2026-09-23T00:59:50Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/1911182026-07-27T14:35:13Zcom_10138_18086com_10138_17738col_10138_18091

Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen Lehtinen, Essi Hiidenmaa, Pirjo 2017 URN:NBN:fi:hulib-201706054643 http://hdl.handle.net/10138/191118 Tutkielmassa tarkastellaan, miten kansalaiset ja kuntien edustajat virkakielestä puhuvat, millaisia ongelmia siihen liittävät ja millaisia ratkaisuja ongelmiin esittävät. Aiheen virittäjänä on toiminut virkakielestä käytävä negatiivissävyinen keskustelu, jossa kielikäsitys tuntuu pysyvän jatkuvasti samana, vaikka kieli muuttuu. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu kieltä koskevia asenteita ja kieli-ideologioita käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen sekä virkakielentutkimukseen. Kieli on käyttäjälleen tunteita herättävä asia, osa identiteettiä. Kieli on sekä luonnollisten että ihmisten tekemien normien säätelemää, mutta kielenkäyttäjä muistaa usein vain koulussa opitut oikeakielisyysnormit ja pohjaa kielikäsityksensä niiden noudattamiseen. Kieli-ideologioita kuvataan tutkielmassa kahdella tapaa: poliittisiin ideologioihin pohjautuvana jaotteluna sekä perusmetaforina. Tutkielmassa käydään lisäksi läpi suomalaisen virkakielen ohjailun historiaa, virkakielentutkimuksen nykykäsityksiä sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Hyvän virkakielen toimintaohjelmaa. Tutkielman aineistona ovat vastaukset kahteen kyselyyn, jotka Kotimaisten kielten keskus teki Hyvän virkakielen toimintaohjelmaa valmistellessaan. Kyselyistä toinen oli avoin kaikille kansalaisille, toinen lähetettiin kuntien edustajille. Analyysissä keskitytään erityisesti avoimiin kysymyksiin annettuihin vastauksiin ja analysoidaan niitä laadullisesti. Tutkielmassa tarkastellaan, mitä tekstilajeja vastaajat virkakieleen lukevat, mitä kielen tasoa he kommentoivat, millaisia parannusehdotuksia he virkakieleen esittävät ja kenelle he vastuun virkakielestä sälyttävät. Kielen tasojen tarkastelu perustuu systeemis-funktionaalisen kielitieteen kolmeen kielen metafunktioon. Aineiston perusteella vastaajat määrittelevät viranomaisen, viranomaisten viestinnän, hyvän kielen ja vastaanottajan aseman kukin tavallaan. Kansalaisvastaajien ja kuntien edustajien käsitykset virkakieleen kuuluvista tekstilajeista ovat varsin erilaiset: kunnille keskeisiä esityslistoja ja pöytäkirjoja ei mainita kansalaisten vastauksissa juuri lainkaan. Virkakielen ongelmiksi molemmat vastaajaryhmät nostavat kapulakielisyyden ja selkeyden puutteen, mutta nämä käsitteet jäävät vastauksissa varsin abstrakteiksi. Vastaajat lukevat viranomaisten viestintää emotionaalisesti, mielensä pahoittaen, ja virheitä etsien. Vastaajien kielikäsityksessä kieli on oikein tai väärin, kieli on muistettavia ja opeteltavia yksityiskohtia. Ideologioista vastauksissa edustuvat eniten egalitarismi, jonka mukaan kaikkien tulisi ymmärtää viranomaisten viestintää, ja populismi, johon kuuluvat perustelemattomat nyrkkisäännöt ja oman käsityksen yleistäminen normiksi. Ratkaisuksi vastaajat tarjoavat mm. selkokielen käyttöä, mutta myös vastaanottajan parempaa huomioimista. Vastuu virkakielestä on vastaajien mukaan viranomaisella, joskin jokunen vastaaja peräänkuuluttaa myös lukijan vastuuta. fin Helsingfors universitet University of Helsinki Helsingin yliopisto virkakieli kielikäsitykset kieli-ideologiat kielenohjailu viranomaisviestintä Finnish Language Suomen kieli Finska språket Mistä puhumme, kun puhumme virkakielestä? : Kansalaisten ja kuntien käsityksiä viranomaisten kielenkäytöstä pro gradu-avhandlingar pro gradu -tutkielmat master's thesis restrictedAccess URN:NBN:fi:hulib-201706054643 restricted