2026-09-22T22:47:20Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/6208652025-12-11T16:11:10Zcom_10138_578965com_10138_17738col_10138_578970

Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning Kuusla, Veronika 2025-12-08T18:27:59Z 2025-12-08T18:27:59Z 2017 URN:NBN:fi:hulib-201708215180 http://hdl.handle.net/10138/620865 Tavoitteet: Sukupuolten tasa-arvo on ollut esillä mediassa ja sen toteutumisesta koulussa on keskustelu paljon. Opettajat puhuttelevat usein oppilaitaan ”tytöt” ja ”pojat”, mikä johtaa sukupuolierojen korostumiseen. Tämän seurauksena oppilaiden yksilöllisten taitojen huomiointi hankaloituu. Ensimmäisen tutkimuskysymykseni tavoitteena on selvittää, mitä ovat ne yleisimmät sukupuolittuneet puhetavat, joita opettajat käyttävät oppilaistaan, ja mitä seurauksia tällaisella dikotomisella tyttö/poika-jaolla voi olla. Tarkastelen myös, mitä rajaamani kirjallisuus esittää ratkaisuksi sukupuolisensitiivisemmän toiminnan toteuttamiseen kouluissa. Toinen tutkimuskysymykseni liittyy liikunnan opetussuunnitelmien tarkasteluun sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Tutkin vuosien 1985, 1994, 2004 ja 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja tarkastelen, miten sukupuolten tasa-arvoa on käsitelty liikunnan oppiaineessa. Tarkasteluni kohteena on myös se, miten tasa-arvopuhe on kehittynyt eri opetussuunnitelmien välillä. Valitsin liikunnan näkökulman tutkielmaani, koska liikunta on oppiaine, jossa sukupuolten erottelua tapahtuu edelleen – esimerkiksi erillisryhmien opetuksessa. Menetelmät: Tutkielmani on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän kirjallisuuden ja vuosien 1985, 1994, 2004 ja 2014 perusopetuksen opetussuunnitelmien pohjalta vastata asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajilla on selvästi ennakkokäsityksiä tyttöjen ja poikien rooleista koulussa ja he kokevat myös kohtelevansa oppilaita eri tavalla oppilaan sukupuolesta riippuen. Erityisesti työrauhasta puhuttaessa sukupuoliroolit tulevat vahvasti esille. Opetussuunnitelmia tarkasteltaessa voidaan todeta, että koululiikunnan osalta sisällöt ovat aikaisemmin olleet sukupuolen perusteella jakautuneita. Urheilun sekä miesten ja naisten sukupuoliroolien historia onkin vaikuttanut paljon siihen, millaisia sisältöjä koululiikunnassa on opetettu. Nykyinen opetussuunnitelma osoittaa kuitenkin piirteitä koululiikunnan siirtymisestä sukupuolisensitiivisempään suuntaan. - fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet sukupuolten tasa-arvo opetussuunnitelma koululiikunta sukupuolisensitiivisyys Kasvatustiede Education Pedagogik Sukupuolisensitiivisen toiminnan toteutumisen haasteet perusopetuksessa ja koululiikunnassa The challenges of fulfilling gender sensitive actions in comprehensive school and physical education kandidaatintutkielmat Bachelor's theses kandidatavhandlingar URN:NBN:fi:hulib-201708215180 restricted