2026-09-22T12:09:09Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/2356812026-07-27T14:35:17Zcom_10138_18086com_10138_17738col_10138_18091

Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk Lahtisalo, Emmi Nevalainen, Terttu 2018 URN:NBN:fi:hulib-201805221989 http://hdl.handle.net/10138/235681 Tutkielmani päätavoite on tutkia välttelevien vastausten käyttöä parlamentaarisessa kontekstissa. Tutkimukseni kohdehenkilö on Iso-Britannian entinen pääministeri David Cameron ja materiaali sijoittuu ajallisesti keväälle ja kesälle 2016. Tutkimusmateriaalini on kerätty Hansard-korpuksesta ja koostuu 112 pääministerin kyselytuntien kysymys–vastaus -parista, jotka käsittelevät aiheeltaan Iso-Britannian EU-jäsenyyttä ja sitä koskevaa vuoden 2016 kansanäänestystä. Tavoite on tutkia, kuinka paljon välttelyä Cameronin vastauksissa esiintyi. Oletukseni on, että Cameronin välttelevät vastaukset lisääntyvät kansanäänestyksen ajankohtaa lähestyttäessä. Työni tutkimustausta koostuu välttelyn ja kohteliaisuuden teorioista, jotka keskittyvät erityisesti poliittiseen ja parlamentaariseen kontekstiin. Käyttämäni viitekehyksen on kehittänyt Parameswary Rasiah (2009) ja metodi on kehitetty nimenomaan välttelevien vastausten analysoimiseen parlamentaarisessa kontekstissa. Tutkimukseni ohessa testataan ja arvioin Rasiahin metodin soveltuvuutta valitsemani aineiston analysointiin. Tutkielmassani esittelen Rasiahin metodin eri vaiheet ja sovellan niitä omaan aineistooni. Tutkin materiaalia sekä kokonaisuutena että aikajanojen kautta saadakseni paremman kuvan siitä, miten kysymys- ja vastaustyyppien määrät kehittyivät ajanjakson aikana. Rasiahin metodi soveltuu hyvin aineistoni tutkimiseen, mutta menetelmä vaatii muutamia lisäyksiä, jotta kysytyistä kysymyksistä saadaan parempi kuva. Kysymysten tarkempi tarkastelu auttaa hahmottamaan syitä vastausten laadun taustalla. Koen tämän tärkeäksi osaksi välttelevien vastausten tutkimusta, sillä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kysymysten laatu vaikuttaa vastausten laatuun. Tulokset osoittavat, että 44,6 % aineiston vastauksista ovat vältteleviä. Suurin osa Cameronin välttelystä on vahvuudeltaan lievää tai keskitasoista, vahvasti vältteleviä vastauksia löytyy aineistosta vain yksi. Cameron jättää kokonaan reagoimatta 11 kysymykseen. Cameronin käyttämän välttelyn määrä ei kasva ajan kuluessa, toisin kuin oletin. Aiemmat välttelevien vastausten tutkimukset ovat osoittaneet, että jos kysymykseen sisältyy kasvoja uhkaava puheakti (face-threatening act), on todennäköistä, että vastaus on välttelevä. Tutkimukseni tulokset tukevat tätä väitettä. Välttelevien vastausten analysoinnin merkitys pääministerin kyselytunnin kontekstissa kiteytyy kyselytunnin tarkoitukseen ja merkityksellisyyteen. Yksi kyselytunnin tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa, että hallitus kantaa vastuun toimistaan. Jos hallituksen päämies ei kuitenkaan vastaa hänelle osoitettuihin kysymyksiin, se heikentää pääministerin kyselytuntien merkityksellisyyttä. eng Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet välttely välttelevät vastaukset poliittinen diskurssi parlamentaarinen diskurssi kasvoja uhkaavat puheaktit kohteliaisuusteoria pääministerin kyselytunti EU Brexit Cameron, David englantilainen filologia English Philology Engelsk filologi Evading Brexit : David Cameron’s use of evasion in parliamentary context pro gradu -tutkielmat master's thesis pro gradu-avhandlingar URN:NBN:fi:hulib-201805221989 open.access