2026-09-22T16:17:13Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/6214702025-12-11T16:12:42Zcom_10138_578965com_10138_17738col_10138_578970

Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning Alho, Erika 2025-12-08T18:32:57Z 2025-12-08T18:32:57Z 2019 URN:NBN:fi:hulib-201906102385 http://hdl.handle.net/10138/621470 Tunnekasvatuksella voidaan vaikuttaa oppilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, akateemiseen menestykseen sekä koulun sosiaaliseen ilmapiiriin. Tunnetaitojen heikkous puolestaan altistaa käytöshäiriöille ja syrjäytymiselle. Tutkielman tarkoituksena on kuvata, millaisia mahdollisuuksia tunnetaitojen opetuksen integroimisella äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen voi olla. Tunnekasvatuksen tarve on huomioitu uudessa opetussuunnitelmassa, mutta käytännössä opetus ei ole vielä systemaattista ja ennaltaehkäisevää, oppilaiden tasapainoisen tunne-elämän kehitystä tukevaa. Tutkielmassa kuvataan tunnekasvatuksen asemaa suomalaisessa alakoulussa opetussuunnitelman velvoittamana, oppiaineeseen sitoutumattomana sisältönä. Tutkielmassa selvitetään, miten äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa voidaan tukea tunnekasvatuksen tavoitteita ja mikä merkitys lastenkirjallisuudella voi olla oppilaan tunnetaitojen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin kotimaista ja ulkomaalaista teoriakirjallisuutta, tutkimuksia ja muita tieteellisiä artikkeleita, sekä muutamia opinnäytteitä. Aineisto on rajattu harkinnanvaraisesti suhteessa tutkittavaan ilmiöön. Tunnekasvatuksen asema alakoulussa on yhä hajanainen, vaikka opettajat tunnustavat tunnetaitojen merkityksen oppimisen edellytyksenä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella tunnekasvatuksen integrointi äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen näyttäytyy tarkoituksenmukaisena ja tehokkaana. Tunnekasvatuksen tavoitteita on mahdollista tukea äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen osana, kun toiminta on tavoitteellista ja opettajat tietoisia vaikutusmahdollisuuksistaan. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden lukemisella ja käsittelyllä voi alakoulussa olla tunnetaitojen tukemisen kautta rooli oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä. . fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet lastenkirjallisuus sosioemotionaaliset taidot tunnekasvatus tunnetaidot Kasvatustiede Education Pedagogik Äidinkieli ja kirjallisuus – oppiaineen merkitys ja mahdollisuudet oppilaan tunnetaitojen kehityksen tukena alakoulussa The advantages of integrating emotional coaching into Mother tongue and literature in Finnish elementary schools kandidaatintutkielmat Bachelor's theses kandidatavhandlingar URN:NBN:fi:hulib-201906102385 restricted