6. Puhe-elimet

Artikulaatiofonetiikka ja puheen fysiologia ovat hieman eri käsitteitä, vaikka niillä onkin selvä limittymisalue. Edellinen voidaan käsittää suppeammaksi, äänteiden tuottoa koskevaksi alueeksi. Tähän lukuun on otettu mukaan suhteellisen laajasti puhe-elimistön rakennetta kuvaavia termejä. Puhe-elimistö käsittää paljon myös sellaisia anatomisia rakenteita, jotka eivät ole tärkeitä puheen tuottamisen tai foneemisten distinktioiden erottelun kannalta (esim. kitakaaret, kurkunkansi ja ruokatorvi). Ne on syytä kuitenkin myös tuntea, koska ne esiintyvät joka tapauksessa fonetiikan oppikirjoissa. Kurkunkannella tunnustetaan sitä paitsi olevan oma artikulaatiotehtävänsä (ks. kansainvälisen foneettisen kirjoituksen epiglottaaliset äänteet). Myös puhe-elimistön lihaksistoa, luustoa ja rustoja on otettu mukaan runsaanlaisesti.

Puhe-elimistö, puhe-elimet (organs of speech; speech organs)

Suppea tulkinta: keskushermoston kannalta perifeeriset ("varsinaiset") puhetta tuottavat elimet. Laaja tulkinta: ne anatomiset rakenteet, jotka osallistuvat puheen tuottamiseen (ks. kuva 6.1.). Tällöin puhe-elimet jaetaan sentraalisiin (aivojen puheen tuottamiseen osallistuvat rakenteet) ja perifeerisiin puhe-elimiin, kuten kurkunpää, keuhkot, kieli, velum, huulet). Puhe-elimiä hermottaa kymmenkunta aivohermoa, jotka haaroittuvat niin, että puhe-elinten hienosäätö on mahdollista.

• Katso puhe-elinten esittely

Artikulaatioelimistö, artikulaatioelimet (articulation organs)

1. Termillä tarkoitetaan usein samaa kuin puhe-elimistöllä.
2. Puhe-elimistöstä ne rakenteet, jotka suppeammassa mielessä osallistuvat artikulaatioon eli ääntöelimet kurkunpäästä huuliin ja nenäonteloon. Kurkunpäässä sijaitsevat äänihuulet on laskettava artikulaatioelimistöön, koska niillä voidaan tuottaa laryngaalisia/glottaalisia äänteitä.

Fonaatioelimistö

Kurkunpää ja sitä liikuttavat anatomiset rakenteet sekä subglottaalisen paineen säätelyyn tarvittava (puhe)hengityselimet. Limittyy artikulaatioelimistön kanssa, koska laryngaalisten/glottaalisten äänteiden artikulaatiopaikka on kurkunpäässä.

Hengityselimistö

Rintakehä, keuhkot, keuhkoputket, henkitorvi yhdessä (vrt. alakajetto) ja hengitystä säätelevät lihakset.

Ääniväylä eli ilmaväylä eli kajetto (air passage)

Puhe-elimistön kaikki ilmakanavat yhdessä; vrt. myös kajeontelosto.

Suomenkielisissä esityksissä kajeton käsitteen käyttö on vähentynyt.

Ääntöväylä (vocal tract)

Ääniväylän osa, jossa ääntäminen eli artikulaatio tapahtuu. Ääniväylän osa äänihuulista huuliin. Myös nenäväylä (nasal tract) voidaan laskea kuuluvaksi ääntöväylään.

Alakajetto (subglottal cavities)

Se osa ilmaväylästä, kajetosta, joka jää ääniraon alapuolelle.

Yläkajetto (supraglottal cavities; saks. Ansatzrohr)

Se osa ilmaväylästä, joka sijaitsee ääniraon yläpuolella. Vrt. ääntöväylä.

Suuväylä (oral channel)

Väylä, joka avautuu nielusta huuliin päin.

Nenäväylä (nasal channel, nasal passage) vrt. nasal tract

Väylä, joka avautuu nielusta sieraimiin päin ja käsittää ylänieluontelon, nenäkäytävät, yhteiskäytävät ja sierainaukot.

Suuontelo (oral cavity, mouth cavity); CAVUM ORIS

Muuntuva ontelo kielen selän muodostaman korkeimman kohdan ja hampaiden välissä.

Huuliaukko (mouth orifice, lip opening)

Huulten muodostama kolmiulotteinen tila. Huuliaukon poikkipinta-ala ja vaakasuora syvyys ovat merkittäviä konsonanttien ja vokaalien tuotossa. Voidaan erottaa erilaisia pyöreyden asteita (vrt. i ja y) sekä vaakasuoran syvyyden muotoja (huulet "törröllään" (protrusion; ruotsinruotsin [y] sanassa "fyra") tai huulet lähennettyinä toisiaan kohti (compression; ruotsinruotsin [u] sanassa "fura").

