<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><?xml-stylesheet type="text/xsl" href="static/style.xsl"?><OAI-PMH xmlns="http://www.openarchives.org/OAI/2.0/" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://www.openarchives.org/OAI/2.0/ http://www.openarchives.org/OAI/2.0/OAI-PMH.xsd"><responseDate>2026-09-23T06:17:37Z</responseDate><request verb="GetRecord" identifier="oai:helda.helsinki.fi:10138/322527" metadataPrefix="dim">https://helda.helsinki.fi/server/oai/request</request><GetRecord><record><header><identifier>oai:helda.helsinki.fi:10138/322527</identifier><datestamp>2026-07-23T15:15:56Z</datestamp><setSpec>com_10138_18086</setSpec><setSpec>com_10138_17738</setSpec><setSpec>col_10138_18093</setSpec></header><metadata><dim:dim xmlns:dim="http://www.dspace.org/xmlns/dspace/dim" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xmlns:doc="http://www.lyncode.com/xoai" xsi:schemaLocation="http://www.dspace.org/xmlns/dspace/dim http://www.dspace.org/schema/dim.xsd">
   <dim:field mdschema="dc" element="contributor" lang="fi">Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="contributor" lang="en">University of Helsinki, Faculty of Science</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="contributor" lang="sv">Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="contributor" qualifier="author">Setälä, Kristian</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="date" qualifier="issued">2020</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="identifier" qualifier="uri">URN:NBN:fi:hulib-202012094768</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="identifier" qualifier="uri">http://hdl.handle.net/10138/322527</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="description" qualifier="abstract" lang="fi">Tutkimme kontinuumihypoteesin negaatiota lokaalin joukko-opin näkökulmasta. Näytämme, että&#xd;
kontinuumihypoteesia ei voi päätellä lokaalin joukko-opin intuitionistisessa eikä klassisessa versiossa.&#xd;
Ensimmäisen tuloksen saamme helpohkosti sopivan esilyhdetopoksen avulla ja jälkimmäistä varten&#xd;
kehittelemme myös hieman lyhdeteoriaa.&#xd;
&#xd;
Aloitamme lyhyellä esitietopaketilla, jonka jälkeen määrittelemme topokset. Määrittelemme aliobjektin&#xd;
käsitteen ja konstruoimme topoksessa aliobjektien alkukuvat, äärelliset leikkaukset ja tulot.&#xd;
Lisäksi konstruoimme implikaatit sekä projektion indusoimalle alkukuvakuvauksille adjungaatin,&#xd;
joka vastaa kaikkikvantifiointia.&#xd;
&#xd;
Seuraavaksi määrittelemme topoksen sisäisen kielen, joka on eräänlainen joukko-oppi. Näytämme,&#xd;
miten kieli voidaan tulkita topoksessa ja johdamme sille eheät päättelysäännöt. Sisäistä kieltä&#xd;
käyttäen konstruoimme aliobjekteille kuvat ja äärelliset yhdisteet. Tyhjän yhdisteen ja implikaatin&#xd;
avulla saamme myös pseudokomplementit, joiden avulla voimme määritellä Boolen topokset.&#xd;
Osoitamme, että topos on Boolen topos, jos ja vain jos sen sisäisen kielen logiikka on klassinen.&#xd;
&#xd;
Sisäisen kielen avulla konstruoimme vielä menetelmiä, joiden avulla voimme siirtyä topoksen morfismista&#xd;
sisäisen kielen funktioon ja toisin päin. Osoitamme, että monomorfismista tulee sisäiseen&#xd;
kieleen injektio ja että sisäisestä surjektiosta saadaan ns. parametrisoituja epimorfismeja. Tämän&#xd;
jälkeen muotoilemme kontinuumihypoteesin negaation sisäisen kielen lauseena ja konstruoimme esilyhdetopoksen,&#xd;
jossa kyseinen lause on tosi. Saatu topos ei ole Boolen topos, mutta näemme jo,&#xd;
että kontinuumihypoteesia ei voi lokaalissa intuitionistisessa joukko-opissa päätellä.&#xd;
&#xd;
Jatkamme vielä tavoitteenamme löytää vastaavanlainen Boolen topos. Määrittelemme Grothendieckin&#xd;
topologiat ja niiden lyhteet. Määrittelemme erityisesti ns. tiheän topologian ja näytämme sen&#xd;
yhteyden kaksoisnegaatioon. Osoitamme, että on olemassa lyhteytysfunktori, joka liittää jokaiseen&#xd;
esilyhteeseen lyhteen tietyllä optimaalisella tavalla. Osoitamme myös, että lyhteet muodostavat aina&#xd;
topoksen ja että tiheän topologian lyhteet muodostavat Boolen topoksen.&#xd;
&#xd;
Lopuksi palaamme vielä kontinuumihypoteesin pariin. Osoitamme, että ottamalla aiemmin löydetyn&#xd;
esilyhdetopoksen tiheän topologian määräämän lyhdetopoksen saamme Boolen topoksen, jossa&#xd;
kontinuumihypoteesin negaatio on tosi. Loppupäätelmänä kontinuumihypoteesia ei voi päätellä edes&#xd;
lokaalissa klassisessa joukko-opissa.</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="language" qualifier="iso">fin</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="publisher" lang="fi">Helsingin yliopisto</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="publisher" lang="en">University of Helsinki</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="publisher" lang="sv">Helsingfors universitet</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="subject">kontinuumihypoteesi</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="subject">topos</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="subject">joukko-oppi</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="subject">lyhde</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="subject">intuitionistinen logiikka</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="subject" qualifier="discipline" lang="und">Matematiikka</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="title" lang="fi">Kontinuumihypoteesin negaatio lokaalissa joukko-opissa</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="type" qualifier="ontasot" lang="fi">pro gradu -tutkielmat</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="type" qualifier="ontasot" lang="en">master&amp;apos;s thesis</dim:field>
   <dim:field mdschema="dc" element="type" qualifier="ontasot" lang="sv">pro gradu-avhandlingar</dim:field>
   <dim:field mdschema="dct" element="identifier" qualifier="urn">URN:NBN:fi:hulib-202012094768</dim:field>
   <dim:field mdschema="others" element="access-status">open.access</dim:field>
</dim:dim></metadata></record></GetRecord></OAI-PMH>