2026-09-23T00:59:50Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/6210622025-12-11T16:11:37Zcom_10138_578965com_10138_17738col_10138_578970

Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning Korhonen, Tiia-Liisa 2025-12-08T18:29:46Z 2025-12-08T18:29:46Z 2018 URN:NBN:fi:hulib-201804301847 http://hdl.handle.net/10138/621062 Tiivistelmä - Referat - Abstract Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset voivat toimia jo päiväkotiryhmänsä enemmistönä, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Suomen kielen hallitseminen oman ensikielen hallitsemisen rinnalla on tärkeää, jotta lapsi pääsee toimintaympäristönsä täysivaltaiseksi jäseneksi. Päiväkoti voi toimia otollisena kielenoppimisympäristönä vain, mikäli lastentarhanopettaja on kielitietoinen ja osaa rakentaa niin fyysisen tilan kuin sosiaalisen toiminnan lapsen kielen oppimista tietoisesti tukevaksi. Kielen voidaan nähdä olevan merkittävä osa lapsen kasvu- ja oppimisprosessia, jolloin lapsen kielellisten taitojen kehittymisen havainnointia ja arviointia pidetään varhaiskasvatuksessa erityisen tärkeänä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lastentarhanopettajien näkemyksiä sekä heidän käyttämiään toimintatapoja kielitietoisen oppimisympäristön rakentamiseksi yli kolmevuotiaiden eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukemiseksi varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin lastentarhanopettajien keinoja arvioida eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kielitaitoa. Tutkimus oli laadullinen, ja menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui kolme lastentarhanopettajaa Helsingistä. Haastateltujen lastentarhanopettajien vastauksista kävi ilmi, että kielitietoista, suomen kielen oppimista tukevaa oppimisympäristöä rakennettaessa oleellista on oppimisympäristön selkeys, vuorovaikutuksen tukeminen, toiminnan mallintaminen ja havainnollistaminen sekä kuvien ja viittomien käyttäminen puheen tukena. Lasten suomen kieltä tuli heidän mukaansa korjata aina kannustavasti. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset saivat käyttää äidinkieltään päiväkodissa, mutta lastentarhanopettajien toimesta lasten moninaisia kielitaustoja käytettiin vain lähinnä mausteena. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten äidinkielen taitoa kartoittaessaan lastentarhanopettajat kokivat olevansa lähinnä vanhempien jakaman tiedon varassa. Suomen kielen taitoa arvioidessaan lastentarhanopettajat korostivat päivittäisessä arjessa lapsen käyttämän kielen havainnointia. Lisäksi lapsen suomen kielen taidon arviointikeinoina mainittiin Kettu- ja Lumiukko-testit. Tiivistelmä - Referat - Abstract Children from a different linguistic and cultural background represent a large portion of the group especially in the capital region in Finland. Mastering Finnish as well as their native language is crucial for the children in order to become a fully functioning member of their function environment. Kindergarten can act as a perfect learning environment in terms of language development, if the kindergarten teacher is linguistically aware and is able to construct a physical space as well as social activity that support the child. Language is a crucial part of a child’s growth and learning process, therefor recognizing their linguistic development is considered especially important. This study identified views and operating models used by kindergarten teachers in order to construct a linguistic learning environment for over three year old children form different linguistic and cultural backgrounds. Additionally the study identified measures used by kindergarten teachers to evaluate the linguistic abilities of children from differing backgrounds. This study is qualitative, and the conducted using content analysis. The data was collected via half-structured theme interviews. Three teachers from the capital region were interviewed for this study. Results from the interview revealed that the most significant aspect of constructing a educational linguistic environment is simplicity, reinforcing interaction, exemplifying action as well as using pictures and signing to support speech. Mistakes in language should be corrected in a positive manner. Children were able to use their mother tongue, but teachers would only use the different languages as a perk. When evaluating the native language of children with differing cultural and linguistic backgrounds the teachers noticed that they are largely dependent on the information they receive from the parents. When evaluating the Finnish of the children, the teachers highlighted the need to observe the use of the language in daily use. In addition “Kettu”- and “Lumiukko” -tests was used to evaluate the level of the Finnish language. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi kaksikielisyys kielitietoisuus Kasvatustiede Education Pedagogik Kielitietoisen oppimisympäristön rakentaminen : eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Constructing a linguistically aware pedagogic environment : supporting children from diverse linguistical and cultural backgrounds in early childhood education kandidaatintutkielmat Bachelor's theses kandidatavhandlingar URN:NBN:fi:hulib-201804301847 restricted