2026-09-24T20:05:48Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/163802022-06-23T10:00:48Zcom_10138_24924com_10138_17738col_10138_9212

Nenonen, Kristian University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära 2010-05-04T13:25:00Z 2010-05-04T13:25:00Z 2009-05-08 valttiivi:2009-126 http://hdl.handle.net/10138/16380 711 Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa vertaillaan kahden luonnonvaroiltaan rikkaan Afrikan valtion - Botswanan ja Sierra Leonen - erilaista kehitystä itsenäisyyden aikana. Tutkimuskohteet on valittu sen takia, että ne olivat lähtökohdiltaan hyvin samanlaisia, mutta niistä kehittyi ääripäitä. Vertailun avulla yritetään ymmärtää niitä prosesseja, jotka tekivät Sierra Leonesta äärimmäisen heikon valtion, joka ajautui sisäiseen konfliktiin. Tutkimus pyrkii osallistumaan myös 1990-luvun alun jälkeen kansainvälisen politiikan tutkimuksessa alkaneeseen keskusteluun sisäisten konfliktien alkamisen syistä. Erilaisen kehityksen ymmärtämiseksi tarkasteltava ajanjakso on varsin pitkä ulottuen 1960-luvun alusta aina nykypäivään asti. Valtion ajatellaan olevan tärkein kehityksen alullepanija ja sen kohde Afrikassa, joten tarkastelussa kiinnitetään paljon huomiota valtion instituutioiden kehitykseen. Aikaisemmassa tutkimuksessa on esitetty, että 1990-luvun jälkeen alkaneet sisäiset konfliktit olisivat "uusia", koska niitä käydään eri syistä kuin kylmän sodan aikakaudella, jolloin konfliktien luonne oli ennen muuta ideologinen. Uusissa konflikteissa etnisyydestä on tullut vahvasti osapuolia (osin keinotekoisesti) jakava tekijä. Luonnonvarojen myynnistä saaduista tuloista on tullut monen kapinallisryhmän päätulonlähde. On myös esitetty, että luonnonvaroista saadut tulot ovat kapinallisten päämotiivi aloittaa sisäinen konflikti. Tässä tutkielmassa lähtöoletus on se, että eri toimijoiden motiivien tutkiminen on hyvin hankalaa ja ahneus-näkökulman edustama tilastollinen yleistäminen ei pysty ottamaan huomioon kunkin yksittäisen tapauksen erityispiirteitä. Tämän takia konflikteja on aina tutkittava yksittäistapauksina. Tutkielman tutkimusote on laadullinen ja induktiivinen. Metodina toimii vertaileva tapaustutkimus. Lähtöoletuksena kuitenkin on, että ääripäiden vertailu tuo esiin uutta tietoa ilmiöstä. Tapauksista on saatavissa kohtalaisen hyvin sekundaariaineistoa - aikaisemman tutkimuksen lisäksi - erilaisista kansainvälisistä lähteistä, jonka analysoinnissa käytetään apuna Richard Jacksonin heikon valtion viitekehystä. Viitekehys kiinnittää huomion valtion legitimiteettiin ja koheesioon, kansalliseen yhtenäisyyteen, poliittisten päätösten toimeenpanoon ja haavoittuvuuteen ulkoisia uhkia vastaan. Toimeenpanoa tutkitaan Snyderin ja Bhavnanin timantteja tuottavien maiden resurssien keräämiseen keskittyvän mallin avulla. Tapauksia tutkitaan ensin heikon valtion viitekehyksen ja resurssien keräämiseen keskittyvän mallin avulla yksittäinen, jonka jälkeen analyysissa esiin nousevia tekijöitä vertaillaan keskenään. Keskeisin tutkimustulos on se, ettei minkään yksittäisen tekijän voida yksinään vaikuttaneen siihen, että Sierra Leonesta kehittyi äärimmäisen köyhä -, epävakaa - ja heikko valtio, vaan syy tähän oli monen negatiivisen muuttujan summa. Sisäisen konfliktin perusteet luotiin vuosikymmenien klienttijärjestelmään perustuvalla -, tehottomalla -, korruptoituneella -, opportunistisella - ja omaa etnistä ryhmää suosivalla politiikalla. Samalla todetaan, että vähän kehittyneet maat ovat kaikki hyvin haavoittuvia ulkoisia uhkia vastaan ennen muuta taloudellisesti, johtuen niiden kehittymättömästä talousrakenteesta. Sierra Leonen kohdalla erityisesti syyt sisäisen konfliktin alkamiseen olivat sisäisiä. fin Timantit - kehitystä ja kurjuutta : vertaileva tapaustutkimus Botswanan ja Sierra Leonen erilaisesta kehityksestä ja luonnonvarojen osuudesta sisäisen konfliktin syttymiseen Master’s thesis Pro gradu -tutkielma Pro gradu -avhandling Text masterThesis abstractOnly open.access