Huulio

Huuliaukon ja huulten muodostama kokonaisuus. (Esiintyy mm. käsitteessä huulioluku.)

Nielu (pharynx); lat. PHARYNX

Puhe-elimistön osa, johon ruokatorvi ja kurkunpään eteisontelo avautuvat ja joka jatkuu ylöspäin nenäväylää kohti ja jonka etupuolelle suuväylä avautuu. Nielua ympäröivät nielun kurojalihakset.

Nieluontelo (pharyngeal cavity); CAVUM PHARYNGIS

Sitä rajoittavat alhaalla kurkunpään aukko (ADITUS LARYNGIS) ja ruokatorven aukko, edessä kielen juuri, epiglottis, kielen takaselkä ja aukko kohti suuväylää sekä ylhäällä kitapurje (mikäli se on kiinni), takana nielun takaseinämä ja sivuilla nielun seinämät. Nieluontelo on muuntuva ontelo, jonka muoto edessä riippuu kielen asennosta. Mikäli nenäportti on auki, nieluontelo jatkuu nenäväylään nenänielu- eli ylänieluontelona.

Nenäontelo (nasal cavity); CAVUM NASI

Sierainonteloiden, nenäkäytävien ja yhteiskäytävien muodostama tila.

Lateraaliaukko (lateral opening, lateral escape channel)

Kielen laiteiden sivulle jäävä väylä lateraaleja muodostettaessa.

Artikulaatiopaikat (articulation places)

Katso myös luku 3: artikulaatiopaikka. Artikulaatiopaikkojen nimet on johdettu puhe-elinten tieteellisistä nimistä (kuva 6.2.).

KUVA 6.2.. Artikulaatioelimet ja niiden nimistä johdetut artikulaatiopaikat.

1. huulet, LABIUM, mon. LABIA) ---> bilabiaalinen
2. huulet – ylähampaat ---> labiodentaalinen
3. hampaat, DENS, mon. DENTES ---> interdentaalinen
4. hampaiden takapinta ---> postdentaalinen (dentaalinen)
5. hammasvalli, ALVEOLI, yks. ALVEOLUS) ---> alveolaarinen
6. (kova) kitalaki, PALATUM DURUM) ---> palataalinen
7. kitapurje, VELUM ---> velaarinen
8. kitakieleke, UVULA ---> uvulaarinen
9. nielu, PHARYNX ---> faryngaalinen
10. kurkunpää, LARYNX ---> laryngaalinen
11. kielen karki, APEX ---> apikaalinen
12. kielen lapa, CORONA ---> koronaalinen
13. LAMINA ---> laminaalinen)
14. kielen selkä, DORSUM ---> dorsaalinen
15. kielen tyvi, RADIX ---> radi kaalinen
16. kielen alapinta SUB "alapuolella", LINGUA "kieli" ---> sublingvaalinen; myös: sublaminaalinen
17. kurkunkansi, EPIGLOTTIS ---> epiglottaalinen

Kielitieteellisessä kirjallisuudessa (epätarkasti) usein alveolaarinen ja dentaalinen yhdessa = dentaalinen;

toisinaan palataalinen ja velaarinen yhdessä = palataalinen. Kirjallisuudessa "palataalinen" viittaa nykyisin enimmäkseen kovan kitalaen (PALATUM DURUM) artikulaatioon, "velaarinen" taas kitapurjeen (PALATUM MOLLE) alueeseen, mikä terminologian kannalta on tarkkaan ottaen epäjohdonmukaista. Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus on jäänyt varhemman, itse asiassa loogisemman käytön kannalle.

Brittienglannissa <th>, esim. think äännetään enimmäkseen (post)dentaalisena, kun taas Kalifornian englannissa tyyppillinen ääntämistapa on interdentaalinen (Ladefoged & Maddieson 1996: 20).

Termillä "koronaalinen" on toinenkin merkitys. Foneettisten piirteiden teoriassa se viittaa kielen etuosalla tuotettuihin äänteisiin, joten se kattaa apikaaliset, laminaaliset ja retrofleksiset (sublaminaaliset) äänteet.

Puhe-elimet

Keskeiset artikulaatioelimet

Keskeisiin artikulaatioelimiin liittyvät elimet

Keskeisetbkurkunpään elimet

Kuva 6.4. Kurkunpään rustot

Kuva 6.5. Ääniväylän poikkileikkaus (takaa katsottuna) kurkunpään kohdalta.

Kuva 6.6. Ääniväylän poikkileikkaus (takaa katsottuna) kurkunpään kohdalta.

Kuva 6.7. Kurkunpään poikkileikkaus äänihuulten kohdalta (ylhäältä katsottuna).

