2026-09-22T11:59:10Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/6209332025-12-11T16:11:24Zcom_10138_578965com_10138_17738col_10138_578970

Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning Rahomäki, Anna 2025-12-08T18:28:38Z 2025-12-08T18:28:38Z 2017 URN:NBN:fi:hulib-201711245746 http://hdl.handle.net/10138/620933 Tavoitteet. On laajasti tiedostettu, että lasten ja nuorten fyysisellä aktiivisuudella on vaikutusta heidän terveyteen ja hyvinvointiin. Tietoisuudesta huolimatta lapset ja nuoret liikkuvat liian vä-hän ja viettävät liian paljon aikaa paikallaan. Koululiikunnalla on tärkeä rooli fyysisen aktiivi-suuden edistäjänä, sillä se tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Koululiikuntamotivaation on todet-tu olevan yhteydessä vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrään, joten motivaation rakentu-misen ymmärtäminen on tärkeää, jotta koululiikunnassa osataan tukea oppilaiden liikuntamo-tivaation kehittymistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata 2000-luvun suomalaista koululiikuntamotivaation tutkimuskenttää. Tutkimuksessa tarkastelen sitä, mitä aineiston tutkimuksissa on tutkittu sekä millaisin menetelmin ja kohdejoukoin. Nostan esiin sen, millaiset motivaatioteoriat vaikuttavat koululiikuntamotivaatiotutkimusten taustalla, ja millaisia tuloksia tutkimuksissa on saatu. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä käytin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Valitsin kat-saukseen kahdeksan 2000-luvulla tehtyä koululiikuntamotivaatiotutkimusta, joissa oli tutkittu peruskoulun alaluokkien (1–6) oppilaiden koululiikuntamotivaatiota. Kuvaileva ote sopi tähän tutkimukseen, sillä tutkimukset erosivat toisistaan tutkimusasetelmiltaan ja taustateorioiltaan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessani ilmeni, että motivaatiota oli tutkittu kvantitatiivisin menetelmin kolmen sosiaalis-kognitiivisen motivaatioteorian – Edward L. Decin ja Richard M. Ryanin itsemääräämisteorian, John G. Nichollsin tavoiteorientaatioteorian sekä Jacquelynne Ecclesin osotusarvoteorian – valossa. Tulokset osoittivat, että oppilaiden koululiikuntamoti-vaatioon vaikuttivat tehtävä- ja minäsuuntautunut motivaatioilmasto, koettu autonomia ja koet-tu sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä oppilaiden kokemat odotukset ja arvostukset koululiikun-taa kohtaan. Nämä motivaation ulottuvuudet olivat positiivisessa yhteydessä oppilaiden viih-tymiseen, psykologiseen turvallisuuteen, suoriutumiseen ja sitoutumiseen koululiikunnassa sekä vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen. It’s well known that children’s and adolescents’ physical activity influences better health and wellbeing. Although children and adolescents are gathering up inadequate physical activity and too much sedentary time. Physical education has an important role as a promoter of physical activity because it reaches almost every child and adolescent. Physical education motivation has a postive effect on leisure time physical activity. That it’s possible to support students’ motivation in physical education it’s important to understand how motivation is built on. The purpose of this study was to investigate the field of finnish physical education motivation in the 21st century. In the study the aims, samples, methods, theories and results of the researches were described and compared. A descriptive literature review was utilized as the method of this study. There were eight researches chosen to the review. Those researches are focused on physical education motivation of Finnish elementary school students. Researches are different by their study desings and theories therefore descriptive literature reviw is valuable method. The results of this study shows that motivation has investigated by using quantitative methods and three theories based on social-cognitive approach – Self-Determination Theory by Edward L. Deci and Richard M. Ryan, Achievement Goal Theory by John G. Nicholls and Modern Expectancy-Value Theory by Jacquelynne Eccles. These three theories seems to be qualified on the field of physical education motivation. Task-involving motivational climate, students preceived autonomy and social relatedness and expectancy beliefs and values are releated positively to enjoyment, psychological safety, performance and engagement in physical education and to physical activity in leisure time. By supporting this motivational dimensions it’s possible to influence childrens and adolecents’ relation to physical activity and wellbeing. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet motivaatio koululiikunta liikuntamotivaatio motivation physical education Kasvatuspsykologia Educational Psychology Pedagogiska psykologi Mikä oppilaita liikuttaa? : kirjallisuuskatsaus 2000-luvun suomalaisen alakoulun koululiikuntamotivaation tutkimukseen What makes students to move? : A Literature review of researches of Finnish physical education motivation in the 21st century kandidaatintutkielmat Bachelor's theses kandidatavhandlingar URN:NBN:fi:hulib-201711245746 restricted