2026-09-22T17:21:18Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/requestoai:helda.helsinki.fi:10138/6109592026-03-12T08:20:56Zcom_10138_578965com_10138_17738col_10138_578975
Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Theology
Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten
Rintanen, Emmi
2025-12-03T17:31:15Z
2025-12-03T17:31:15Z
2022
URN:NBN:fi:hulib-202203251543
http://hdl.handle.net/10138/610959
Salomeksi nimetty hahmo Johannes Kastajan mestausta käsittelevissä evankeliumikatkelmissa (Matt. 14:1–12, Mark. 6:14–29) on lukuisissa Raamatun reseptioissa viettelijätär, joka tanssillaan hurmaa isäpuolensa Herodeksen saadakseen vadilla Johannes Kastajan pään. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, millaiseksi Salomen roolia ja merkitystä Johannes Kastajan mestausta käsittelevissä evankeliumikatkelmissa voi luonnehtia. Lisäksi pyrin kahden analysoitavan teoksen kautta jäsentämään Salomen reseptioissa esiintyviä keskeisiä elementtejä ja tarkastelemaan kriittisesti tulkintoja tämän osallisuudesta mestauksessa. Hypoteesini on, että Salomen osuus mestauksessa ei ollut määrätietoista itsenäistä toimijuutta, minkä vuoksi hahmon kuvaaminen femme fatalena on varsin perusteetonta.
Tutkielmassa analysoimani teokset ovat maalaustaidetta 1800-luvulta; Henri Regnault’n Salomé (1870) ja Jan Adam Krusemanin Salome with the Head of John the Baptist (1861). Käyttämäni aineisto analysoinnin avuksi nojaa enimmäkseen Raamatun kommentaareihin sekä taide- ja reseptiohistorialliseen kirjallisuuteen. Kommentaarit tarjoavat teksti- ja historialliskriittisiä näkökulmia Salomen osallisuuteen evankeliumikatkelmien tapahtumissa sekä auttavat ymmärtämään Salomen asemaa Raamatun historiallisessa ja sosiaalisessa maailmassa. Taide- ja reseptiohistoriallinen kirjallisuus puolestaan syventää Salomen hahmosta tehtyjä tulkintoja, paljolti feministisen kritiikin näkökulmasta. Taiteilijoiden ja taideteosten taustoja koskien olen myös hyödyntänyt museoiden verkkosivuilla esitettyä aineistoa.
Tutkimani aineiston pohjalta johtopäätökseni on, että evankeliumikatkelmien jättäessä pois yksityiskohtia tapahtumien kulusta ja hahmojen kanssakäymisestä Salomen voi käsittää omasta tekstitulkinnasta riippuen toiminnaltaan ohjailluksi tai itsenäisemmäksi. Tulkinnanvaraisuus on siten antanut tilaa taidemaailmassa sitkeille reseptioille Salomesta viettelijättärenä, erityisesti huomioiden Salomen tanssin herättämän reaktion Herodeksessa. On siis ymmärrettävää, että reseptioissa Salome kuvataan sensuelliksi neidoksi, vaikka tekstistä on alkujaan tulkittavissa vain nuori tyttö, jonka ainoa itsenäinen toimi rajoittuu vadin pyytämiseen irtopäälle.
fin
Helsingin yliopisto
University of Helsinki
Helsingfors universitet
Salome
evankeliumi
reseptio
Henri Regnault
Jan Adam Kruseman
femme fatale
Salome : Äitinsä hyväksikäyttämä tyttö vaiko tanssiva viettelijätär?
Salome : Girl Used by Her Mother or a Dancing Temptress?
kandidaatintutkielmat
kandidatavhandlingar
Bachelor's theses
URN:NBN:fi:hulib-202203251543
restricted