2026-09-20T08:18:32Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/3299852026-04-23T07:22:26Zcom_10138_18060com_10138_17738col_10138_18069

Savela-Huovinen, Ulriikka University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry Doctoral Programme in Political, Societal and Regional Changes Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen osasto Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma Helsingfors universitet, agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten Doktorandprogrammet i politisk, samhällelig och regional förändring Hopia, Anu Heinonen, Visa Muukkonen, Hanni Toom, Auli 2021-05-18T04:39:25Z 2021-06-01 2021-05-18T04:39:25Z 2021-06-11 http://hdl.handle.net/10138/329985 URN:ISBN:978-951-51-7305-8 The study focused on sensory evaluation professionals and the aim was to gain an understanding of the competencies and practices required in their work in Finnish food industry. In addition, sensory professionals’ assessments of how digitalization can change the evaluation practices were explored. The specific research questions were: 1) What kind of competencies did sensory evaluation professionals report to need in their work? 2) What kinds of knowledge-creating practices did the professionals report? and 3) How did the professionals perceive the influences of using digital technologies on certain aspects of sensory evaluation practices and sensory consumer testing? Altogether 114 sensory professionals from Finnish food companies and universities participated in the study. The first sub-study (I) examined the daily practices of sensory professionals and highlighted the perspective of competencies and contexts. The second sub-study (II) examined the routines and knowledge-creating practices at work, as well as the perceptions of the effects of digitalization on the work. The third sub-study (III) examined how did the sensory professionals perceive the possibilities of utilizing facial expression analysis in sensory evaluation work. According to the results, assessors learn extensively from each other in collaborative interactional and knowledge creation contexts. Learning and development takes place in various practical sensory evaluation assessments, test situations, quality control, and by learning from consumer feedback. Individual and collaborative knowledge-creating practices can be demonstrated in industrial sensory evaluation work. Sensory professionals described and identified practices relevant for creating knowledge. According to sensory professionals, product-specific competencies develop only through several years of long-term training, in which collaboration with other colleagues and product knowledge are key elements. According to the survey and interview results, professionals perceived that their work would change as a result of digitalization and the introduction of new methods. The research results showed that product-oriented assessment methods are accompanied by the tasks related to the management of various digital materials collected from consumer tests. New jobs require sensory professionals to have related digital competencies and understanding of related ethical responsibilities. Tutkimuksen kohteena on aistinvaraisen laadun arvioinnin asiantuntijat, ja siinä perehdytään asiantuntijoiden kompetensseihin ja arviointityön käytäntöihin suomalaisessa elintarviketeollisuudessa. Lisäksi tutkimus tuo arvioita siitä, millä tavoin digitalisoituminen ja lisääntyvä teknologian käyttö voivat muuttaa aistinvaraisen laadun arvioinnin käytäntöjä. Tarkemmat tutkimuskysymykset olivat: 1) Minkälaisia kompetensseja aistinvaraisen laadun arvioinnin asiantuntijat tarvitsevat työssään? 2) Minkälaisia ovat asiantuntijoiden tietoa luovat käytännöt? 3) Millä tavoin digitalisoituminen muuttaa aistinvaraista laadun arviointia sekä kuluttajatestausta ja -tutkimusta? Tutkimukseen osallistui yhteensä 114 aistinvaraisen laadun arvioinnin asiantuntijaa elintarvikealan yrityksistä ja yliopistoista. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tutkittiin asiantuntijoiden päivittäisiä käytäntöjä ja tuotiin nämä esille kompetenssien ja erilaisten kontekstien näkökulmasta. Toisessa osatutkimuksessa tutkittiin asiantuntijoiden rutiineja ja tiedonluomisen käytäntöjä sekä selvitettiin digitalisoitumisen vaikutuksia asiantuntijoiden työhön. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkittiin, mikä arviointikäytännöissä on asiantuntijoiden mukaan keskeisintä tai muuttuu kun hyödynnetään kasvonilmeanalyysiä tuottavaa FaceReader™ -ohjelmistoa sekä siitä saatua digitaalista aineistoa. Tutkimustulokset osoittavat, että arvioinnissa tarvitaan yksilöllisiä kompetensseja ja yhteistyöhön liittyviä kompetensseja asiantuntijoiden keskinäisissä arviointitilanteissa. Oppiminen ja kehittyminen tapahtuvat käytännön tuotekehitystyössä, testitilanteissa, laadunarvioinnissa ja kuluttajapalautteista oppimalla. Työtehtävistä on osoitettavissa yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tiedonluomisen käytäntöjä. Yhteiset tiedonluomisen käytännöt olivat asiantuntijoiden mukaan oppimisen kannalta merkityksellisiä. Asiantuntijoiden mukaan työn kannalta keskeinen tuotekohtainen osaaminen kehittyy vasta usean vuoden pitkäjänteisen harjoittelun avulla. Tutkimuksessa saadut tulokset osoittavat, että tuotekeskeisten arviointitehtävien lisäksi työhön voi jatkossa sisältyä erilaisia kuluttajilta kerättyjen digitaalisten aineistojen hyödyntämiseen liittyviä työtehtäviä. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että nykyisten ammatillisten kompetenssien lisäksi asiantuntijoiden digitaaliset kompetenssit sekä eettiseen vastuunkantamiseen liittyvä osaaminen korostuvat. unknown accessibility ei tietoa saavutettavuudesta okänd tillgänglighet application/pdf fin Helsingin yliopisto Helsingfors universitet University of Helsinki Publications 978-951-51-7304-1 1235-2241 Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. kuluttajaekonomia Asiantuntijoiden kompetenssit ja käytännöt sekä käytäntöjen digitalisoituminen aistinvaraisen laadun arvioinnissa Doctoral dissertation (article-based) Artikkeliväitöskirja Artikelavhandling Text doctoralThesis open.access