Kuva 6.8. Kurkunpään rusto-, lihas- ja kalvorakenteita (vasemmalta sivulta katsottuna).

Kuva 6.9a. Kieliluun ja kurkunpään lihaksia. Termit englanniksi (kuvan vasen puoli).

Kuva 6.9b. Kieliluun ja kurkunpään lihaksia (kuvan oikea puoli).

Kuva 6.9c. Kieliluun ja kurkunpään lihaksia. Termit suomeksi.

Keskeiset puhehengityselimet

Tärkeimmät puhelihakset

Keskeiset artikulaatioelimet

• huuli (lip); LABIUM, mon. LABIA
  • alahuuli (lower lip)
  • ylähuuli (upper lip)
• hammas (tooth, mon. teeth); DENS, mon. DENTES
  • alahammas, lower tooth
  • ylähammas, upper tooth
• hammasvalli (alveolar ridge, alveolar arch, teeth ridge); ALVEOLI
• kieli (tongue); LINGUA
  • kielen kärki (tip of the tongue); APEX
  • kielen lapa (blade of the tongue); LAMINA, CORONA
  • kielen selkä (dorsum of the tongue); DORSUM
  • kielen juuri, kielen tyvi (root of the tongue); RADIX
  • kielen alapinta (underside of the tongue, underblade); SUBDORSUM
  • kielen laide (side of the tongue, rim of the tongue); LATUS, mon. LATERA
• kitakupu; CACUMEN
  • kitalaki, suulaki (palate, roof of the mouth); PALATUM
  • kova kitalaki (hard palate); PALATUM DURUM
  • pehmeä kitalaki, kitapurje (soft palate) PALATUM MOLLE, VELLUM
  • kitakieleke (uvula); UVULA
• nenä (nose); NASUS
  • sierain (nostril, nare); NARIS
  • nenäväylä (nasal channel, nasal tract)
  • nenäportti (velic passage)
• suuväylä (oral passage, oral channel)
• ääntöväylä (vocal tract)
• nielu (pharynx); PHARYNX
• leuka (jaw)
• alaleuka, (lower jaw, mandible); MANDIBULA
• yläleuka (upper jaw); MAXILLA
• kurkunpää (larynx); LARYNX
• kurkunkansi (epiglottis); EPIGLOTTIS
• kielijänne, kieliside (frenulum, attachment of the tongue to the floor of the mouth); FRENULUM LINGUAE

Keskeisiin artikulaatioelimiin liittyvät elimet

• ien, ikenet (hammasliha) (gum, gums); GINGIVA mon. GINGIVAE
• poski (cheek); BUCCA
• kitakaari (faucial arch, pillar of the fauces); ARCUS PALATINUS
• nenäkuorikko (nasal concha); CONCHA NASALIS
• nenäkäytävä (nasal passage); MEATUS NASI
• ruokatorvi (esophagus); OESOPHAGUS
• kieliluu (hyoid bone, tongue bone); OS HYOIDEUM

KUVA 6.3. Kielen ja kurkunpään ulkoisia lihaksia.

Keskeiset kurkunpään elimet

• kannurusto (arytaenoid cartilage); CARTILAGO ARYTAENOIDEA
• rengasrusto (cricoid cartilage); CARTILAGO CRICOIDEA
• kilpirusto (thyroid cartilage); CARTILAGO THYREOIDEA
• äänihuuli (vocal fold); PLICA VOCALIS
• äänijänne (vocal chord/cord); CHORDA VOCALIS
• äänirako (glottis); GLOTTIS
• huulirako (vocal glottis, membranous glottis); PARS INTERMEMBRANACEA
• rustorako (cartilaginous glottis); PARS INTERCARTILAGINEA
• taskuhuuli (false vocal fold); PLICA VENTRICULARIS
• taskuontelo (ventricle of Morgagni); SINUS MORGAGNI
• väärä äänirako (false glottis); GLOTTIS SPURIA

KUVA 6.4. Kurkunpään rustot (vasemmalta sivulta katsottuna).
 
(Zemlin 1998, Speech and Hearing Science, Englewood Cliffs: Prentice-Hall)

KUVA 6.8. Kurkunpään rusto-, lihas- ja kalvorakenteita (vasemmalta sivulta katsottuna).

KUVA 6.9b. Kieliluun ja kurkunpään lihaksia. Termit suomeksi (kuvan oikea puoli).

KUVA 6.9c. Kieliluun ja kurkunpään lihaksia. Termit suomeksi.

