<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><?xml-stylesheet type="text/xsl" href="static/style.xsl"?><OAI-PMH xmlns="http://www.openarchives.org/OAI/2.0/" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://www.openarchives.org/OAI/2.0/ http://www.openarchives.org/OAI/2.0/OAI-PMH.xsd"><responseDate>2026-09-22T16:17:11Z</responseDate><request verb="GetRecord" identifier="oai:helda.helsinki.fi:10138/16259" metadataPrefix="dim">https://helda.helsinki.fi/server/oai/request</request><GetRecord><record><header><identifier>oai:helda.helsinki.fi:10138/16259</identifier><datestamp>2022-06-23T10:26:49Z</datestamp><setSpec>com_10138_24924</setSpec><setSpec>com_10138_17738</setSpec><setSpec>col_10138_9212</setSpec></header><metadata><dim:dim xmlns:dim="http://www.dspace.org/xmlns/dspace/dim" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xmlns:doc="http://www.lyncode.com/xoai" xsi:schemaLocation="http://www.dspace.org/xmlns/dspace/dim http://www.dspace.org/schema/dim.xsd">
   <dim:field mdschema="dc" element="contributor" qualifier="author">Mäkelä, Eliisa</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="contributor" qualifier="organization" lang="en">University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Institute of Development Studies</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="contributor" qualifier="organization" lang="fi">Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Kehitysmaatutkimuksen laitos</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="contributor" qualifier="organization" lang="sv">Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för U-landsforskning</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="date" qualifier="accessioned">2010-05-04T13:22:44Z</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="date" qualifier="available">2010-05-04T13:22:44Z</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="date" qualifier="issued">2009-05-11</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="identifier" qualifier="other" lang="en">valttiivi:2009-190</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="identifier" qualifier="uri">http://hdl.handle.net/10138/16259</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="identifier" qualifier="laitoskoodi">715</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="description" lang="en">Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka).  Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="description" lang="fi">Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka).  Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="description" lang="sv">Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="description" qualifier="abstract" lang="en">Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ulkomaanvelan vaikutus taloudelliseen             kasvuun. Tarkastelu sisältää laajan katsauksen aiempaan tutkimukseen aiheesta sekä             monipuolisen empiirisen regressioanalyysin. Regressioanalyysin pääasiallinen menetelmä             on Barro-tyyppinen regressiomalli, lineaarinen monimuuttujaregressiomalli, lisäksi             analyysin välineenä toimii regressiopuu. Tutkielmassa käytetty teoria pohjautuu uuteen             kasvuteoriaan, ehdolliseen konvergenssiin, empiirisiin tutkimuksiin kasvusta sekä             teorioihin ulkomaanvelan vaikutuksista kasvuun ja empiirisiin tutkimuksiin velan             vaikutuksista. Tutkielmassa käydään läpi lyhyesti myös muita lähestymistapoja kasvuun ja             verrataan niitä uuteen kasvuteoriaan. Myös uuden kasvuteorian kritiikkiä käydään läpi             niin aiempaan tutkimukseen kuin käsillä olevaan analyysiin liittyen. Empiirisen             tutkimuksen data-aineisto on suureksi osaksi Maailmanpankin sähköisistä aineistoista,             lisäksi lähteinä toimivat useiden erilaisten tutkimusten data-aineistot. Riippuvana             muuttujana regressioanalyysissä on BKT per capita kasvu; kokonaisulkomaanvelan ja             ulkomaanvelanhoitokulujen lisäksi selittäjinä muuttujina on erilaisia makrotaloudellisia             muuttujia, kuten inflaatio, avoimuus, sijoitukset sekä useita muita kontrollimuuttujia             kuten väestönkasvu, kehitysapu ja koulutus. Kysymyksessä on ns. cross-country -tutkimus,             jossa tutkitaan maiden välisiä kasvueroja sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Lineaarisen             regression tulosten mukaan ulkomaanvelka vaikuttaa pääasiallisesti negatiivisesti             kasvuun. Suurin osa viimeaikaisesta tutkimuksesta on identifioinut ulkomaanvelan ja             taloudellisen kasvun suhteen epälineaariseksi, joten lineaarinen tulokseni poikkeaa             näistä. Analyysissäni on toisaalta myös useita viitteitä siihen, että velan vaikutus             voisi olla myös epälineaarinen. Lineaarisen regression ja regressiopuun analyysit             tuottavat osaltaan samoja tuloksia, mutta painottavat myös eri tekijöiden vaikutusta             taloudelliseen kasvuun. Lineaarisen regressiomallin keskeisin kritiikki liittyy sen             rajoittuneisuuteen kuvata kaikkia maailman maita samassa mallissa. Tutkielmassa             perehdytään aiemman tutkimuksen kautta myös vaihtoehtoiseen, enemmän maiden             heterogeenisyyttä sallivaan malliin, jossa muodostetaan ryhmiä, jotka seuraavat omaa             kasvupolkuaan. Regressiopuumenetelmää käytetään usein tällaisten eri kasvu- tai             kehitysryhmien identifioimiseen. Tutkimuksessa tehdyt regressiopuut ja niiden             muodostamia ryhmiä verrataan myös tästä näkökulmasta, ja ne antavat viitettä siihen,             että kasvututkimuksessa olisi hyödyllistä jakaa aineistoa useiden erilaisten tekijöiden             avulla, ja, että ryhmäkonvergenssi voisi olla toimiva menetelmä tutkittaessa maiden             välisiä kasvueroja ja niihin vaikuttavia tekijöitä.</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="language" qualifier="iso">fin</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="title" lang="fi">Ulkomaanvelan vaikutus taloudelliseen kasvuun</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="type" qualifier="ontasot" lang="en">Master’s thesis</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="type" qualifier="ontasot" lang="fi">Pro gradu -tutkielma</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="type" qualifier="ontasot" lang="sv">Pro gradu -avhandling</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="type" qualifier="dcmitype">Text</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="type" qualifier="publication">masterThesis</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="subject" qualifier="discipline" lang="en">Development Studies</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="subject" qualifier="discipline" lang="fi">Kehitysmaatutkimus</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="subject" qualifier="discipline" lang="sv">U-landsforskning</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="format" qualifier="content">abstractOnly</dim:field>
   <dim:field mdschema="others" element="access-status">open.access</dim:field>
</dim:dim></metadata></record></GetRecord></OAI-PMH>