2026-09-22T20:30:13Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/5931732026-07-27T14:35:18Zcom_10138_18086com_10138_17738col_10138_18091

Enckell, Casper Christian Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta University of Helsinki, Faculty of Arts Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten 2025-02-27T12:51:33Z 2025-02-27T12:51:33Z 2025-02-27 2025-01-23 http://hdl.handle.net/10138/593173 URN:NBN:fi:hulib-202502271534 Tutkielman tavoitteena on tarkastella kolmannen parlamentaarisen puolustuskomitean komiteanmietinnön ympärille kytkeytyvää Pohjois-Suomen turvallisuuspoliittista keskustelua vuosina 1979–1981. Tutkimusaihetta lähestytään analysoimalla komitean asiantuntijalausunnoissa ja keskusteluissa ilmenneitä sotilaallisia uhkakuvia ja uhkamalleja. Käytössä on laaja asiakirja-aineisto, joka käsittää kokousnauhoitteista laadittuja keskustelupöytäkirjoja ja Pääesikunnan julkistettuja arkisto-aineistoja. Aiheen taustoittamiseksi on tutustuttu myös Puolustusvoimien kehittämiseen ja uhkakuvanmuodostukseen liittyvään aineistoon komiteaa edeltävältä ajalta. Parlamentaarinen puolustuskomitea kokoontui maailmanpoliittisen tilanteen kärjistyessä. Eurooppaan sijoitettiin keskipitkän matkan Euro-ohjuksia ja risteilyohjuksia. Turvallisuusympäristö oli järkkynyt Neuvostoliiton hyökätessä Afganistaniin ja se järkkyi lisää Puolan levottomuuksien myötä loppuvuodesta 1981. Komitea päätyi näin ollen toteamaan turvallisuustilanteen heikentyneen ja tarkasteli mietintöä luonnostellessaan myös risteilyohjusten sekä ydinaseiden käytön mahdollisuutta. Komitean enemmistö ei nähnyt rajoitetun ydinsodan olevan kontrolloitavissa ja risteilyohjusten muodostavan ensi-iskun iskukykyä. Komiteamietintö painotti näin ollen sotaa matala-asteisempien kriisien torjuntaa puolueettomuuden suojelemiseksi ja varautumista konventionaaliseen sodankäyntiin. Sen sijaan ydinaseiden kannalta keskeiseksi nousi se, ettei Suomen alue saanut muodostua ydinaseiden kohteeksi ulkoisten tekijöiden, kuten YYA-sopimusvelvoitteiden seurauksena. Tutkielma osoittaa, että komitean käydyissä keskusteluissa epäiltiin Suomen puolustusjärjestelmän rakennetun torjumaan Neuvostoliiton hyökkäykset. Puolustuksen suuntaa ei missään vaiheessa kuitenkaan implisiittisesti osoitettu komitean keskusteluissa. Yhdistämällä komiteaa edeltävää asiakirja-aineistoa ja aihetta sivuavaa tutkimusta puolustussuunnittelusta on osoitettavissa, että komiteassa esitetyt ajatukset puolueettomuuden suojaamisesta ja itsenäisestä puolustuskyvystä vastasivat myös Neuvostoliiton muodostamaan sotilaalliseen uhkaan. Omalta osaltaan tätä ajatusta kuvastaa halu olla osoittamatta tai poissulkematta Neuvostoliiton uhkaa. Tämä vahvistaa aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa muodostunutta käsitystä siitä, että Suomen puolustuspoliittinen ratkaisumalli muodostui dualistisen uhkakäsityksen nojaan, jolla oli erilainen julkinen ja ei-julkinen ulottuvuus. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet CC BY-NC-ND 4.0 ydinaseet turvallisuuspolitiikka puolustuspolitiikka puolustusvoimat Suomi asevoimat historia risteilyohjukset uhkakuvat Neuvostoliitto sodat kylmä sota parlamentaariset puolustuskomiteat Historia, suomenkielinen History, in Finnish Historia, finskspråkig Historian maisteriohjelma Master's Programme in History Magisterprogrammet i historia ”Käsitykseni mukaan se ei voi olla kukaan muu kuin Neuvostoliitto…” : Pohjois-Suomea koskeva uhkakuvakeskustelu kolmannessa parlamentaarisessa puolustuskomiteassa 1979–1981. pro gradu -tutkielma master's thesis pro gradu -avhandling open.access