KESKEISET PUHEHENGITYSELIMET

• henkitorvi (windpipe, trachea); TRACHEA
• keuhko (lung); PULMO, mon. PULMONES
• rintakehä (rib cage); THORAX
• keuhkoputki (bronchial tube, bronchus); BRONCHUS, mon. BRONCHI
• hengityslihakset (respiratory muscles)
• pallea (diaphragm); DIAPHRAGMA
• kylkivälilihakset (intercostal muscles)
• ulommat kylkivälilihakset (external intercostal muscles)
• sisemmät kylkivälilihakset (internal intercostal muscles)
• vatsalihakset (abdominal muscles)
• suora vatsalihas
• vino vatsalihas
• poikittainen vatsalihas
• rintalihakset (thoracic muscles)

TÄRKEIMMÄT PUHELIHAKSET

Lisää jokaisen lihaksen eteen: MUSCULUS

• ARYEPIGLOTTICUS, kannu-kansirustolihas
• ARYTAENOIDEUS OBLIQUS, ristikkäinen kannurustolihas
• ARYTAENOIDEUS TRANSVERSUS, poikittainen kannurustolihas
• BUCCINATOR, poskilihas
• CANINUS, suupielen kohottaja 1. kulmahammaslihas
• CONSTRICTOR PHARYNGIS INFERIOR, nielun alempi kuroja
• CONSTRICTOR PHARYNGIS MEDIUS, nielun keskimmäinen kuroja
• CONSTRICTOR PHARYNGIS SUPERIOR, nielun ylempi kuroja
• CRICOARYTEANOIDEUS LATERALIS, ulkoinen rengas-kannurustolihas
• CRICOARYTAENOIDEUS POSTERIOR, takainen rengas-kannurustolihas
• CRICOTHYREOIDEUS, rengas-kilpirustolihas
• DEPRESSOR ANGULI ORIS, suupielen alasvetäjä 1. suun kolmikulmainen lihas
• DEPRESSOR LABII INFERIORIS, alahuulen alasvetäjä
• DIAPHRAGMA, pallea
• DIGASTRICUS, kaksirunkoinen (alaleuan) lihas
• GENIOGLOSSUS, leuka-kielilihas
• GENIOHYOIDEUS, leuka-kieliluulihas
• GLOSSOPALATINUS, kieli-kitalihas (= PALATOGLOSSUS)
• GLOSSOPHARYNGEUS = CONSTRICTOR PHARYNGIS SUPERIOR
• HYOGLOSSUS, kieliluu-kielilihas
• LEVATOR LABII SUPERIORIS, ylähuulen kohottaja
• LEVATOR LABII ALAEQUE NASI, ylähuulen ja nenänpielen kohottaja
• LEVATOR NASI ET LABII, MAXILLARIS LATERALIS, ylähuulen kohottaja
• LEVATOR NASI ET LABII , MAXILLARIS MEDIALIS, ylähuulen ja nenänpielen kohottaja
• MENTALIS, leukalihas
• MYLOHYOIDEUS, suunpohjan leveälihas
• OBLIQUUS ABDOMINIS EXTEXNUS, ulompi vino vatsalihas
• OBLIQUUS ABDOMINIS INTERNUS, sisempi vino vatsalihas
• OMOHYOIDEUS, lapa-kieliluulihas
• ORBICULARIS ORIS, suun kehälihas
• PALATOGLOSSUS, kieli-kitalihas
• PECTORALIS MAJOR, iso rintalihas 1. suurempi rintalihas
• PECTORALIS MINOR, pieni rintalihas 1. pienempi rintalihas
• PLATYSMA, kaulan iholihas
• QUADRATUS LABII MANDIBULARIS, alahuulen alasvetäjä
• RECTUS ABDOMINIS, suora vatsalihas
• RISORIUS, hymylihas
• STERNOHYOIDEUS, rintalasta-kieliluulihas
• STERNOTHYREOIDEUS, rintalasta-kilpirustolihas
• STYLOGLOSSUS, puikkolisäke-kielilihas
• STYLOHYOIEUS, puikkolisäke-kieliluulihas
• STYLOPHARYNGEUS, puikkolisäke-nielulihas
• TENSOR PALATINI, kitapurjeen jännittäjä
• THYREOARYTAENOIDEUS, kilpi-kannurustolihas
• THYREOARYTAENOIDEUS EXTERNUS, ulompi kilpi-kannurustolihas 1. ulompi äänihuulilihas
• THYREOARYTAENOIDEUS INTERNUS, sisempi kilpi-kannurustolihas 1. sisempi äänihuulilihas
• THYREOHYOIDEUS, kilpirusto-kieliluulihas
• TRANSVERSUS ABDOMINIS, poikittainen vatsalihas
• TRANSVERSUS THORACIS, poikittainen rintalihas
• TRIANGULARIS, suupielen alasvetäjä
• UVULAE, kitakielekkeen lihas 1. uvulaarinen lihas
• VOCALIS, (sisempi) äänihuulilihas
• ZYGOMATICUS MAJOR, iso poskiluulihas
• ZYGOMATICUS MINOR, pieni poskiluulihas