2026-09-23T18:35:50Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/384762026-07-24T14:49:36Zcom_10138_18086com_10138_17738col_10138_18096

Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta University of Helsinki, Faculty of Law Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten Holmberg, Mira 2013 URN:NBN:fi:hulib-201508062802 http://hdl.handle.net/10138/38476 Tutkielmassa tarkastellaan rakennusurakassa kolmannelle osapuolelle aiheutuneita ympäristövahin-koja. Keskeisinä normilähteinä ovat ympäristövahinkojen korvaamisesta annettu laki (737/1994, ”YVL”), yleinen vahingonkorvauslaki (412/1974, ”VahL”) ja rakennusalan yleiset so-pimusehdot 1998 (”YSE”). Näiden lisäksi vastuun arviointia ovat tukemassa muut ympäristöoikeu-delliset periaatteet, kuten ympäristönsuojelulain (86/2000) yleiset periaatteet. Tarkastelun keskiössä on ympäristövahinkolain 7 §:n mukaisen toiminnanharjoittaja–käsitteen so-veltuminen rakennusurakan osapuoliin, rakennuttajaan ja urakoitsijaan, nimenomaan YSE–ehtojen näkökulmasta. YVL 7 §:n mukaista vastuuta on oikeustieteessä pidetty epäselvänä erityisesti raken-nuttajan vastuun osalta. Oikeuskäytännössä rakennuttaja ei ole yleensä joutunut YVL:n mukaiseen vastuuseen itsenäisen urakoitsijan aiheuttamasta ympäristövahingosta pelkästään urakkasopimuksen tai kiinteistön hallinnan perusteella. Tutkielmassa käsitellään tarkemmin YVL:n ankaran vastuun tarkoituksen ja rakennusurakan erityispiirteiden vaikutusta rakennuttajan mahdollisen vastuun syn-tymisen kannalta. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan urakoitsijan ja rakennuttajan yhteisvastuuta sekä VahL:n mukaista isännänvastuuta. Edellä mainittujen näkökulmien perusteella päädytään jokseen-kin epätyydyttävään lopputulokseen urakoitsijan yksinomaisesta vastuusta, sillä muiden kuin ympä-ristövahinkojen kohdalla vastuu on pääsääntöisesti solidaarista. Urakoitsijan yksinomaisen YVL:n mukainen vastuun on kuitenkin katsottava olevan osittain riippuvainen sovellettavasta urakkamuo-dosta, joka ilmentää rakennuttajan määräysvaltaa urakoitsijaan. Muut kuin YVL:sta ilmenevät seikat huomioiden olisi kuitenkin puollettava yhteisvastuuta etenkin elinkeinonharjoittajien välisissä ra-kennushankkeissa. Sen sijaan kuluttajarakennuttajien kohdalla on puollettava tuottamusperusteista vastuuta. Tämän lisäksi tutkielmassa keskitytään YVL 1 §:n mukaisten häiriötilanteiden luonnehdintaan ra-kennusurakoiden näkökulmasta. YVL:n 1 §:n soveltamisalan immissio-oikeudellisesta luonteesta johtuen kaikkia rakentamisesta johtuvia häiriötilanteita ja niistä aiheutuvia vahinkoja ei kuitenkaan ratkaista YVL:n nojalla. Tutkielmassa käsitellään tästä syystä myös oikeuskäytännön varassa synty-nyttä normistoa räjäytysvahinkojen osalta. Tutkielman ulkopuolelle on jätetty ympäristövahinkoja koskeva rikosoikeudellinen ja muu julkisoi-keudellinen ympäristövastuu. Tutkielmassa ei myöskään käsitellä YVL:n muita pykäliä eikä YSE–ehtojen ulkopuolisia tilanteita. Myös perustajarakentaminen on jätetty tutkielman ulkopuolelle. fin Helsingfors universitet University of Helsinki Helsingin yliopisto Rakentamisesta aiheutuvat ympäristövahingot ja niiden korvaaminen pro gradu-avhandlingar pro gradu -tutkielmat master's thesis Obligation law Velvoiteoikeus Obligationsrätt restrictedAccess URN:NBN:fi:hulib-201508062802 restricted