2026-09-22T03:30:54Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/6059882025-12-02T00:30:27Zcom_10138_578965com_10138_17738col_10138_578971

Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteellinen tiedekunta University of Helsinki, Faculty of Medicine, Faculty of Medicine Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten, Medicinska fakulteten Majatsalo, Riitta 2025-12-01T15:26:11Z 2025-12-01T15:26:11Z 2017 URN:NBN:fi:hulib-201708155143 http://hdl.handle.net/10138/605988 Tavoitteet. Puheen ja musiikin äänet käsitellään aivoissa osittain yhteisesti. Molempien virtaa pilkotaan pienemmiksi yksiköiksi rytmin, painon, ajoituksen ja sävelkulun avulla. Nämä puheen prosodiset ominaisuudet muistuttavat sen laulun kaltaisuudesta ja läheisestä yhteydestä musiikkiin. Onkin päätelty, että musiikki voisi toimia tehokkaana kanavana kielellisten häiriöiden kuntoutuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten musiikin soveltuvuutta dysleksian ja kielellisen erityisvaikeuden kuntoutuksessa on tutkittu vuosina 2014 – 2017. Kiinnostus kohdistuu siihen, mitä musiikin ja prosodian havaitsemiseen liittyviä akustisia ominaisuuksia aineistossa on tutkittu ja hyötyvätkö tutkittavat musiikin käytöstä kuntoutuksessa. Menetelmät. Tämän tutkimuksen menetelmänä toimi kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineistoa haettiin käsitteiden dyslexia, prosody, music-based auditory training, music ja musical intervention avulla.Termi specific language impairment jätettiin hakulausekkeen ulkopuolelle, koska se vei fokuksen pois pääasiasta, dysleksiasta. Aineistoa haettiin Scopus-, Pubmed- ja Web of Science-tietokannoista ja myös Google Scholar-hakukoneen avulla. Lopullinen aineisto sisältää 4 tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Musiikin ja prosodian havaitsemiseen liittyvien akustisten ominaisuuksien tutkimus on dysleksian kohdalla pidemmällä kuin SLI:n. Molempien kohdalla tutkittiin rytmiä, sanan tai tavun painotusta, kestoa, musiikillista pulssia ja äänen nousuaikaa. Dysleksiatutkimuksessa tutkittiin erillisesti kategorista havaitsemista ja SLI:n kohdalla äänen- tai sävelkorkeuden ja rytmin samanaikaista havaitsemista. Habibilla ja ryhmällä (2016) oli ainoana musiikillisen intervention (CMT) vaikuttavuutta dysleksian kuntoutuksessa koskeva tutkimus, jonka tuloksena lukemistulokset paranivat melkein yhden standardipoikkeaman verran sekä myös auditiivinen tarkkaavuus 20 % mittausten 1 ja 2 välillä ja vielä 6 vk CMT:n jälkeenkin. SLI-lasten heikko musiikillisen pulssin havaitseminen ennakoi selvästi sekä puheen ymmärtämistä että ilmaisua. Heidän kohdallaan musiikillinen kuntoutus edellyttää dysleksialapsiin verrattuna tarkempaa suunnittelua, jossa musiikillinen pulssi tukee ilmauksen prosodista fraseerausta. Tutkimusta tarvitaan lisää. Avainsanat - Nyckelord Dysleksia, prosodia, lapset, musiikkiin pohjautuva auditiivinen harjoittelu, musiikki, musiikillinen interventio - fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet Lasten ja nuorten dysleksian ja kielellisen erityisvaikeuden kuntoutus musiikillisin keinoin kandidaatintutkielmat Bachelor's theses kandidatavhandlingar Logopedia Logopedics Logopedi URN:NBN:fi:hulib-201708155143 restricted