2026-09-23T06:56:26Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/requestoai:helda.helsinki.fi:10138/6229462025-12-11T16:17:36Zcom_10138_578965com_10138_17738col_10138_578970
Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten
Piispanen, Anna-Sofia
2025-12-08T18:44:50Z
2025-12-08T18:44:50Z
2022
URN:NBN:fi:hulib-202208223288
http://hdl.handle.net/10138/622946
Monikulttuurisuus on noussut keskustelujen kohteeksi maahanmuuton seurauksena. Tämän vuoksi monikulttuurisuus käsitetään pitkälti maahanmuuttajien kautta, vaikka todellisuudessa suomalainen yhteiskunta on ollut aina monikulttuurinen. Monikulttuurisuuden puutteellinen tulkinta heijastuu myös koulussa toteutettavaan monikulttuurisuuskasvatukseen, joka nähdään pitkälti maahanmuuttajille suunnattuna. Kouluopetuksen näkökulmasta tarkasteltuna monikulttuurisuuskasvatuksen ei myöskään nähdä tukevan kulttuuri-identiteettien kehittymistä parhaalla mahdollisella tavalla. Kulttuuri-identiteetillä tarkoitetaan yksilön erilaisia ryhmäjäsenyyksiä. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella kulttuuri-identiteetin
merkitystä yksilölle sekä yhteiskunnalle. Kiinnostuksen kohteenani oli myös monikulttuurisuuskasvatuksen kohtaamat haasteet sekä mahdollisten ratkaisujen löytäminen. Hyödynsin pohdinnassani kriittisen
monikulttuurisuuskasvatuksen näkökulmaa. Suuntasin myös katsetta tulevaisuuteen esittämällä kulttuurisesti kestävän kasvatuksen tarjoamia mahdollisuuksia kulttuurisen todellisuuden ymmärtämiselle.
Tämän kandidaatintutkielman toteutin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tarkastelin yhteiskunnallisia ja kasvatuksellisia tietokantoja. Lisäksi hyödynsin psykologisia tietokantoja, sillä koin niiden tuovan lisäarvoa työhöni. Tutkielmassa lähdin liikkeelle määrittelemällä kulttuuri-identiteetin käsitteen, joka
osoittautui moninaiseksi käsitteeksi. Lisäksi määrittelin etnisen identiteetin käsitteen lähikäsitteenä ymmärryksen lisäämiseksi ja epäselvyyksien välttämiseksi. Lopuksi avasin kulttuurisesti kestävän kasvatuksen käsitettä pohtiessani monikulttuurisuuskasvatuksen tulevaisuutta.
Kulttuuri-identiteetti on merkittävä hyvinvoinnin edistäjä niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla. Sen
nähtiin olevan yhteydessä hyvään itsetuntoon, onnellisuuteen, kulttuuriin sopeutumiseen sekä parempiin
oppimistuloksiin. Kulttuuri-identiteettien ymmärtäminen nähtiin myös ratkaisuna kulttuurien välisen ymmärryksen lisäämiselle. Huolimatta kulttuuri-identiteetin merkityksestä hyvinvoinnille monikulttuurisuuskasvatus nähtiin maahanmuuttajille suunnattuna kulttuurien esittelemisenä ja kategorioihin asettamisena. Monikulttuurisuuskasvatusta toteutettiin kouluissa usein teemapäivien kautta ja sen nähtiin olevan
tiettyjen oppiaineiden vastuulla. Monikulttuurisuuskasvatuksen irrallisuus on tiedostettu. Ratkaisuksi on
esitetty monikulttuurisuuskasvatuksen näkemistä kaikkea ajattelua ja toimintaa koskevana periaatteena,
maailman hahmotustapana. Kulttuurisesti kestävän kasvatuksen nähdään tarjoavan laajempaa näkökulmaa kulttuurisen todellisuuden ymmärtämiseksi, vaikka haasteita käytännön kasvatus- ja opetustyössä
havaitaan edelleen. Kokonaisvaltainen näkemys kestävyydestä sekä interkulttuurisen kompetenssin kehittäminen nähdään ratkaisuina kulttuurisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
fin
Helsingin yliopisto
University of Helsinki
Helsingfors universitet
Kulttuuri-identiteetti
kriittinen monikulttuurisuuskasvatus
kulttuurisesti kestävä kasvatus
Cultural identity
culturally sustainable education
Luokanopettaja, kasvatustiede
Class Teacher, Education
Klasslärare, pedagogik
Monikulttuurisuuskasvatus toisin silmin
kandidaatintutkielmat
Bachelor's theses
kandidatavhandlingar
URN:NBN:fi:hulib-202208223288
restricted