2026-09-21T21:52:35Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/2338172026-07-27T16:41:44Zcom_10138_18086com_10138_17738col_10138_18098

Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper Lehtimäki, Aku-Ville Vehkalahti, Kimmo Härkänen, Tommi 2018 URN:NBN:fi:hulib-201803281544 http://hdl.handle.net/10138/233817 Diskreetillä valinnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa valitsijan pitää valita jokin vaihtoehto äärellisestä vaihtoehtojen joukossa. Yksilön käyttäytymisen taustalla ajatellaan yleisesti olevan taloustieteellinen, individualistinen suuntaus, jonka myötä valitsija pyrkii maksimoimaan hyötynsä. Tämän lisäksi valitsijan ajatellaan olevan rationaalinen eli toimivan tiettyjen aksiomien mukaisesti. Paradigmasta riippuen valitsijan preferenssit voivat olla satunnaiset tai deterministiset ja valitsija voi valita myös vahingossa väärin, jolloin preferenssi tai sen estimaattori on satunnaismuuttuja. Aineisto, joka kuvaa diskreettiä valintaa, kerätään siten, että valitsijalla tai valitsijoille arvotaan joukko vaihtoehtoja, jotka koostuvat eri attribuuttien tasoista. Attribuutti on ominaisuus, esimerkiksi väri, ja sen tasoja ovat esimerkiksi punainen, vihreä ja sininen. Näin yhdellä vaihtoehdolla ei voi olla saman attribuutin kahta tasoa. Toisaalta attribuuttien määrää ei ole rajoitettu. Näiden varsinaisten vaihtoehtojen lisäksi valitsijalle on tapana esittää ei mikään -vaihtoehto, jonka valitsemalla hän pääsee pois valintatilanteesta, eikä hän esimerkiksi joudu pakotettuna valitsemaan satunnaisesti jotakin vaihtoehdoista. Jokaisesta valintatilanteesta kirjataan ylös valittavina olleet vaihtoehdot sekä tieto siitä, mikä vaihtoehto valittiin. Perinteisesti edellä kuvattua tilannetta on estimoitu ehdollisella logit-mallilla. Se on yleistetty lineaarinen malli, eikä sen avulla eri vaihtoehtojen valintatodennäköisyyksille ole mahdollista saada analyyttisia ratkaisuja. Tämän lisäksi ei mikään -vaihtoehto tuottaa sille vaikeuksia, sillä se on oikeastaan multinomiaalisen logit-mallin luokka, ja esittämällä sen attribuuttien tasot neutraaleina tasoina lopputulemana on lineaarisen riippuvuuden ongelma. Asian ratkaisemiseksi jonkinlainen simulointi on välttämätön. Tässä pro gradu -tutkielmassa ehdollisen logit-mallin rinnalle tuodaan naiivi Bayes-luokittelija, jonka avulla on mahdollista laskea analyyttiset ratkaisut valintatodennäköisyyksille sekä ottaa mukaan ei mikään -vaihtoehto yhtenä luokkana. Kahden aineiston avulla osoitetaan, että molemmat menetelmät ennustavat yhtä hyvin, joten tämän perusteella naiivia Bayesluokittelijaa voi käyttää siinä missä ehdollista logit-malliakin sekä lisäksi aina silloin, kun numeerinen approksimoinnin käyttäminen ei tule kysymykseen. Tämän lisäksi todetaan, että vastaajien, jotka valitsivat ei mikään -vaihtoehdon joka kohdassa, ja täten ovat mahdollisesti vähemmän kiinnostuneita tarjotuista vaihtoehdoista, poistaminen ei tee kummastakaan mallista toista parempaa, vaikkakin osumatarkkuus molempien mallien tapauksessa parani. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet diskreetti valinta ehdollinen logit-malli naiivi Bayes-luokittelija Tilastotiede Statistics Statistik Ehdollinen logit-malli ja naiivi Bayes-luokittelija : Kaksi eri tapaa diskreetin valinnan päättelyyn pro gradu -tutkielmat master's thesis pro gradu-avhandlingar URN:NBN:fi:hulib-201803281544 open.access