2026-09-21T21:52:34Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/6032612026-04-16T07:43:16Zcom_10138_565904com_10138_1com_10138_18060com_10138_17738col_10138_586374col_10138_18073

Isotalo, Veikko Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten University of Helsinki, Faculty of Social Sciences Ortega Villodres, Carmen von Schoultz, Åsa Mattila, Mikko 2025-10-31T08:30:17Z 2025-10-31T08:30:17Z 2025-12-12 978-952-84-1679-1 http://hdl.handle.net/10138/603261 URN:ISBN:978-952-84-1679-1 The importance of individual candidates and intra-party competition for electoral outcomes has been on the rise. This is due to increasing personalization of politics in Western democracies. This doctoral dissertation contributes to the relatively new literature on intra-party competition. Intra-party competition is a type of competition that is located within parties. At the time of elections, intra-party competition means that candidates from the same party compete for personal votes against their co-partisans. The dissertation examines the role of candidates’ ideological positions in their electoral fortunes from the perspective of intra-party competition. Literature on candidate success in open-list proportional electoral systems has emphasized voters’ informational context on voter decision-making. In complex information environments, voters typically resort to cognitive shortcuts, i.e., heuristics, when they choose the candidate to vote for. Voters seeking to minimize their cognitive load often choose candidates who are recognizable, have previous political experience, or have local roots in the voter’s area. Other factors, such as campaigning resources, are also important for winning a seat in parliament. Rational choice theorists have advocated for the role of candidate ideology in explaining voters’ vote choices. However, candidates’ ideological and issue positions have been typically seen as being too cumbersome for voters to use in complex information environments. Moreover, there have been alternative views about whether the optimal candidate strategy should be to carve out unique policy profiles and distinguish oneself from other co-partisans or take up positions that do not deviate from the party line. Using register, survey, and voting advice application data from Finnish parliamentary candidates, the dissertation provides further evidence that candidates’ ideological positions have a small, but non-negligible effect on candidate success. Besides confirming existing findings, it is found that the effects of candidates’ ideological distances are conditional to party ideology and the informational context that the voters face while selecting a candidate. These results imply that in a typical case the optimal candidate strategy is to stay ideologically close to the party line, which is at odds with the idea that candidates would benefit from distinguishable policy profiles. Within the literature of intra-party competition, these are novel and exciting findings. The results also show that under certain contexts, voters respond to candidates’ ideological positions more strongly. This is contrary to the expectation that open-list electoral systems with high district magnitudes, such as the Finnish system, pose such a complex information environment for voters that they would not choose candidates based on issue positions. This dissertation also shows that candidates’ ideological positions obtained from voting advice applications can be trusted as a source of political information for researchers and voters alike. Länsimaisissa demokratioissa tapahtunut politiikan henkilöityminen on kasvattanut yksittäisten ehdokkaiden ja puolueiden sisäisen vaalikilpailun merkitystä vaalituloksiin. Tämä väitöskirjatutkimus tutkii puolueiden sisäistä vaalikilpailua. Puolueiden sisäisellä vaalikilpailulla tarkoitetaan ehdokkaiden kilpailua henkilökohtaisista äänistä muita saman puolueen ehdokkaita vastaan. Väitöskirja tarkastelee ehdokkaiden ideologisten sijaintien vaikutusta heidän vaalimenestykseensä puolueiden sisäisen kilpailun näkökulmasta. Ehdokkaiden menestykseen liittyvä tutkimuskirjallisuus suhteellisen vaalitavan ja avoimien listavaalien vaalijärjestelmissä on korostanut äänestäjien informaatioympäristön vaikutusta äänestäjien päätöksentekoon. Kompleksisissa informaatioympäristöissä äänestäjät nojautuvat usein kognitiivisiin oikopolkuihin eli heuristiikkoihin valitessaan ehdokkaan, jota he äänestävät. Äänestäjät pyrkivät pienentämään kognitiivista kuormitusta valitsemalla ehdokkaita, jotka ovat tunnettuja ja joilla on poliittista kokemusta tai paikalliset juuret äänestäjän alueella. Ehdokkaiden kampanjointiresurssit ovat myös tärkeä menestyksentekijä. Rationaalisen valinnan teoreetikot ovat korostaneet ehdokkaiden ideologisten sijaintien merkitystä selittäessään äänestäjien äänestyspäätöksiä. Ehdokkaiden ideologisia sijainteja ja asiakysymyskantoja on kuitenkin pidetty äänestäjien kannalta liian vaivalloisina tietolähteinä kompleksisissa informaatioympäristöissä. Tämän lisäksi tutkijoiden keskuudessa ei ole ollut yksimielisyyttä, tulisiko optimaalisessa ehdokasstrategiassa pyrkiä erottumaan politiikkaprofiileiltaan muista oman puolueen ehdokkaista vai seurata puolueen linjaa. Käyttämällä Suomen eduskuntavaaliehdokkaisiin liittyviä rekisteri-, kysely- ja vaalikoneaineistoja väitöskirja osoittaa ehdokkaiden ideologisilla sijainneilla olevan pieni, muttei merkityksetön, vaikutus ehdokkaiden vaalimenestykseen. Aiempien tutkimustulosten varmistamisen lisäksi havaitaan, että ehdokkaiden ideologisten sijaintien vaikutukset ovat riippuvaisia puolueen ideologiasta ja äänestäjien informaatioympäristöstä. Nämä tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan optimaalinen ehdokasstrategia olisi pysytellä ideologisesti lähellä omaa puoluetta, mikä on ristiriidassa erottuvuuteen pyrkivän strategian kanssa. Puolueiden sisäiseen vaalikilpailuun keskittyvässä tutkimuskirjallisuudessa nämä ovat uusia ja innostavia tuloksia. Tulokset osoittavat myös, että tietyissä konteksteissa äänestäjät reagoivat ehdokkaiden ideologisiin sijanteihin voimakkaammin. Väitöskirjan tulokset kyseenalaistavat näkemystä, jonka mukaan äänestäjät eivät valitsisi ehdokkaita asiakysymysten perusteella avoimien listavaalien järjestelmissä, joissa valitaan useita ehdokkaita jokaisesta vaalipiiristä. Tämä väitöskirja osoittaa myös, että tutkijat ja äänestäjät voivat luottaa vaalikoneaineistoihin perustuviin ideologisiin sijainteihin poliittisen informaation lähteinä. unknown accessibility ei tietoa saavutettavuudesta okänd tillgänglighet application/pdf fulltext eng Helsingin yliopisto Helsingfors universitet University of Helsinki Dissertationes Universitatis Helsingiensis 978-952-84-1680-7 2954-2898 2954-2952 471/2025 Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. yleinen valtio-oppi Doctoral Programme in Political, Societal and Regional Changes Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma Doktorandprogrammet i politisk, samhällelig och regional förändring 5171 Valtio-oppi 5171 Statslära 5171 Political Science Intra-party candidate success and ideological positions in an open-list proportional representation system Ehdokkaiden menestys ja ideologiset sijainnit puolueiden sisäisen vaalikilpailun näkökulmasta avoimen listavaalin ja suhteellisen vaalitavan vaalijärjestelmässä Artikkeliväitöskirja Doctoral dissertation (article-based) Artikelavhandling G5 Artikkeliväitöskirja doctoralThesis open.access