2026-09-24T03:28:55Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/6212912025-12-11T16:12:16Zcom_10138_578965com_10138_17738col_10138_578970

Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteiden laitos University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för beteendevetenskaper Kääriäinen, Noora 2025-12-08T18:31:41Z 2025-12-08T18:31:41Z 2018 URN:NBN:fi:hulib-201809243232 http://hdl.handle.net/10138/621291 Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä perusteilla Suomessa tehtiin perusopetuslakiin muutos, joka muodosti erityisopetukseen kolmiportaisen tukimallin sekä millä tavoin erityisen tuen tarpeesta puhuttiin lakimuutoksen yhteydessä. Suomi on sitoutunut kansainväliseen koulutuspoliittiseen tavoitteeseen, jonka mukaan kaikilla lapsilla on oikeus opiskella heille luontaisesti määräytyvällä luokalla lähikoulussaan. Perusopetuslakimuutos ohjaa kouluja inklusiiviseen suuntaan ohjaten tuen antamista mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen jo yleisopetuksen luokalla pyrkimyksenä välttää siirto erityisluokalle. Tutkimuksen aineisto koostui lakia valmistelevista poliittisista dokumenteista eli erityisopetuksen tilaa koskevasta selvityksestä Erityisopetuksen strategia 2007, sen perusteella tehdystä hallituksen esityksestä 109/2009 sekä eduskunnan täysistuntokeskusteluista, joissa hallituksen esitystä käsiteltiin. Aineistoa luettiin poliittisena puheena eli puolesta ja vastaan puhumisena, ja analyysissä käytettiin Bacchin What’s the Problem Represented to be? - menetelmää soveltaen, eli aineistoa luettiin siitä näkökulmasta, että esittäessään uuden toimintatavan tullaan samalla asettaneeksi toiminnan kohde ongelmaksi. Menetelmän avulla on tarkoitus paikallistaa vallitsevia diskursseja poliittisesta tekstistä. Lakimuutosta perusteltiin sekä erityisen tuen oppilaiden että muiden oppilaiden oikeudella ja edulla, tarpeella erityisopetuksen leimaavan vaikutuksen vähentämisellä sekä varhaisella puuttumisella ja sitä kautta ongelmien kasvamisen ennaltaehkäisyllä. Erityisen tuen tarpeesta muodostui aineiston perusteella moniulotteinen kuva, sillä erityisen tuen nähtiin johtuvan eri syistä. Näkemykset vaihtelivat yksilöpatologisesta rakenteiden ja sosiaalisten käytäntöjen joustamattomuuteen sekä huoli- ja riskinäkökulmaan, ja näiden diskurssien välillä hypeltiin joustavasti. Edelleenkään ei siis ole vallitsevaa konsensusta siitä, mistä erityisen tuen tarve johtuu. Tämän seurauksena myös erityisen tuen järjestämisen tavoista käytännössä on erilaisia käsityksiä. An amendment was made to the Finnish Basic Education Act which now forms a three-tier model to the special education system. The purpose of this study was to find out what were the arguments behind the amendment and how were the special educational needs discussed as part of the amendment process. The international educational policy declarations have stated that every child has a right to study in a regular class in a regular school. Finland has also ratified this declaration. The purpose of the amendment is to direct schools to become more inclusive and to offer special education in a regular class and as soon as possible in order to avoid transfer into a special education class. The data of this study consisted of government proposal and the discussion about the amendment at the plenary session by members of the parliament. The data was read as a political speech which means speaking for or against something. The analysis was based on Bacchi’s What’s the Problem Represented to be? approach which suggests that as a new policy is made it constitutes a problem. The aim of this approach is to locate the dominant discourses in political texts. The amendment was supported by arguing for the rights and advantages of both the pupils with special needs and other pupils, the need to diminish the stigma of special education as well as early intervention in order to prevent the accumulation of problems. Based on the analysis the need for special education seems to be multifaceted because special needs are seen to be caused by various reasons. The positions varied from individualistic to the inflexibility of structures and social practices and the perspective of worry and risks. The position changed between these three discourses and therefore it is clear that there is no dominant consensus of what the reasons for special needs are and hence the conceptions of how to organize special education vary. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet Erityisopetus erityisen tuen tarve kolmiportainen tuki Kasvatustiede Education Pedagogik Erityisopetuksen kolmiportainen tuki : Miten lakimuutosta perusteltiin? Three-tier model of special education : How was the amendment to the Basic Education Act argued for? kandidaatintutkielmat Bachelor's theses kandidatavhandlingar URN:NBN:fi:hulib-201809243232 restricted