2026-09-22T09:01:11Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/162742022-06-23T10:23:17Zcom_10138_24924com_10138_17738col_10138_9212

Härkönen, Miia University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen 2010-05-04T13:23:02Z 2010-05-04T13:23:02Z 2009-04-03 valttiivi:2009-70 http://hdl.handle.net/10138/16274 705 Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimus sijoittuu lastensuojelun sijaishuollon laitoksista nuorisokotiympäristöön. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista tukea tai apua nuorisokodissa asuvat nuoret kokevat saavansa nuorisokodin työntekijöiltä ja muilta asukkailta. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se painottaa nuorisokotiin sijoitetun nuoren omaa näkökulmaa. Tutkimuksen metodologinen viitekehys perustuu konstruktionismiin, jonka taustalla on ajatus todellisuuden rakentumisesta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tutkimusaineisto koostuu 11 nuorisokodissa asuvan nuoren teemahaastattelusta. Haastateltavista kuusi on poikia ja viisi on tyttöjä. Analyysimenetelminä tutkimuksessa on käytetty temaattista sisällönanalyysia sekä diskurssianalyysia. Näiden menetelmien avulla tarkastellaan, millaisia tuen muotoja ja merkityksiä nuorten puheesta on nostettavissa esiin liittyen nuorisokodin työntekijöihin sekä muihin asukkaisiin. Lisäksi tutkimus kiinnittää huomiota asioihin, joita haastatteluaineiston perusteella voidaan pitää nuorisokodissa asuvan nuoren tuen saamisen esteinä. Tutkimus nivoutuu erityisesti sosiaalityön vuorovaikutustutkimuksen, auttamistyön, nuorisotutkimuksen sekä institutionaalisen laitostutkimuksen kenttiin. Teoriaosuudessa luodaan taustaa tutkimuksen lähtökohdille tutkimuskirjallisuuden avulla. Siinä käsitellään ensin lapsilähtöisyyden periaatetta sijaishuollossa sekä sijoitettujen lasten ja nuorten näkökulmaa aiemmissa tutkimuksissa. Tämän jälkeen tarkastellaan tuki-käsitteen monitulkintaisuutta sekä tuen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Varsinaisen teoriaosuuden lisäksi aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta käytetään haastatteluaineiston analyysin yhteydessä. Haastatteluaineistosta esiin nostettujen tuen muotojen ja merkitysten yhteydessä tarkastellaan sitä, miten aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa käsitellään näitä tuen muotoja, kuten luottamusta, ymmärtämistä ja keskustelua. Tutkimuksen nuoret kertoivat hyvin monenlaisesta työntekijöiltä saadusta tuesta. Emotionaaliset tuen muodot, kuten välittäminen, ymmärtäminen ja luottamus, korostuivat nuorten kertomuksissa. Omaohjaajat näyttäytyivät nuorisokodin työntekijöistä merkittävimpinä tuen antajina. Myös joitakin esteitä työntekijöiltä saadulle tuelle nousi nuorten kertomuksista esiin, mutta ne olivat pääasiassa nuorten yksittäisiä kokemuksia erilaisista asioista eikä mitään yleiseksi luokiteltavaa estettä löytynyt. Vertaistuki muilta nuorisokodissa asuvilta nuorilta osoittautui vähäiseksi. Vain muutamat nuoret kertoivat muista asukkaista olevan erityistä tukea. Nämä nuoret muodostivat joitakin ystävyyssuhteita muiden asukkaiden kanssa ja keskustelivat omista henkilökohtaisista asioista heidän kanssaan. Enemmistö nuorista ei kuitenkaan kokenut muista asukkaista olevan heille juuri tukea tai apua. Sen sijaan vertaistuen saamiselle määriteltiin useita esteitä, kuten luottamuksen puute, nuorten erilaisuus ja erilaiset aiemmat kokemukset. Useimmiten nuoret kertoivat keskustelevansa omista henkilökohtaisista asioistaan mieluummin nuorisokodin työntekijän kuin toisen asukkaan kanssa. Monet nuoret saattoivat keskustella omista asioistaan työntekijän kanssa mieluummin kuin esimerkiksi omien kavereiden tai vanhempien kanssa. Nuorisokodin työntekijät näyttäytyivät siis tärkeinä tukihenkilöinä nuoren koko sosiaalisessa verkostossa. fin Tuen monet kasvot nuorisokodissa asuvien nuorten kertomuksissa Master’s thesis Pro gradu -tutkielma Pro gradu -avhandling Text masterThesis abstractOnly open.access