2026-09-22T06:10:40Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/380652026-04-16T10:59:24Zcom_10138_18060com_10138_17738col_10138_18068

Palo, Riikka University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Anesthesiology and Intensive Care Finnish Red Cross Blood Service,Helsinki, Finland Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, institutionen för klinisk medicin Reilly, Marie Mäki, Tiina Salmenperä, Markku 2013-01-24T09:27:51Z 2013-02-05 2013-01-24T09:27:51Z 2013-02-15 http://hdl.handle.net/10138/38065 URN:ISBN:978-952-5457-28-5 Previously reported differences in transfusion practices suggest that transfusion protocols and clinical transfusion decisions may often be inappropriate. To change and monitor practices requires a follow-up system. A healthcare-integrated data-gathering system could provide the required information about blood use. The purpose of this observational study was to create a follow-up system for blood use and to gather information about transfused patients and transfusion practices in Finland. Data came from ten Finnish hospital districts (five university and five tertiary-care hospital districts) between the years 2002 and 2005. The collection process involved combining data from pre-existing electronic medical records applied for different purposes. This information was combined from these electronic systems by use of personal identification numbers and data expressed as hospital episodes. Variation in blood-use practices still existed between hospitals. For example, the percentage of red blood cell (RBC) receivers ranged in Finnish hospitals from 12% to 57% during primary knee-arthroplasty surgery. The most typical blood-transfused patient was an over 65-year-old woman receiving 2 units of RBCs. RBC products were usually transfused in pairs (such as in two-four-six units). In over 30% of FFP transfusions, plasma was given without any guidance from coagulation tests. Among moderately anemic parturients, transfusion of 0 to 2 units of RBC had no effect on length of hospitalization. Duration of hospitalization was, however, considerably longer in these anemic patients than for average Finnish mothers (5.2 days versus 3.5 days). Most of the platelet (PLT) products were transfused to hematological patients (43%). Only 1% of surgical patients received PLTs. Severity of underlying condition in surgical patients had an effect on prevalence of blood transfusions. Variability in blood-use practices suggests inappropriate blood use. Moreover, RBC transfusion in paired units is a questionable practice. FFP transfusions, not based on coagulation tests, suggest inappropriate use of plasma as well. In parturients, mild anemia treated with 1 to 2 units of RBCs does not shorten hospitalization time. This supports the current recommended thresholds for RBC transfusion. Improvement efforts concerning PLT-use practices may be directed to users of high doses of PLTs; to hematological patients, but also to digestive tract surgery and cardiac surgery patients. Knowledge of severity of the underlying disease as affecting the transfusion requirement may facilitate optimization of blood use. Sairaaloiden välillä on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa, myös Suomessa, moninkertaisia eroja verivalmisteiden käytössä samanlaisilla potilasryhmillä. Löydös viittaa siihen, että verensiirtokäytännöt eivät ole kaikkialla optimaalisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda sairaaloiden eri tietojärjestelmiä hyväkseen käyttävä tietojenkeräysjärjestelmä, jolla suomalaisia verensaajia ja verensiirtokäytäntöjä voitaisiin seurata ja tutkia. Tutkimukseen osallistui yhteensä 10 suomalaista sairaanhoitopiiriä (5 yliopisto ja 5 keskussairaalajohtoista sairaanhoitopiiriä). Tiedot kerättiin vuosien 2002-2005 välillä. Tietovarastoon kerättiin tietoja verivalmisteiden käytöstä sairaaloiden jo olemassa olevista tietojärjestelmistä. Tietojärjestelmien tiedot yhdistettiin sairaalahoitojaksoiksi henkilötunnuksen avulla. Sairaaloiden välillä todettiin edelleen vaihtelua verensiirtojen määrissä ja verivalmisteita saaneiden potilaiden osuuksissa leikkauspotilailla. Esimerkiksi punasoluja saaneiden polviproteesileikkauspotilaiden osuus vaihteli 12% ja 57% välillä sairaalasta riippuen. Verivalmisteita saaneet potilaat olivat tavallisesti iäkkäitä; yli 50% verivalmisteista annettiin yli 65-vuotiaille. Punasoluja annettiin kahden yksikön erissä. Hyytymistekijätutkimuksia ei tehty kaikkien jääplasmasiirtojen yhteydessä ja kolmasosa käytetystä jääplasmasta annettiin ilman tietoa hyytymistekijäpitoisuuksista. Lievästi aneemisilla synnyttäjillä 0-2 yksikön punasolusiirto ei vaikuttanut sairaalahoitojakson pituuteen. Näiden aneemisten äitien sairaalahoidon pituus oli kuitenkin keskimääräistä huomattavasti pidempi (5.2 päivää verrattuna 3.5 päivää). Suurin osa verihiutaleista (43%) annettiin veritautipotilaille. Vain 1% leikkauspotilaista sai verihiutaleita. Kuitenkin yli puolet (54%) verihiutaleita saaneista potilaista oli kirurgisesti hoidettuja. Leikkauspotilailla perussairauksien puolesta sairaimmat saivat eniten verivalmisteita leikkausten yhteydessä. Verivalmisteiden käyttö Suomessa ei ole tällä hetkellä optimaalista. Verensiirtokäytännöt vaihtelevat edelleen merkittävästi leikkauspotilailla terveydenhuollon eri yksiköiden välillä ja lisäksi punasolujen siirto kahden yksikön erissä on kyseenalaista. Usein tapahtuva jääplasman siirto ilman hyytymistekijätutkimuksia ei ole nykyohjeiden mukaista. Lievästi aneemisilla, mutta muuten terveillä synnyttäjillä 1-2 yksikön punasolusiirto ei lyhentänyt heidän jo normaalia pidempää sairaalahoitoaikaansa. Nämä potilaat voivat hyötyä punasolusiirroista pidättäytymisestä. Tietoa siitä, kenelle verivalmisteita siirretään usein, voidaan käyttää hyväksi verensiirtokäytäntöjä optimoitaessa. unknown accessibility ei tietoa saavutettavuudesta okänd tillgänglighet application/pdf eng Helsingin yliopisto Helsingfors universitet University of Helsinki 978-952-5457-27-8 1236-0341 Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. lääketiede Epidemiology of blood component use in Finland Doctoral dissertation (article-based) Artikkeliväitöskirja Artikelavhandling Text doctoralThesis open.access