2026-09-24T09:56:48Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/6233652025-12-11T16:19:05Zcom_10138_578965com_10138_17738col_10138_578970

Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten Vuokila, Annika 2025-12-08T18:48:16Z 2025-12-08T18:48:16Z 2023 URN:NBN:fi:hulib-202306012356 http://hdl.handle.net/10138/623365 Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen opettajilla on temperamentista, ja millaisia näkemyksiä heillä on lasten yksilöllisestä kohtaamisesta ja erilaisten temperamenttien huomioimisesta varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on myös tutkia millaisia pedagogisia keinoja opettajat käyttävät päiväkodin arjessa huomioidakseen lasten yksilölliset tarpeet. Teoreettisessa viitekehyksessä käsittelen temperamenttia ja ihmisen yksilöllisyyttä, ja esittelen Alexander Thomasin ja Stella Chessin (1977) temperamenttiteorian. Myös pedagoginen sensitiivisyys ja kasvattajan ja lapsen välinen vuorovaikutus on oleellista tutkimuksessa. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen laadullisin menetelmin. Aineiston tuotin haastattelemalla neljää varhaiskasvatuksen opettajaa. Haastattelut olivat teemahaastatteluja, ja ne toteutettiin etänä zoomissa. Analysoin aineistoa aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä voin todeta, että temperamenttia tulisi käsitellä enemmän opettajankoulutuksessa. Kolme haastateltavista oli sitä mieltä, että temperamentti ja sen vaikutus ihmisen käyttäytymiseen ei tullut riittävästi esille heidän opintojensa aikana. Tuloksista nousi keskeiseksi myös se, että varhaiskasvatuksessa suositaan helpon temperamenttityypin omaavia lapsia. Vaikeat temperamentit koetaan haastavana, sillä ne vievät enemmän kasvattajien aikaa ja vaativat enemmän huomiota päiväkodin kiireissä arjessa. Haastateltavat olivat kuitenkin sitä mieltä, että erilaisuuden hyväksymisessä on tapahtunut muutosta positiiviseen suuntaan viimeisten vuosien aikana. Haastateltavat jakoivat paljon pedagogisia keinoja, joita he hyödyntävät lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimiseksi varhaiskasvatuksessa. Keskeisimmiksi keinoiksi mainittiin pedagoginen sensitiivisyys, erityisesti oman vuorovaikutuksen muokkaaminen vastaamaan lasten yksilöllisiä tarpeita sekä pienryhmätoiminta. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet temperamentti yksilöllisyys pedagoginen sensitiivisyys vuorovaikutus Varhaiskasvatuksen opettaja Early Education Teacher Lärare inom småbarnspedagogik Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä temperamentista ja lasten yksilöllisestä kohtaamisesta Early childhood education teachers perceptions of temperament and individuality kandidaatintutkielmat Bachelor's theses kandidatavhandlingar URN:NBN:fi:hulib-202306012356 restricted