2026-09-22T15:13:30Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/6216472025-12-11T16:12:54Zcom_10138_578965com_10138_17738col_10138_578970

Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteiden laitos University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för beteendevetenskaper Nurminen, Kamilla 2025-12-08T18:34:21Z 2025-12-08T18:34:21Z 2019 URN:NBN:fi:hulib-201908203234 http://hdl.handle.net/10138/621647 Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkin kollektiivista asiantuntijuutta hajautetussa työssä. Aihe on ajankohtainen, koska työstä on tullut entistä hajautuneempaa ja liikkuvampaa. Työtä ei enää välttämättä tehdä samassa fyysisessä paikassa tiettyyn työaikaan. Samalla kuitenkin työelämässä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monen eri alan asiantuntijan tiivistä yhteistoimintaa. Tavoitteenani on tutkia kollektiivisen asiantuntijuuden onnistumista hajautetussa työssä. Tutkimuskysymykset ovat 1) mitä hajautettu työ on, 2) miten eri tavoin asiantuntijuutta voidaan määrittää, ja 3) millaisia haasteita hajautettu työ asettaa onnistuneelle kollektiiviselle asiantuntijuudelle. Hajautettu työ määritellään tutkimuksissa tavaksi organisoida työ niin, että työntekijät työskentelevät etäällä toisistaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Työ voi olla hajautettu paikan, ajan, työntekijöiden moninaisuuden ja vuorovaikutuksen tavan perusteella. Oleellista on, että hajautetun ryhmän viestintä tapahtuu pääosin tieto- ja viestintäteknologian avulla. Tarkastelen tässä työssä kollektiivista asiantuntijuutta tiedon luomisen prosessina, jossa yhdistyvät myös kognitiivinen yksilölähtöinen asiantuntijuus sekä asiantuntijuus sosiokulttuurisiin käytäntöihin osallistumisena. Kollektiivinen asiantuntijuus on tietoista ja tavoitteellista toimintaa yhdessä, jolloin asiantuntijat jakavat tietonsa ja osaamisensa keskenään. Tämä kirjallisuuskatsaus osoittaa, että hajautetussa työssä kollektiivisen asiantuntijuuden onnistumisen avaintekijöitä ovat tiivis yhteistyö ja vuorovaikutus. Teknologiavälitteisyys luo haasteita yhteistyölle ja vuorovaikutukselle, joten työyhteisöllä tulee olla selkeät yhteisesti ymmärretyt toimintamallit ja vuorovaikutusprosessit. Teknologiavälineiden monipuolisella käytöllä pystytään helpottamaan viestimistä, mutta säännöllisiä tapaamisia kasvokkain pidetään kuitenkin vielä korvaamattomina. Tiivis asiantuntijayhteistyö edellyttää keskinäistä luottamusta ja aitoa yhteisöllisyyttä, joiden syntyminen hajautetussa työssä on haastavaa. Hajautettu työ edellyttää työntekijältä aktiivista, itseohjautuvaa ja kontrolloivaa otetta omaan työhön, koska siihen kuuluu tasapainottelu itsenäisen ja yhteisen työskentelyn välillä. In this literature review, I explore collective expertise in distributed work. The topic is relevant, because work has become more distributed and more mobile. It is not necessary to work physically at spesific place and spesific time. At the same time, however, achieving the goals in working life requires close cooperation between many different experts. The goal of this study is to explore success of collective expertise in distributed work. Research questions are 1) what distributed work is, 2) how to determine expertise and 3) what kind of challenges distributed work poses for successful collective expertise. Distributed work is defined in research as a way to organize work in order that employees work remotely to achieve a common goal. Work can be disrtibuted on the basis of location, time, diversity of employees, and the way they interact. It is essential that distributed team communicates mainly through information and communication technology. In this study, I examine collective expertise as a process of knowledge creation that also combines cognitive individual-oriented expertise and expertise in participating in socio-cultural practises. Collective expertise is a conscious and purposeful activity together, whereby experts share their knowledge and expertise. This literature review indicates that, in distributed work, the key to the success of collective expertise is close cooperation and interaction. Technology mediation creates challenges for collaboration and interaction, so the work community must have clear common understandable operating models and interaction processes. The versatile use of technology tools can make communication easier, but regular face-to-face meetings are still considered invaluable. Close cooperation between experts requires mutual trust and genuine community spirit, which is challenging in distributed work. Distributed work requires the employee to have an active, self-directed and controlling approach to employees own work, as it involves balancing between independent and joint work. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet Hajautettu työ kollektiivinen asiantuntijuus Kasvatustiede Education Pedagogik Kollektiivinen asiantuntijuus hajautetussa työssä Collective expertise in distributed work kandidaatintutkielmat Bachelor's theses kandidatavhandlingar URN:NBN:fi:hulib-201908203234 restricted