2026-09-21T14:05:30Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/132322023-10-11T22:53:41Zcom_10138_24924com_10138_17738col_10138_9212

Kapanen, Kirsi University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalipsykologian laitos Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Socialpsykologiska institutionen 2009-09-08T10:07:43Z 2009-09-08T10:07:43Z 2001-04-01 http://hdl.handle.net/10138/13232 706 Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia terveyskeskushenkilöstön sisäisiä malleja verenpainetaudin ja diabeteksen hoidosta. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat sisäisten mallien teoria, aikaisemmat terveyskeskustyöhön liittyvät tutkimukset sekä hoitosuositukset verenpainetaudin ja diabeteksen hoidon käsitteellisenä mallina. Terveyskeskushenkilöstöllä oletettiin olevan sisäisiä malleja, joiden pohjalta he tekevät työtään. Opinnäytetyössä oltiin kiinnostuneita, mikä on verenpainetaudin ja diabeteksen hoidon lääketieteellisen hallinnan taso terveyskeskuksissa. Tätä selvitettiin vertaamalla työntekijöiden sisäisiä malleja kyseisten sairauksien hoitosuosituksiin. Lisäksi oltiin kiinnostuneita, millainen hoitosuhde hoitavan henkilön ja potilaan välillä ilmenee työntekijöiden sisäisissä malleissa. Tarkastelunäkökulmana oli, ilmaisiko hoitava henkilö olevansa kiinnostunut myös potilaalta itseltään peräisin olevasta tiedosta. Lopuksi tarkasteltiin hoidon lääketieteellisen hallinnan tason ja hoitosuhteen luonteen välisiä yhteyksiä. Opinnäytetyössä käytettiin Stakesin Laadukas terveyskeskus -projektin yhteydessä vuonna 1998 kerättyä aineistoa. Projektissa oli verenpainetaudin ja diabeteksen hoitoa selvitetty kirjallisilla tehtävillä, joissa oli esitetty kuviteltu vastaanottotilanne. Työntekijöitä oli pyydetty kertomaan, miten he toimisivat kyseisissä tilanteissa. Tämän opinnäytetyön aineiston muodosti kuuden eri terveyskeskuksen lääkäreiden, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaukset kirjallisiin tehtäviin (n=131). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä ja yhteyksiä tarkasteltiin logistisen regressioanalyysin avulla. Opinnäytetyön tulosten mukaan verenpainetaudin hoito hallittiin kohtuullisesti ja diabeteksen hoito heikosti. Erityisesti lääkehoidon hallinnassa esiintyi puutteita. Sen sijaan lääkkeetön hoito hallittiin kummankin sairauden kohdalla hyvin. Verenpainetaudin hoito oli jakaantunut eri ammattiryhmien osaamisalueiden mukaisesti selvemmin kuin diabeteksen hoito. Hoitosuhteen luonnetta kuvaavia malleja muodostui kolme. Ne nimettiin asiantuntijamalliksi, neuvottelevaksi malliksi ja asiakaskeskeiseksi malliksi. Asiantuntijamallin mukainen toiminta oli tyypillistä diabeteksen hoidossa kaikille ammattiryhmille. Tällöin toiminta ohjautui pelkästään hoitavan henkilön tiedon varassa. Neuvotteleva malli oli tyypillistä verenpainetaudin hoidossa etenkin hoitajille. Tällöin hoito eteni sekä hoitavan henkilön että potilaan tiedon varassa. Asiakaskeskeistä mallia esiintyi hyvin harvoilla työntekijöllä. Asiakaskeskeisessä mallissa toiminta ohjautui pelkästään potilaan tiedon varassa. Neuvottelevaa mallia edustavilla työntekijöillä diabeteksen hoidon lääketieteellinen hallinta oli tilastollisesti merkitsevästi korkeammalla tasolla kuin asiantuntijamallia edustavilla työntekijöillä. Työntekijöiden vastauksista ilmeni myös, että sekä verenpainetauti että diabetes mielletään sairauksiksi, joissa potilaiden itsehoidolla on keskeinen merkitys. Useimmissa vastauksissa työntekijät eivät ottaneet huomioon hoitosuhteen merkitystä hoidon onnistumisen kannalta. Keskeisiä lähteitä olivat Engeström (1999), Launis (1994), Mikkonen ja Keskinen (1980) sekä Cantor ja Kihlström (1987). fin sisäiset mallit terveyskeskustyö hoitosuositukset verenpainetauti diabetes Terveyskeskushenkilöstön sisäiset mallit verenpainetaudin ja diabeteksen hoidossa Master’s thesis Pro gradu -tutkielma Pro gradu -avhandling Text masterThesis abstractOnly open.access