoksessa M. Helander (toim.) Going Global ay- liikkeen menestysresepti globaalissa ajassa? Helsinki: Minerva kustannus Oy, 189–204. Paananen, S. (1993) Työvoimaa rajan takaa. Työ- poliittinen tutkimus 54. Helsinki: Työministeriö. 54  AR TI KK EL IT Rakennusliiton ja Palvelualojen ammaƫ liiton maahanmuuƩ o- ja maahanmuuƩ ajastrategiat Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 10 (1) – 2012 Palvelualojen ammattiliitto. Maahanmuutto- poliittinen ohjelma 2009–2015. [online]. . Luettu 26.8.2011. PAM-lehti: kaikki numerot vuosilta 2005–2010. PAMin tiedote 24.8.2010. [online]. . Luettu 26.8.2011. Penninx, R. & Roosblad, J. (2000) (toim.) Trade Un- ions, Immigration, and Immigrants in Europe 1960–1993. New York: Berghahn Books. Rakennusmedia (29.11.2011) Ulkomainen työvoi- ma kasvussa. [online]. . Luettu 28.2.2012. Rakennusteollisuus ry. ja Rakennusliitto (2004) Vastuullista rakentamista laajenevassa EU:ssa. Rakennusteollisuus ry. ja Rakennusliitto (2007) Opas ulkomaalaisten työskentelystä Suomes- sa. [online]. . Luettu 26.8.2011. Rakennusteollisuus ry. ja Rakennusliitto ja ammat- tiliitto Pro (2011) Opas ulkomaalaisten työsken- telystä Suomessa. [online]. . Luettu 28.2.2012. Rakentaja: kaikki numerot vuosilta 2005–2010. [online]. . Lu- ettu 28.2.2012. Salmenhaara, P. (2008) Henkistä pääomaa ja luot- tamusta kotoutumiseen. Hallituksen maahan- muuttopoliittinen ohjelma. Teoksessa M. Helan- der (toim.) Going Global ay-liikkeen menestysre- septi globaalissa ajassa? Helsinki: Minerva kus- tannus Oy, 223–247. Vranken, J. (1990) Industrial rights. Teoksessa Z. Layton-Henry (toim.) The political rights of mi- grant workers in Western Europe. London: Sage Publications, 47–73. Watts, J. R. (2002) Immigration Policy and the Challenge of Globalisation. New York: Cornell University Press. Webb, S. & Webb, B. (1926) [1897] Industrial De- mocracy. 9th edn. New York: Longmans, Green and Co. Weber, M. (1978) Economy and Society. Berkeley: University of California Press. HaastaƩ elut Tutkimuksen haastattelut on suoritettu aikavä- lillä 2005–2011. Tarkempi lista haastatteluajan- kohdista saatavissa artikkelin kirjoittajalta. Kak- si Rakennusliitto-haastatteluista on suorittanut tutkimusavustaja Miika Saukkonen. Tilaisuudet, joissa keräƩ y tutkimusaineistoa ja tehty havaintoja (kaƩ avampi lista saatavissa arƟ kkelin kirjoiƩ ajalta) ”The Unprotected Migrant: Mobility, Social Poli- cy and Labour Rights in Europe” -konferenssi, 16–17.5.2006. Helsingin yliopiston tutkijakolle- gium ja Tampereen yliopiston tutkijakollegium (Rakennusliiton ja PAMin edustajat pitivät esi- telmän tilaisuudessa). SAK:n maahanmuuttajafoorumi. Kiljava. 4.– 5.5.2007. ”Maahanmuuttajien vaikutus työehtoihin” -semi- naari, SAK, Helsinki 10.12.2008. Rakennusliiton 2. puheenjohtajan esitelmä. Suomen sosiaalifoorumi 2009. Helsinki. Rakennus- liiton 2. puheenjohtajan alustus paneelissa ”EU ja liikkuva työvoima”. 25.4.2009. Suomen sosiaalifoorumi 2010. Helsinki. Rakennus- liiton 1. puheenjohtajan alustus paneelissa ”Ih- miskauppaa työelämässä? – Ulkomaalaiset työn- tekijät Suomessa”. 24.4.2010. Suomen sosiaalifoorumi 2011. Helsinki. Rakennus- liiton 2. puheenjohtajan alustus paneelissa ”Oi- keus olla ihminen – siirtotyöntekijänä Suomes- sa”. 2.4.2011. SAK:n maahanmuuttajafoorumi SAK:n edustajako- kouksessa Tampereella 6.6.2011.