2026-09-22T23:59:09Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/6207192025-12-11T16:10:55Zcom_10138_578965com_10138_17738col_10138_578970

Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning Helmi, Östernan 2025-12-08T18:26:45Z 2025-12-08T18:26:45Z 2017 URN:NBN:fi:hulib-201705304240 http://hdl.handle.net/10138/620719 Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä 3–6-vuotias lapsi ajattelee musiikin olevan ja millä tavoin hän musiikkia kuvailee. Tutkimusongelmiksi muodostuivat lapsen ajattelun ominaisuudet ja se, miten lapsi musiikkia hahmottaa. Ennakko-oletuksiksi nousivat aiemman teoriatiedon perusteella se, että lapsen voi olla hankala hahmottaa musiikin käsitettä sellaisenaan sekä se, että musiikkiin liittyviin ajatuksiin vaikuttavat lapsen musiikillinen ympäristö ja aiemmat musiikilliset kokemukset. Teoria muodostui kolmesta osa-alueesta: musiikin filosofisesta ja psykologisesta näkökulmasta, musiikillisten kehitysvaiheiden ja kokemusten näkökulmasta sekä lapsen ajattelun näkökulmasta. Tutkimusaihe syntyi kiinnostuksesta lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen, musiikkiin sekä musiikkikasvatuksen kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on saada lisää tietoa lapsen tavasta ajatella ja siten luoda pohjaa uusien musiikkikasvatukseen liittyvien opetustapojen kehittämiselle varhaiskasvatuksessa. Tutkimus toteutettiin lapsilähtöisenä, laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimukseen osallistui 11 lasta, jotka olivat iältään 3–6-vuotiaita. Heitä haastateltiin erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä yksi tai kaksi lasta kerrallaan. Haastattelun muotona oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Ennen varsinaisia haastatteluja tehtiin yksi pilottihaastattelu, mikä auttoi valmistautumisessa haastatteluihin. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti siten, että luokittelun jälkeen tuloksia verrattiin etukäteen muodostetun teoreettisen kehyksen kanssa. Aineistosta nousi esiin musiikin moniulotteisuus lapsen ajattelussa. Musiikki nähtiin lasten puheenvuoroissa abstraktina, konkreettisena sekä niiden yhdistelmänä. Musiikkia kuvailtiin myös toimintana ja ihmisen tuottamana. Erityisesti aineistosta nousi esiin musiikin ja digitaalisten laitteiden yhteys sekä soittaminen ja laulaminen. Ikäjakaumassa suurin havainto liittyi 6-vuotiaisiin, joiden ajattelu erosi muiden lasten ajattelusta olemalla analyyttisempaa. The meaning of this research is to understand children’s thinking of music. The main problems in this research are how children understands music and the quality of children’s thinking. Based on earlier research, I presume that it is difficult for children to understand music as a concept, because it is abstract. The theoretical frame is divided in three different areas: music in the field of philosophy and psychology, children's musical development and musical environments and development of children’s thinking. Subject to this research becomes from my own interest in child-perspective studies, music and developing the state of music education. The main aim is to receive information from the children understanding the concept of music. This can bring important information about children's thinking among educators and help to develop teaching methods for small children’s music education better. This research was accomplished in child perspective and qualitative principles. The data to this research was collected by interviewing 11 3–6-year old children. Interviews were different from each other and they were accomplished with one or two children at a time. the form of the interviews was semi-structured theme-interview. Before the actual interviews there was made one pilot interview that helped to prepare for the actual interviews. The data received from the meetings with the children was analysed theory guided, by finding similarities and differences from the answers and then referring them to the theory that was formed earlier. In children’s speech music was found as multi-dimensional concept. It was seen as an abstract and concrete phenomenon, or both of them at the same time. Music was also described as an activity and as something that was produced by people. The data showed especially the connection of music and digital devices and also as singing and playing instruments. From the age-distribution was noted that 6-year old children were more capable to analyse the questions. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet musiikki lapsen ajattelu lapsinäkökulmainen tutkimus musiikkikasvatus Kasvatustiede Education Pedagogik Musiikki lapsen näkökulmasta : 3–6-vuotiaiden lasten ajatuksia musiikista The concept of music in children's view, 3–6-year old children’s thoughts of music kandidaatintutkielmat Bachelor's theses kandidatavhandlingar URN:NBN:fi:hulib-201705304240 restricted