2026-09-22T12:09:09Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/3563782026-07-24T14:49:38Zcom_10138_18086com_10138_17738col_10138_18096

Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta University of Helsinki, Faculty of Law Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten Hämäläinen, Helmi 2023 URN:NBN:fi:hulib-202303211511 http://hdl.handle.net/10138/356378 Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista uhista, josta tulevat kärsimään erityisesti lapset ja tulevat sukupolvet. Vireillä olevat ilmastokanteet ovat herättäneet kysymyksen ihmisoikeustuomioistuinten roolista suhteessa hallitusten tekemiin päästövähennyksiin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan lasten oikeuksien toteutumista ilmastonmuutoksessa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen positiivisia toimintavelvoitteita. Tutkielman aiheena on Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) valtioille asettamat toimintavelvoitteet ilmastonmuutoksessa artiklan 8 valossa ottaen huomioon lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) velvoitteet. Tutkielmani rajauksen ulkopuolelle jäävät muiden kuin artiklan 8 syvällinen tarkastelu. Keskeisimpänä tutkimuskysymyksenä pyritään selvittämään, millaisia positiivisia toimintavelvoitteita EIS:n artikla 8 luo Pariisin ilmastosopimuksen valossa. Toisekseen tutkielmassa pohditaan, millaisia haasteita näiden positiivisten velvoitteiden täytäntöönpanossa on löydettävissä. Tutkimusmetodeina tutkielmassa käytetään lainoppia ja myös oikeuspoliittista metodia. Tämän avulla pyritään löytämään tutkielmassa vaikuttavan oikeuden yhteiskunnallista ulottuvuutta. Tutkielman lähdeaineisto koostuu pääasiassa EIT:n oikeuskäytännöstä, kansallisista ja kansainvälisistä lainvalmisteluasiakirjoista sekä oikeuskirjallisuudesta. Tutkimuksessa esitetään, että artiklan 8 oikeuskäytännön avulla on voitu eritellä valtioiden positiivisia velvoitteita tuomioistuimille, viranomaisille ja lainsäätäjille ilmastonmuutoksessa. Tutkimuksen mukaan lapsen haavoittuvaisuudelle ja lapsen edun huomioon ottamiselle tulee antaa nimenomaisesti painoarvoa positiivisten toimintavelvoitteiden asettamisessa. Kuitenkin kanteiden muodolliset edellytykset, vallan kolmijako ja taloudellisten intressien painottaminen voidaan katsoa ilmastonmuutosta koskevien positiivisten toimintavelvoitteiden esteiksi. Tutkielman alussa aihetta pohjustetaan tutustuttamalla lukija ilmasto-oikeuden periaatteisiin ja Pariisin ilmastosopimukseen sekä ihmisoikeuksien ja ilmasto-oikeuden päällekkäisyyteen. Tämän jälkeen käsitellään EIS:n negatiivisia ja positiivisia toimintavelvoitteita sekä EIS:n yleisiä tulkintaperiaatteita. Seuraavaksi keskitytään artiklan 8 oikeuskäytäntöön ja sen luomiin ympäristöoikeuksiin. Tämän yhteydessä käsitellään myös LOS:n yhteyttä positiivisiin toimintavelvoitteisiin ja lapsen haavoittuvaisuuden teemaan. Lopuksi pohditaan näiden velvoitteiden asettamisen haasteita. Johtopäätöksissä tehdään arvio EIS:n mahdollisuuksista vastata ilmastonmuutoksen luomaan uhkaan sekä järjestelmän toimivuudesta tulevaisuudessa. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet ihmisoikeudet lasten oikeudet ilmastonmuutos Euroopan ihmisoikeustuomioistuin lapsen oikeuksien sopimus haavoittuvaisuus Valtiosääntöoikeus Constitutional Law Statsförvaltningsrätt Oikeustieteen maisterin koulutusohjelma Master's Programme in Law Magisterprogrammet i rättsvetenskap Valtioiden lapsiin kohdistuvat positiiviset toimintavelvoitteet ilmastonmuutoksessa Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklan 8 valossa : Ihmisoikeudet arvoilmaston muutoksen paineissa pro gradu -tutkielmat master's thesis pro gradu-avhandlingar URN:NBN:fi:hulib-202303211511 open.access