2026-09-23T01:56:54Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/3290082026-07-24T11:12:25Zcom_10138_18086com_10138_17738col_10138_18097

Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta University of Helsinki, Faculty of Theology Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten Salo, Mikko Vainio, Olli-Pekka 2021 URN:NBN:fi:hulib-202104131883 http://hdl.handle.net/10138/329008 Tutkimuksen tavoitteena on vastata siihen, miten Martti Lutherin jumalanpalveluksen teologia ilmentää hänen vanhurskauttamisoppiaan. Tätä varten muodostetaan ensin käsitys Lutherin vanhurskauttamisopista, toiseksi hänen jumalanpalveluksen teologiastaan ja kolmanneksi vastataan tutkimuskysymykseen yhdistämällä nämä. Tutkimuksen metodina on systemaattinen analyysi: tutkimuskysymykseen pyritään vastaamaan Lutherin omia tekstejä ja niiden sisäisiä suhteita tutkimalla. Jumalanpalvelusta käsittelevät tekstit on rajattu vuosiin 1520–1526, joihin sijoittuvat esimerkiksi Lutherin tekemät messukaavat. Analyysissä ja sen taustana hyödynnetään myös aiempaa tutkimuskirjallisuutta. Vanhurskauttamisopin osalta keskeisiä tutkimustuloksia ovat ristin teologian merkitys vanhurskauttamisopin ja Lutherin muunkin teologisen ajattelun taustalla, uskon ja rakkauden merkitys Lutherin vanhurskauttamisopin prinsiippeinä sekä ajatus osallisuudesta Kristukseen Lutherin vanhurskauttamisopin perustana. Jumalanpalveluksen teologian osalta paljastuu uskon ja rakkauden merkitys myös sen prinsiippeinä. Lutherin messukaavoista havaitaan puolestaan halu puhdistaa messu reformatorisen opin vastaisista asioista, mutta pitää se muuten pääosin ennallaan. Vastauksena tutkimuskysymykseen voidaan ensinnäkin todeta, että uskon ja rakkauden dialektiikka muodostaa keskeisen yhtymäkohdan Lutherin vanhurskauttamisopin ja jumalanpalveluksen teologian välille: vanhurskauttamisoppinsa pohjalta Luther näkee, että usko vapauttaa kristityn ulkoisista jumalanpalvelusjärjestyksistä, mutta rakkaus kuitenkin sitoo yhteiseen hyvään ja yhtenäisiin järjestyksiin. Myös Lutherin messukaavat ilmentävät hänen vanhurskauttamisoppiaan. Niiden perusrakenne, johon kuuluu katabaattinen ja anabaattinen ulottuvuus, vastaa Lutherin vanhurskauttamisopin perusrakennetta uskosta ja siitä seuraavasta rakkaudesta. Lisäksi vanhurskauttamisoppi toimii keskeisenä kriteerinä, jolla Luther uudistaa messua: esimerkiksi ehtoollisrukouksen poistaminen johtui sen viittauksista messu-uhriin, joka puolestaan oli vääränlaisen vanhurskauttamisopin ilmentymä. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet jumalanpalvelus liturgia luterilaisuus reformaatio vanhurskauttaminen Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyön opintosuunta Ministry Inriktningen för teologisk yrkesverksamhet Teologian ja uskonnontutkimuksen maisteriohjelma Master's Programme in Theology and Religious Studies Magisterprogrammet i teologi och religionsforskning Lex evangelii, lex missae : vanhurskauttamisopillinen ulottuvuus Martti Lutherin jumalanpalveluksen teologiassa vuosina 1520–1526 pro gradu -tutkielmat master's thesis pro gradu-avhandlingar URN:NBN:fi:hulib-202104131883 open.access