2026-09-22T20:30:13Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/1912842026-07-23T12:41:31Zcom_10138_18086com_10138_17738col_10138_2271

Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta University of Helsinki, Faculty of Medicine Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten Tarkkila, Heikki Reijula, Kari 2017 URN:NBN:fi:hulib-201706074718 http://hdl.handle.net/10138/191284 Työterveyshuollossa digitalisaatio on luonut uusia viestintäkanavia lääkärin ja potilaan väliseen kommunikaatioon mutta myös ammattilaisten väliseen konsultointiin. Hyvin toimiva konsultaatioyhteys työterveysaseman ja erikoislääkärin välillä mahdollistaa yhä useamman potilaan hoitamisen työterveysasemalla ilman erikoislääkärikäyntejä. Viime vuosina konsultaatioiden tekemiseen on alettu käyttää perinteisen puhelimen ja paperikonsultaation rinnalla moderneja etälääketieteen työkaluja kuten videopuheluita ja pikaviestejä. Digitalisaatio on edennyt työterveyshuollossa nopeasti verrattuna muuhun perusterveydenhuoltoon, mutta tutkimusta aiheesta on tehty vielä vähän. Lukuisat yksityiset työterveyspalvelutuottajat tarjoavat potilailleen viestipalveluja ja etävastaanottoja. Työterveyspotilaat ovat otollinen käyttäjäkunta etäpalveluille, sillä he ovat esimerkiksi eläkeikäiseen väestöön verrattuna tottuneita käyttämään digitaalisia laitteita ja käyttöliittymiä. Työterveyshuollossa yhtenä konsultaation osapuolena on tarvittaessa myös työnantaja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen pohjalta, miten modernit digitaaliset etälääketiedetyökalut soveltuvat työterveysaseman sisäiseen ja erikoissairaanhoidon väliseen konsultaatiotoimintaan. Tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat digitaalisen konsultaation kustannuksiin ja miten kustannusrakenne vertautuu perinteiseen vastaanottotoimintaan. Potilaan ja ammattilaisen välisessä etäviestinnässä säästöjä syntyy työnantajan näkökulmasta vähentyneistä työterveyshuollon vastaanottokäynneistä ja säästyneestä työajasta. Erikoislääkärin etäkonsultaatioilla voi syntyä säästöä työnantajalle, jos työterveyssopimukseen kuuluvat erikoislääkärin vastaanottokäynnit. Julkisen erikoissairaanhoidon lähetteiden vähentymisestä hyötyy yhteiskunta sekä työnantaja säästyneestä työajasta. Toisaalta työterveysaseman palvelutuottaja hyötyy taloudellisesti, jos se saa suoriteperusteisen korvauksen hoitaessaan potilaan itse erikoissairaanhoidon lähetteen sijaan. fin Helsingfors universitet University of Helsinki Helsingin yliopisto Työterveyshuollon digitaaliset etäkonsultaatiot työterveysaseman ja työnantajan näkökulmasta pro gradu-avhandlingar pro gradu -tutkielmat master's thesis Occupational Health Care Työterveyshuolto Företagshälsovård restrictedAccess URN:NBN:fi:hulib-201706074718 restricted