2026-09-22T20:11:09Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/5930962026-07-24T14:49:30Zcom_10138_18086com_10138_17738col_10138_18096

Liimatta, Airi Sofia Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta University of Helsinki, Faculty of Law Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten 2025-02-27T06:51:33Z 2025-02-27T06:51:33Z 2025-02-27 http://hdl.handle.net/10138/593096 URN:NBN:fi:hulib-202502271514 Tutkielmassa selvitetään, millä tavalla parisuhdeväkivaltarikoksen asianomistajan oikeusturva huomioidaan rikosprosessissa, tarkemmin esitutkinta- ja syyteharkintavaiheessa. Lisäksi tarkastellaan prosessin joutuisuuden toteutumista. Parisuhdeväkivalta vaikuttaa uhriin eri tavoin, minkä vuoksi hän ei aina kykene huolehtimaan oikeusturvansa toteutumisesta. Se voi johtaa oikeuksien menettämiseen. Esitutkinnassa asianomistajan tärkeä oikeus on esittää syyttämispyyntö. Syyteharkinnassa merkityksellistä on oikeus perusteltuun päätökseen, kun syyttäjä jättää syytteen nostamatta. Teon luonne parisuhdeväkivaltana tulisi huomioida prosessissa. Metodina on lainoppi, minkä lisäksi hyödynnetään de lege ferenda -lähestymistapaa sekä empiirisen tutkimuksen metodia. Aineistona käytetään lainsäädäntöä ja sen esitöitä, oikeuskirjallisuutta, oikeuskäytäntöä ja laillisuusvalvojien ratkaisuja sekä oikeuspsykologian ja sosiaalitieteiden kirjallisuutta. Empiirinen aineisto koostuu syyttämättäjättämispäätöksistä, jotka on tehty harkinnanvaraisin perustein parisuhdekumppaniin kohdistetuista pahoinpitelyteoista. Asianomistajan mielipiteellä on suuri painoarvo päätettäessä olla nostamatta syytettä, jos syyttämispyyntöä ei ollut esitetty tai se oli peruttu. On epäselvää, onko poliisi kertonut pyynnön oikeusvaikutuksista. Teon luonne parisuhdeväkivaltana ei näytä vaikuttavan syyteharkinta-aineiston tai syyttäjän selvitysvelvollisuuden sisältöön. Sitä ei myöskään huomioida asianmukaisesti yleisen eikä yksityisen edun punninnassa. Lainsäädäntöä on de lege ferenda tarpeen kehittää siten, että asianomistajan oikeus syyttämispyynnön esittämiseen huomioidaan esitutkintalaissa vastaavasti kuin muiden oikeuksien osalta on tehty. Esitutkinnan ja syyteharkinnan tulisi parisuhdeväkivalta-asioissa tapahtua vastaavalla kiireellisyydellä kuin on säädetty nuorten asioista (ETL 3:11, ROL 1:8a). On syytä myös tarkoin pohtia, soveltuvatko harkinnanvaraiset syyttämättäjättämispäätösperusteet lainkaan parisuhdeväkivaltatekoihin, sillä yleinen ja yksityinen etu puoltavat lähtökohtaisesti syytteen nostamista näissä teoissa. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet In Copyright 1.0 rikosprosessi asianomistajat oikeusturva prosessioikeus parisuhdeväkivalta Oikeustieteen maisterin koulutusohjelma, Helsinki Master's Programme in Law, Helsinki Magisterprogrammet i rättsvetenskap, Helsingfors Oikeustieteen maisterin koulutusohjelma Master's Programme in Law Magisterprogrammet i rättsvetenskap Toteutuuko parisuhdeväkivallan uhrin oikeusturva rikosprosessissa? : Tarkastelun kohteena esitutkinta ja syyteharkinta pro gradu -tutkielma master's thesis pro gradu -avhandling restricted