2026-09-23T03:26:48Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/3420192026-07-24T16:45:45Zcom_10138_18086com_10138_17738col_10138_18094

Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten Lehtoniemi, Katja Lipponen, Lasse 2022 URN:NBN:fi:hulib-202203251520 http://hdl.handle.net/10138/342019 Tavoitteet: Varhaiskasvatuksen henkilöstö on avainasemassa osallisuuden mahdollistamisessa. Tukea tarvitsevien lasten osallisuuden mahdollistaminen vaatii sopivien menetelmien käyttöä ja heidän osallisuutensa toteutuu muita lapsia huonommin. Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää varhaiskasvatuksen henkilöstön diskursseja tukea tarvitsevien lasten osallisuuden mahdollistamisesta. Henkilöstön puhetavoilla on merkitystä, koska niiden avulla sekä kuvataan todellisuutta että luodaan todellisuutta. Tutkimuskysymykset olivat, mitä tulkintarepertuaareja oli tunnistettavissa varhaiskasvatuksen henkilöstön selonteoissa tukea tarvitsevista lapsista ja heidän osallisuutensa mahdollistamisesta ja miten työntekijät, toiset työntekijät ja lapset asemoidaan näissä selonteoissa. Menetelmät: Tutkimuspyyntö esitettiin Facebookin varhaiskasvatuksen ammattilaisille tarkoitetuissa ryhmissä sekä tutkijan omilla Facebook-sivuilla. Tutkimukseen osallistui 28 vapaaehtoista varhaiskasvatuksen ammattilaista eri ammattiryhmistä. Heiltä pyydettiin kirjoitus tilanteesta, jossa he olivat mahdollistaneet tukea tarvitsevan lapsen osallisuutta. Tutkimus pohjautui sosiaalisen konstruktionismiin ja menetelmänä oli diskurssianalyysi. Tulokset ja johtopäätökset: Varhaiskasvatuksen henkilöstön selonteoista tunnistettuja vahvoja tulkintarepertuaareja osallisuuden mahdollistamisesta olivat osallisuuden oikeus vs. ulkopuolisuus, erityispedagoginen vs. erityispedagogisten menetelmien käyttämättömyys, lapsilähtöisyys vs. aikuislähtöisyys. Tulkintarepertuaarit osallisuuden mahdollistamisesta olivat osittain jännitteisiä eli samalla kun kuvattiin omia osallisuuden mahdollistamisen tapoja, kuvattiin toisten työntekijöiden erilaista toimintaa. Henkilöstön itselleen ja muille työntekijöille tunnistetut subjektipositiot olivat oikeuden puolustaja, oikeuden rajoittaja, mahdollistaja, mahdollisuuksien kaventaja, auttaja, asiantietäjä, asiantuntija. Lapset saivat osallisuuden mahdollistamisen tulkintarepertuaareissa erilaisia subjektipositioita, joita olivat autettavan vs. itsenäisen toimijan, osallisen vs. ulkopuolisen, onnistujan vs. epäonnistujan subjektipositiot. Osallisuuden oikeus -tulkintarepertuaarin ydinsisällöt olivat lapsen oikeus olla mukana samassa toiminnassa kuin muutkin lapset ja kuulluksi tuleminen tarvittavia menetelmiä hyödyntäen sekä ympäristön muokkaaminen lapselle sopivaksi. Erityispedagogisella tulkintarepertuaarilla kuvattiin, että tukea tarvitsevien lasten osalta erityispedagoginen tuki oli välttämätön edellytys osallisuuden toteutumiselle. Lapsilähtöiseen tulkintarepertuaariin havaittiin liittyvän kuvausta lapsen sensitiivisestä kohtaamisesta, lapselle annettavasta palautteen laadusta ja lapsen mahdollisuudesta sosiaaliseen osallisuuteen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että aikaisemmissa tutkimuksissa esiin noussut tarve varhaiskasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutuksiin osallisuudesta on vieläkin ajankohtainen. Henkilöstön moniammatillisen keskustelun osallisuudesta tulisi lisääntyä varhaiskasvatuksen arjessa, jotta kaikkien lasten yhdenvertainen osallisuus mahdollistuisi entistä paremmin. The purpose of this study was to elucidate the discourses of early childhood education staff enabling the participation of children with special education needs (SEN). The research questions were which interpretive repertoires can be identified in the reports describing the activities of early childhood education staff about children with SEN, what interpretive repertoires can be identified in the reports describing the own activities of early childhood education about enabling the participation of children with SEN in the reports. Previous research has shown that early childhood education staff play a key role in enabling participation. Methods. The study involved 28 volunteer early childhood professionals from different professional groups. The research request was presented in Facebook's groups for early childhood education professionals and on the researcher's own Facebook page. Participants were asked to write about a situation in which they had enabled the participation of a child in need of support. The writings were called reports. The research was based on social constructionism and the method was discourse analysis. The discourse analysis was used to interpret how the early childhood education staff talked about participation, children with SEN, and their own and other workers` subject positions. Results and conclusions. Various interpretive repertoires of children with special education needs could be identified in the reports of early childhood education staff. These were the repertoire of diagnosis, descriptive support, proportionality of challenges, neutral, supportive- interpretation repertoire. Repertoires of early childhood education staff about participation were partly tense. So, while describing ways to enable participation, they also describe other employees’ ways to enable participation which may be different. Strong repertoires of participation interpreted in early childhood education staff reports included the right to participation vs. exclusion, special pedagogy vs. non-use of special pedagogical methods, child-orientation vs. adult-orientation, multidimensionality vs. one-dimensionality. Children received different subject positions in these interpretive repertoires, which were the subject positions of the assisted vs. independent actor, the participant vs. the outsider, the successful vs. the unsuccessful. In conclusion, the need for continuing education of ECE- staff, which has emerged in previous studies, is still relevant. The multi-professional discussion on the involvement of early childhood education staff should increase in the daily life of early childhood education in order to better enable the equal participation of all children. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet osallisuus tukea tarvitseva lapsi varhaiskasvatus diskurssianalyysi Varhaiskasvatus Early Education Förskolepedagogik Kasvatustieteiden maisteriohjelma Master´s Programme in Education Magisterprogrammet i pedagogik Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulkintarepertuaareja tukea tarvitsevien lasten osallisuuden mahdollistamisesta : Henkilöstön ja lasten saamia subjektipositioita näissä tulkintarepertuaareissa Discourses for early childhood education staff on enabling the participation of children with special education needs. : Subject positions acquired by staff and children in these discourses. pro gradu -tutkielmat master's thesis pro gradu-avhandlingar URN:NBN:fi:hulib-202203251520 open.access