2026-09-22T22:38:15Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/6213182025-12-11T16:12:17Zcom_10138_578965com_10138_17738col_10138_578970

Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning Sohlstén-Nederström, Jemina 2025-12-08T18:31:53Z 2025-12-08T18:31:53Z 2018 URN:NBN:fi:hulib-201812043623 http://hdl.handle.net/10138/621318 Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lastentarhanopettajien käsityksiä ja niiden taustalla vaikuttavia asenteita ja uskomuksia tiedekasvatuksesta. Suomessa lastentarhanopettajien käsityksiä tiedekasvatuksesta ei ole juurikaan tutkittu, vaikka Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna 2014 asettanut tiedekasvatuksen yhdeksi keskeiseksi varhaiskasvatuksen kehittämisalueeksi. Sen sijaan kansainvälistä tutkimusta sekä tiedekasvatuksen hyödyistä varhaiskasvatusiässä että opettajien käsitysten, asenteiden ja uskomusten vaikutuksesta varhaiskasvatuksen sisältöihin ja tiedekasvatuksen toteutumiseen on tehty runsaasti. Vaikka tarve varhaiskasvatusikäisten laadukkaalle tiedekasvatukselle on Suomessa tunnistettu, varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa ei kuitenkaan mainita tai määritellä tiedekasvatusta vaan niissä puhutaan löyhästi tutkivan toiminnan ja/tai oppimisen toteuttamisesta. Tämä on luonut tarpeen selvittää, mitä kentällä toimivat lastentarhanopettajat oikein ajattelevat tiedekasvatuksesta: miten he sen määrittelevät, miten luonnontieteen ilmiöt ja/tai tutkiva oppiminen ilmenevät heidän opetuksessaan, mitä he ajattelevat tiedesisältöjen ja tutkimisen taitojen opettamisesta varhaiskasvatusikäisille lapsille ja miten he itsensä tiedekasvattajina näkevät. Tutkimusotteeni oli luonteeltaan laadullinen ja ilmiötä ymmärtämään pyrkivä. Tutkimusaineisto koostui kuuden lastentarhanopettajan teemahaastattelusta, jotka litteroitiin ja analysoitiin deduktiivisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tiedekasvatuksen määritelmä osoittautui opettajille haasteelliseksi ja useimpien mielestä oli luontevampaa puhua tutkivasta toiminnasta. Puolet opettajista määritteli tiedekasvatuksen luonnontiedettä koskevaksi. Tutkimustulokset vahvistivat osaltaan aiempien tutkimusten löydöksiä; ne opettajat, jotka kokivat tiedekasvatuksen tärkeäksi ja merkitykselliseksi, myös integroivat sen osaksi opetustaan. Opettajien käsitys lapsista oli hyvin lapsilähtöinen ja kiinnittyi vallalla olevaan sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Opettajat kokivat myös yleisesti olevansa päteviä opettamaan tiedesisältöjä varhaiskasvatusikäisille lapsille. This study examined Finnish preschool teacher’s conceptions, attitudes and beliefs about the science education in early childhood education. In Finland this topic has not been much examined. On the other hand there are several international studies which indicate the benefits of early childhood science education. There are also international studies which indicate that preschool teacher’s conceptions, attitudes and beliefs effect heavily on the substance which is taught to children. There is however no explicit definition of science education in Finnish national core curriculums in early childhood education. This raises a need to examine how Finnish preschool teachers define science education, what science-related substances they choose to teach, how they see child’s ability to learn science and how they see themselves as science educators. The methodology of this study was quantitative. The research material of this study consisted of six theme interviews which where transcribed and analyzed by using deductive and/or abductive content analysis. The definition of science education appeared to be difficult and controversial to the teachers. Most of research informants preferred the concept of guided inquiry. Half of the teachers defined science education as natural science. The results of this study only confirmed the findings of earlier studies; those teachers who found science education as important and meaningful part of early childhood education also integrated more science-related substances to their daily activities. Teachers idea of the child appeared to be very child centered and was linked to the sosioconstructivist paradigm of educational sciences. Generally teachers also experienced themselves competent to teach science in early childhood education. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet tiedekasvatus tutkiva oppiminen varhaiskasvatus opettajien käsitykset asenteet ja uskomukset Kasvatustiede Education Pedagogik "Se on sellaista yhdessä ihmettelyä." : lastentarhanopettajien käsityksiä tiedekasvatuksesta ja se merkityksestä varhaiskasvatuksessa Preschool teacher’s conceptions about science education in early childhood education kandidaatintutkielmat Bachelor's theses kandidatavhandlingar URN:NBN:fi:hulib-201812043623 restricted