2026-09-23T10:39:32Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/5975072026-07-22T11:41:03Zcom_10138_18086com_10138_17738col_10138_18092

Kiiltomäki, Julia Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry Helsingfors universitet, Agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten 2025-06-12T11:55:48Z 2025-06-12T11:55:48Z 2025-06-12 2025-05-05 http://hdl.handle.net/10138/597507 URN:NBN:fi:hulib-202506122738 Tässä maisterintutkielmassa pohditaan johtajuutta elintarvikealalla sukupuolen kautta. Tavoitteena on analysoida, miten naiset kokevat johtajuutensa ja sen rakentumista määrittävät tekijät elintarvikealalla, mikä merkitys sukupuolella on heidän johtajuuteensa, sekä miten tunnettujen johtamisteorioiden keskeiset ideat ilmentyvät naisjohtajien kokemuksissa. Tämä on ajankohtainen aihe, koska tasa-arvo kysymykset ovat vieläkin pinnalla yritysmaailmassa. Varsinkin vanhempi johtamiskirjallisuus perustuu lähinnä miesjohtajien tutkimiseen, on siis merkityksellistä tutkia naisjohtajuutta nyky-yhteiskunnassamme. Tutkielman avulla pyritään nostamaan esille sukupuolten välisiä tasa-arvo kysymyksiä johtotehtävissä, sekä sukupuolittuneita käytäntöjä johtamisessa. Tutkielma lisää ymmärrystä naisjohtajuudesta, sekä miten elintarviketeollisuudessa naisten johtajuus rakentuu. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostettu erilaisten johtamisteorioiden ympärille. Mukaan lukien palveleva johtajuus, interaktiivinen johtajuus, auktoritaarinen johtajuus, sekä transaktiivinen ja transformatiivinen johtajuus. Tämän viitekehyksen sisällä tarkastellaan sukupuolen ja johtamisen yhteyttä, minkä lisäksi tarkastellaan elintarvikealaa kontekstina. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkielmaan kerättiin aineisto haastattelemalla viittä naisjohtajaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastatteluaineisto analysoidaan teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Sisällönanalyysin tuloksena aineistosta nostetaan esiin alateemoja. Alateemoja yhdistelemällä saadaan kolme pääteemaa auktoritaarisesta johtamisesta palvelevaan johtajuuteen, johtajuuden rakentuminen, sekä johtajuuden erot, ennakkoluulot ja lasikattoilmiö. Näiden pääteemojen avulla muodostuu näkemys siitä, miten naisten johtajuus rakentuu elintarvikealalla ja mikä merkitys sukupuolella on heidän johtajuuteensa, sekä miten tunnettujen johtamisteorioiden keskeiset ideat ilmentyvät naisjohtajien kokemuksissa. Tutkimus osoittaa, että naisten johtajuus rakentuu useista eri tekijöistä, kuten lapsena saadusta kasvatuksesta, persoonasta, tiedoista ja taidoista, sekä halusta oppia ja kehittyä johtajana. Tutkimus myös osoittaa, että elintarvikealalla sukupuolella on suhteellisen vähän merkitystä johtamisessa. Toki täysin tasa-arvoinen organisaatiokulttuuri ja johtamiskulttuuri ei ole, mutta johtajuuden kannalta sukupuolen sijaan tärkeämpää on intohimo ja halu johtaa. Lisäksi naisjohtajien kokemuksissa ilmentyy useita tässä tutkielmassa esiteltyjä johtamisteorioita. Tämän tutkielman perusteella on kuitenkin edelleen merkityksellistä tutkia sukupuolta organisaatioissa. Vaikka naisjohtajuutta ja lasikattoilmiötä on tutkittu, on silti tarpeellista laajentaa ymmärrystä johtajuudesta sen kaikissa muodoissa ja konteksteissa. Varsinkin yhteiskunnassa, jossa ikäluokat pienenevät, maailma globalisoituu ja eletään jatkuvan muutoksen aikaa, tarvitaan syvällisempää ymmärrystä mistä tekijöistä johtajuus rakentuu ja mikä merkitys sukupuolella on johtajuudessa. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet In Copyright 1.0 johtajuus sukupuoli tasa-arvo elintarvikeala Elintarviketalous Food Economy Livsmedelsekonomi Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelma Master's Programme in Food Economy and Consumption Magisterprogrammet i livsmedelsekonomi och konsumtion Naisjohtajuuden rakentuminen ja sukupuolen merkitys elintarvikealan johtotehtävissä pro gradu -tutkielma master's thesis pro gradu -avhandling open.access