2026-09-22T11:59:09Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/122392024-07-18T07:51:53Zcom_10138_24924com_10138_17738col_10138_9212

Suokas, Annakaisa University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen 2009-09-08T09:52:43Z 2009-09-08T09:52:43Z 2003-10-08 http://hdl.handle.net/10138/12239 7051 Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen lähtökohtana oli havainto siitä, että yksinhuoltajuutta pidetään lapsen hyvinvointia uhkaavana tekijänä, mutta sen ei sinällään katsota suistavan lasta riskiryhmään. Keskeiseksi kiinnostuksen kohteeksi nousivat ne suojaavat tekijät, joiden avulla perheen hajoamisen kielteiset, lapsen hyvinvointia uhkaavat tekijät voitaisiin estää. Mieskaveritoiminta on yksi yksinhuoltajien lasten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävistä toiminnoista. Mieskaverilla tarkoitetaan vapaaehtoista tukihenkilöä, joka ryhtyy yksinhuoltajaäidin lapsen, useimmiten pojan, pitkäaikaiseksi ystäväksi. Tutkimuksessa analysoitiin äitien ajatuksia mieskaveritoiminnasta ja mieskaveruudesta. Tutkimustehtävänä oli selvittää minkälaisessa elämäntilanteessa mieskaveria haetaan ja mitä pojalle toivotaan mieskaverisuhteelta. Tavoitteena oli tuoda esiin äitien ajatuksia pojan hyvinvointia uhkaavista ja suojaavista tekijöistä. Aineistona käytettiin 44:ää Pienperheyhdistys ry:lle kirjoitettua mieskaverihakemusta. Äitien kertomuksissa painottuivat pojan yksinäisyyden, osattomuuden, ulkopuolisuuden ja turvattomuuden kokemukset. Sosiaalisiin suhteisiin ja emotionaalisiin kokemuksiin painottuvat kertomukset suuntasivat käsitevalintaa. Tutkimuksen avainkäsitteeksi valittiin syrjäytyminen, jonka pohjalta aineistoa jäsennettiin. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Mieskaveruudelle estetyt toiveet jäsentyivät kahteen pääteemaan: turvallinen ihmissuhde sekä tietojen ja taitojen oppiminen. Teemoja kuvaaviksi termeiksi valittiin sosiaalisen alkupääoman ja kulttuurisen pääoman käsitteet. Tutkimus osoittaa, että mieskaveria hakevien perheiden sosiaaliset verkostot ovat heikkoja. Turvallisten aikuissuhteiden vähyys voi synnyttää konkreettisia puutteita lasten elämään. Äidit pelkäävät, ettei perhe ja perheen ympärillä oleva sosiaalinen tukiverkosto pysty tarjoamaan pojalle riittävästi sellaisia elämäneväitä, jotka ovat tärkeitä yhteiskunnassa selviytymisen kannalta. Mieskaverisuhteen toivotaan kartuttavan lapsen elämäneväitä: vahvistavan pojan sosiaalista alkupääomaa ja kulttuurista pääomaa. Vahvoihin elämäneväisiin liittyy lapsen emotionaalinen kokemus turvallisuudesta, osallisuudesta ja kuulumisesta. Lapselle muodostuu myönteinen käsitys itsestä ja omasta elämästä. Hän saa käyttöönsä resursseja, jotka ovat tärkeitä elämänhallinnan tunteen saavuttamiseksi. fin pojat - syrjäytyminen - yksinäisyys hyvinvointi - sosiaaliset suhteet - sosiaaliset verkostot miehet - pojat - ystävyys yksinhuoltajat - perheet - yksinhuoltajaperheet lapset - äidit Social Work Sosiaalityö Socialt arbete Mieskaveruudella syrjäytymistä vastaan : Pojan mieskaverisuhde äitien kirjoituksissa Master’s thesis Pro gradu -tutkielma Pro gradu -avhandling Text masterThesis abstractOnly open.access