2026-09-22T08:39:00Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/6106732026-03-19T09:37:08Zcom_10138_578965com_10138_17738col_10138_578975

Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta University of Helsinki, Faculty of Theology Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten Jokela, Elissa 2025-12-03T17:27:54Z 2025-12-03T17:27:54Z 2019 URN:NBN:fi:hulib-201906102446 http://hdl.handle.net/10138/610673 Kandidaatintutkielmassani tutkin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla niitä psykologisia ja sosiaalipsykologia tekijöitä, jotka vaikuttavat muslimin jihadistiksi muuttumiseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että jihadistien taustoista löytyy yhteisiä tekijöitä ja halusin tutkielmassa esitellä ja selventää niitä tekijöitä, jotka ovat yleisimpiä taustatekijöitä radikalisoitumisessa. Aineistona on Google Scholarista sekä Helkasta valittuja artikkeleita ja kirjoja, joiden aiheena on radikalisoitumisprosessin psykologiset tai sosiaalipyskologiset piireet. Analyysiosioon valitsin kolme sellaista taustatekijää, jotka esiintyivät usein lukemissani aineistoissa. Kyseiset taustatekijät ovat marginalisaatio, kostonhalu sekä sosiaaliset verkostot. Marginalisaatio-osuus käsittelee sitä, kuinka muslimin asuessa maassa, johon hän ei ole kunnolla integroitunut, kasvaa hänen tarve löytää itsellensä sopiva sosiaalinen ryhmä. Tutkielmassa esitetään, että terroristiryhmittymän sanoma saattaa vetää puoleensa siksi, että se tarjoaa miljöön, jossa voi kokea yhteisöllisyyttä. Ne yksilöt, jotka ovat eniten vaarassa ajautua radikaalien aatteiden tai terroristiryhmittymien pariin ovat heitä, jotka ovat vieraantuneet ympäröivästä yhteiskunnasta, ja jotka eivät koe yhteyttä siihen maahan, jossa he tai heidän vanhempansa ovat alunperin asuneet. Kostonhalu-osiossa käsitelläään sitä, kuinka nöyryyttävät henkilökohtaiset kokemukset tai kokemukset epäoikeudenmukaisesta kohtelusta muslimeita kohtaan voivat toimia katalysaattoreina kostonhaluisuuden syntymiselle radikalisoituvalle yksilölle. Tutkimuksien mukaan kostonhaluisuuteen taipuvaisimpia ovat nuoret miehet. Sosiaaliset verkostot -osuudessa ilmenee sosiaalisten verkostojen tärkeys radikalisaatioprosessissa. Suhteet ja verkostot ovat olennaisia sille kehitykselle, jonka myötä muslimi päätyy jihadistiksi. Organisoitu terroristiverkoston rakenne sallii yksilön väkivaltaisten alttiuksien valjastamisen. Tietyt moskeijat sekä koulut ovat yleisiä tapaamispaikkoja radikaalien aatteiden jakamiselle. Niille sukupolville, jotka ovat mukautuneet teknologian kehitykseen, alttius radikalisoitua on kasvanut siksi, että heillä on helppo pääsy internetiin ja radikaaliin materiaaliin. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet Radikalisaatio islamismi terrorismi jihadismi Uskontotiede Study of Religions Religionsvetenskap Mikä saa muslimin muuttumaan jihadistiksi? : kirjallisuuskatsaus radikalisoitumista selittävistä psykologisista ja sosiaalipsykologisista tekijöistä kandidaatintutkielmat kandidatavhandlingar Bachelor's theses URN:NBN:fi:hulib-201906102446 restricted